Seppo Varjuksen kolumni: Euroviisut, Danny, David ja Jacques - Viihde - Ilta-Sanomat

Seppo Varjuksen kolumni: Euroviisut, Danny, David ja Jacques

Elämässä ja euroviisussa ei ole kyse voittajasta, kirjoittaa Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Seppo Varjus.

24.1. 8:32

Poikkeuksellisina aikoina on mukava, jos on jotain odotettavaa. Kuten euroviisuvalinnat.

Suomessa kisaan lähtijät valitaan Ylen Uuden musiikin kilpailussa. Kilvan kohutuin on Danny, joka pyrki mukaan jo vuonna 1966. Danny, Ilkka Lipsanen, on 78-vuotias, Joe Bidenin ikätoveri.

Janne Rintalan Dannylle kirjoittama kappale Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua on loistava, ensi kuulemalla klassikko. Se kertoo Dannyn lähestyvästä kuolemasta.

Tähän kuuluu todeta, että esityksellä ei euroviisuissa ole mitään mahdollisuutta.

Dannyn laulu on suomenkielinen. Sitä ei voi ymmärtää tietämättä, kuka Danny on. Danny ei ole koko Euroopan tuntema idoli, vaikka onkin esiintynyt pitkällä urallaan ulkomaillakin. Aikakausi ja äidinkieli eivät mahdollistaneet kansainvälistä menestystä, jos hän olisi sellaista halunnut.

 Kappaletta ei voi ymmärtää tietämättä, kuka Danny on.

Tähän voi todeta, että mitä väliä. Elämässä ja euroviisussa ei ole kyse voittajasta.

Radiossa kuulijat saivat kertoa mielipiteensä kappaleesta. Yhden mieleen tuli David Bowie. Hän varmaan ajatteli syöpään menehtyvän Bowien viimeistä albumia Blackstaria.

Minulle tuli mieleen, että Bowie on niitä englanninkielisiä laulajia, jotka ovat esittäneet kappaletta My Death, alun perin belgialaisen Jacques Brelin La Mortia.

Laulu on tyyni, tavallaan haikean toiveikas kertomus lähestyvästä kuolemasta. Dannyn tavassa esittää kappale on samanlaista sarkasmia kuin Brel ja hänen tulkkinsa usein suosivat. Kuolemaa ei voi estää, sille voi virnistää.

Brelin oma tulkinta La Mortista tosin on uhmakas. Aihe ei ole vieras hänen lauluissaan.

Ranskankieliseksi lauluntekijäksi Brel on varsin suosittu englanninkielisissä maissa. Bowien lisäksi hänen kappaleitaan ovat käännöksinä tulkinneet esimerkiksi Scott Walker ja Marc Almond. Itse pidän eniten amerikkalaisen Rod McKuenin varttuneista tulkinnoista. En osaa ranskaa, joten sanoitusten suhteen olen käännösten varassa.

Breliä on esitetty myös suomeksi. Viime kuussa aioin viimein mennä Kansallisteatteriin katsomaan Timo Tuomisen tulkintoja. Teatteri suljettiin koronan vuoksi.

Brel, Bowie ja kumppanit voivat olla hiukan fiinejä suomalaisen iskelmäkansan makuun. Danny on verrannut kappaleensa kirjoittanutta Rintalaa Junnu Vainioon ja Vexi Salmeen.

Jo ennen kuin he tekivät kappaleitaan, Tapio Rautavaara tulkitsi mielellään synkkiä säveliä. Myöhemmin niitä kirjoitti Gösta Sundqvist. Jos Jacques Brel olisi syntynyt Suomeen, hänellä ei olisi ollut hädän päivää elättäessään itseään lauluntekijänä.

 Dannyn ehdokkuutta on kritisoitu sillä perusteella, että näinä synkkinä aikoina tarvittaisiin jotain hilpeää, ei vanhan miehen kuolemanodotusta.

Dannyn ehdokkuutta on kritisoitu sillä perusteella, että näinä synkkinä aikoina tarvittaisiin jotain hilpeää, ei vanhan miehen kuolemanodotusta.

Vielä pari vuosikymmentä sitten Danny hehkui ikuista nuoruutta, valoa ja energiaa. Nyt tämä vain korostaa uuden kappaleen erityisyyttä. Se pistää katsomaan taaksepäin tulkkinsa hieman sekavalla uralla. Vanhat kappaleet näyttäytyvät uudessa valossa.

Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua Dannyn esittämänä saattaa olla liian villi valinta euroviisuihin. Esittäjälleen se kuitenkin tekee kunniaa.

Kannatti lähteä kisaan.

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien erikoistoimittaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?