Norjalainen draamasarja Atlantic Crossing nosti hiljattain esille Norjan kruununprinsessa Märthan (1901–1954) ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin (1882–1945) poikkeuksellisen suhteen.
Kahdeksanosainen tositapahtumiin perustuva sarja seuraa Märthan elämää toisen maailmansodan aikana. Sarja alkaa vuodesta 1940, jolloin Märtha pakeni lastensa Haraldin, Astridin ja Ragnhildin kanssa Ruotsin ja Suomen kautta Yhdysvaltoihin, kun natsijoukot miehittivät Norjan.
Norjalaislehti VG:n mukaan Yhdysvaltain laivasto haki Märthan lapsineen Petsamosta, joka tuolloin kuului vielä Suomelle, ja kuljetti Atlantin yli turvaan. Märthan aviomies, kruununprinssi Olavi jäi puolustamaan maataan. Myöhemmin Olavi, muu kuningasperhe sekä maan hallitus pakenivat Lontooseen.
Roosevelt tarjosi Märthalle ja tämän lapsille poliittisen turvapaikan Yhdysvalloista, ja perhe asettui asumaan Washingtonin välittömään läheisyyteen. Roosevelt piti Märthasta, josta tuli totuttu vieras Valkoisessa talossa. Lehtitietojen mukaan kaksikko tapasi toisensa vajaan viiden vuoden aikana jopa 248 kertaa.
Kruununprinssi Olavi ja kruununprinsessa Märtha menivät naimisiin vuonna 1929. Olavi nousi Norjan kuninkaaksi vuonna 1957, kolme vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen.
Märtha oli osa Rooseveltin lähintä sisäpiiriä. Hän oli usein paikalla kun Roosevelt isännöi juhlia tai valtiovierailuja. Hän vietti Rooseveltin perheen luona joulua ja oli mukana, kun Britannian silloinen pääministeri Winston Churchill vieraili Yhdysvalloissa Rooseveltin ja Kanadan pääministerin William L. Mackenzie Kingin vieraana.
Vierailu oli niin salainen, ettei Roosevelt kertonut Churchillin tulosta edes omalle ulkoministerilleen. Märtha kuitenkin joi koktaileja ja illasti valtionpäämiesten kanssa Valkoisessa talossa. Norjalaislehti Aftenpostenin mukaan King kirjoitti vierailusta päiväkirjaansa, jossa kertoi keskustelun painopisteen olleen tavaroiden toimittamisen hankaluudessa Norjaan.
Märtha oli hyvin informoitu kotimaansa asioista ja toimi Washingtonissa epävirallisena Norjan suurlähettiläänä. Hän tapasi Norjan lähetystön henkilökuntaa usein, mutta tapaamiset pidettiin hyvin salaisina.
Märtha kävi myös säännöllistä kirjeenvaihtoa Norjan ulkoministerin Trygve Lien kanssa, joka oli kollegoidensa tapaan maanpaossa Lontoossa. Aftenpostenin mukaan hän sai lisäksi viikoittain kirjeen apeltaan kuningas Haakon VII:ltä.
Rooseveltin perheen joulunviettoa kuvattuna vuonna 1939. Myöhemmin myös kruununprinsessa Märtha sai kutsun presidenttiperheen joulupöytään.
Prinsessa lobbasi Norjan etua suoraan suurvallan presidentille, joka sodan edetessä tarjosikin apua, palveluksia ja myötätuntoa norjalaisille. Presidentti Rooseveltin kerrotaan todenneen useita kertoja ulkoministeri Lielle, että rakastaa Norjaa ja norjalaisia.
Vuonna 1942 Roosevelt lahjoitti Norjan kuninkaalliselle laivastolle kuningas Haakonin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi sota-aluksen, joka oli nimetty kuninkaan mukaan. Samassa yhteydessä Roosevelt piti kuuluisan ”Look to Norway” -puheensa, jossa hän valoi uskoa Norjaan ja muihin Euroopan pieniin valtioihin sodassa Saksaa vastaan.
– Jos joku vielä miettii, miksi tätä sotaa käydään, katsokoon Norjaa. Jos jollain on harhaluulo, että tämä sota olisi ollut vältettävissä, katsokoon Norjaa. Ja jos joku epäilee, voiko demokratia voittaa, toistan: katsokoon Norjaa, Roosevelt lausui puheessaan.
