Tunnetut suomalais­naiset puhuvat kirjassa ikääntymisestä – Seela Sella: ”En ole mikään seniori enkä hörönlörö” - Viihde - Ilta-Sanomat

Tunnetut suomalais­naiset puhuvat kirjassa ikääntymisestä – Seela Sella: ”En ole mikään seniori enkä hörönlörö”

Eveliina Talvitie perää kirjassaan arvonpalautusta tädeille ja vanhoille naisille.

Tunnetut suomalaisnaiset kertovat näkemyksiään ikääntymisestä Eveliina Talvitien uutuuskirjassa.­

1.1. 19:03

Vanheneminen on väistämätöntä. Miksi moni silti kiirehtii kiistämään olevansa vanha nainen? Tätä kysyy toimittaja ja kirjailija Eveliina Talvitie tänään perjantaina ilmestyvässä kirjassaan Vanha nainen tanssii (Into).

Niitäkin onneksi löytyy, jotka sanovat suoraan olevansa vanhoja.

– Mä en ole mikään seniori enkä mikään hörönlörö. Olen vanha ihminen, näyttelijälegenda Seela Sella sanoo kirjassa.

Ehkä naisen vanhuuden torjuminen johtuu tästä:

Naisen täyttäessä 50 vuotta hänen pinnoilleen alkaa kirjan mukaan kerääntyä pölyä. Hänestä tulee näkymätön.

Ja mitä vanhempi on, sitä kovemman hinnan maksaa tekemistään typeryyksistä. Näin sanoo Talvitien kirjassa kirjailija ja kuvataiteilija Katariina Souri.

Nuorena universumi vielä suojelee ja antaa anteeksi.

Katariina Sourin mukaan ikääntymisessä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia.­

– Viisikymppinen ymmärtää, että elämä on välillä pelkkää pillillä hengittämistä, Souri sanoo kirjassa.

Vanhalla naisella on Talvitien mukaan kuitenkin nuoreen nähden eräs huomattava etu. Hän kantaa nuorta itseään mukanaan ja voi palata siihen mielessään milloin vain.

– Näin ajatellen nuoruus on tavallaan vanhojen sisällä elävä ominaisuus, hän kirjoittaa.

Sella tunnistaa saman ilmiön näyttelijäntyössään.

– Tässä iässä mulla ei ole mitään rajaa mitä voin näytellä. Kaikenikäiset Seelat on mun sisällä. Ne on mun käyttövara.

Seela Sellan mukaan seksuaalisuus ei häviä ihmisestä mihinkään, ainakaan jos tuntee erotiikan sisällään ja haluaa nauttia tunteesta.­

Sourinkin mielestä ikääntymisessä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Hän ei vaihtaisi kokemustaan nuoruuteen.

Vanhan naisen ja tädin käsitteet pitäisi ottaa haltuun, Talvitie ehdottaa. Palauttaa tätiydelle se arvo, joka sille kuuluu. Se kun odottaa kulman takana heti, kun on tyttöydestä päässyt.

Entä se näkymättömäksi muuttuminen? Sekään ei lopulta ole niin kamalaa, ainakaan jos toimittaja Leena Pasasta on uskominen.

– Minua nähdään vähemmän mutta kuullaan samalla lailla. Ja se huomio, mitä sai nuorena huomattavasti nätimpänä, oli myös aika paljon sellaista, mitä ei missään määrin kaivannut, nykyään elokuvafestivaalia luotsaava Pasanen sanoo kirjassa.

Leena Pasanen lakkasi koronakeväänä värjäämästä harmaantuneita hiuksiaan. Se on ollut ”hillittömän vapauttavaa”.­

Lopulta sitä tosiaan tajuaa, ettei huomio ollut edes tarpeellista. Siitä alkaa Talvitien mukaan uusi vapauden aika.

Ei se tietysti helppoa ole, ikääntyminen.

– Vaihdevuosien aikana tajuaa, että jotain on lopullisesti takanapäin. Kun menettää läheisiään, elämän rajallisuus paljastuu vielä raadollisemmin, Talvitien haastattelema mallimoguli Laila Snellman sanoo.

– Silloin joutuu kohtaamaan oman kuolemanpelkonsa, päättämään mihin uskoo, elääkö siinä pelossa vai ei. Minä olen päättänyt, että en pelkää.

Laila Snellmanin mielestä Suomi voisi ottaa oppia Espanjasta, missä vanhat naiset ovat näkyvä ja aktiivinen osa yhteiskuntaa.­

Ikääntymisestä puhuvat Talvitien kirjassa myös Ann Selin, Anu Sinisalo, Ervi Sirén, Marketta Mattila, Pirkko Arstila, Pirkko Lahti ja Raisa Rauhamaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?