Kruununprinssi Olavi ja kruununprinsessa Märtha vierailivat Rooseveltin presidenttiparin vieraina Valkoisessa talossa kesällä 1939. Vain vuotta myöhemmin Märtha pakeni Norjasta ja Roosevelt järjesti hänelle turvapaikan Washingtonista.
Prinsessan ja presidentin läheisestä suhteesta alkoi liikkua huhuja. Epäiltiin, että heidän välillään oli muutakin kuin poliittisia intressejä. Alettiin puhua romanssista ja huhuja ruokki erityisesti sanomalehti Chicago Tribune, jonka omisti tuohon aikaan yksi demokraattipresidentti Rooseveltin äänekkäimmistä kritisoijista, konservatiivinen republikaani Robert McCormick.
VG:n mukaan McCormick inhosi sekä Rooseveltiä että Yhdysvaltain itärannikon liberaalia keskiluokkaa. Hän käytti omistamaansa lehteä Rooseveltin kritisoimiseen 1920-luvulta lähtien, jolloin Roosevelt oli ehdolla varapresidentiksi.
– Chicago Tribune oli sen ajan Fox News. McCormick vihasi Rooseveltia ja hänen mielipiteitään koko sydämestään, norjalainen historioitsija Trond Noren Isaksen kertoo VG:lle.
Presidentti Franklin D. Roosevelt kuvattuna perheensä kanssa vuonna 1940.
Merkkejä siitä, että Rooseveltilla ja Märthalla olisi ollut romanssi, ei ole. Historioitsijat sekä perheenjäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että Märtha oli Rooseveltille tärkeä, mutta lämpimien välien laadusta on silti eriäviä mielipiteitä. Seksuaaliseen kanssakäymiseen ja uskottomuuteen ei kuitenkaan uskota.
Historioitsija Isaksen pitää kaksikon läheisiä välejä puhtaasti poliittisina, kun taas muun muassa Märthan appivanhemmista, kuningas Haakonista ja kuningatar Maudista, kirjan kirjoittanut Tor Bomann-Larsen uskoo heidän suhteensa olleen enemmän henkilökohtainen kuin poliittinen. Bomann-Larsen ei silti kiistä, etteivätkö he olisi puhuneet politiikasta usein.
Roosevelteista kirjan kirjoittanut Geoffrey Ward kuvaili presidenttiä mieheksi, joka tarvitsi naisten ihailua. Avioliitto Eleanor Rooseveltin kanssa oli menettänyt kipinänsä, ja Märthasta presidentti sai mukavaa naisseuraa. Kirjailija Gore Vidalin mukaan Märtha oli presidentti Rooseveltin viimeinen rakkaus.
Franklin ja Eleanor Rooseveltin avioliiton väitettiin muuttuneen pelkäksi poliittiseksi kulissiksi sen jälkeen, kun huhut presidentin suhteesta Norjan kruununprinsessa Märthaan yltyivät.
Rooseveltin vanhin poika James Roosevelt kertoi muistelmissaan pitävänsä mahdollisena, että hänen isällään ja Märthalla oli romanttinen ystävyyssuhde, mutta kiistää väitteet seksuaalisesta suhteesta. Hän huomauttaa, ettei Roosevelt harrastanut viimeisinä elinvuosinaan seksuaalista kanssakäymistä kenenkään kanssa, sillä tämä sairasti poliota ja oli pyörätuolipotilas.
Maaliskuussa 1945 vakavasti sairas Roosevelt jätti Valkoisen talon ja vetäytyi kaupungin ulkopuolelle sairastamaan. Viimeisenä tekonaan hän määräsi Norjaan lähetettäväksi siemeniä. Kolme päivää ennen kuolemaansa hän antoi lausunnon, jossa osoitti tukensa Norjalle ja Tanskalle.
Roosevelt kuoli aivan toisen maailmansodan loppuvaiheilla aivoverenvuotoon 12. huhtikuuta 1945. Saman vuoden heinäkuussa kuningas Haakon ja kruununprinssi Olavi sekä Märtha lapsineen palasivat Norjaan.
Märtha kuoli vuonna 1954 syöpään vain 53-vuotiaana. Kolme vuotta myöhemmin kuningas Haakon VII kuoli ja valtaan nousi hänen poikansa Olavi V. Norjan toisen maailmansodan ykkösdiplomaatti, kruununprinsessa Märtha, ei koskaan päässyt kokemaan elämää Norjan kuningattarena.
