Henrik Tikkanen, Yrjö Kallinen, Arvo Turtiainen, Leopold II ovat henkilöitä, joita ei hevillä yhdistä 29-vuotiaaseen oululaismieheen. Aapo Kukko (s. 1991) liikkuu kuitenkin kuin kala vedessä niin historiassa kuin nykyajassakin.
Kukon viimevuotinen sarjakuvaromaani Sosialisti ja nihilisti kertoo parittomien kaverusten, taiteilija Henrik Tikkasen ja runoilija Arvo Turtiaisen ystävyydestä ja Euroopan-matkasta. 1948. Parhaillaan Kukko on valmistelemassa sarjakuvaromaania Puhumalla paras Yrjö Kallisen tietyistä elämänvaiheista.
Sosialistia ja nihilistiä Kukko teki kuusi vuotta, Yrjö Kalliseen mennee hieman vähemmän aikaa, mutta vastavuoroisesti sivuja tuleekin sitten enemmän.
– Kuukauden kotimaisen strippimuotoon piti totutella, kun olen tehnyt pidempiä kokonaisuuksia, naurahtaa Kukko, jonka Sosialisti ja nihilisti oli 164-sivuinen ja Yrjö Kallinen venähtää yli 200-sivuiseksi tarinaksi.
Aapo Kukon työtahti on kova. – Olen noudattanut Peter von Baghin periaatetta: Jos sinulla on viisi projektia käynnissä, niin ota kuudes.
Sarjakuviensa sisältöjä tarkkaan pohtiva Kukko kertoo miettineensä aihetta, josta saisi yli 20 strippiä niin, että sisällössä ei olisi notkahduksia, mutta siinä olisi silti jatkumoa, samastumista ja jotain Tenavien aforismisävyä.
– Sitten kun oivalsin, että strippisarjan ei tarvitse olla hauska, niin mieleen tuli tuo ajatus lippukopista elämänmenoa pohtivana päähenkilönä.
Lippukoppi liittyy myös Aapo Kukon elettyyn elämään, sillä hän on joskus toiminut lipunmyyjänä.
Aapo Kukon työtahti hengästyttää hurjempaakin. Hänellä kun tuntuu olevan kaiken aikaa monta rautaa tulessa.
– Minä olen noudattanut Peter von Baghin periaatetta: Jos sinulla on viisi projektia käynnissä, niin ota kuudes.
Aapo Kukan sarjakuva Lippukoppi on nähty IS:n marraskuun kuukauden kotimaisena
Kuukauden kotimaisen sarjakuvan ja Yrjö Kallisesta kertovan sarjakuvaromaanin ohella Kukolla ovat tänä syksynä olleet työstettävinä hänen vakituiset sarjansa Kaltioon ja Kansan tahtoon, minkä lisäksi on ”kuvituksia ja tilaushommia ja albumeita mm. Tapani Baggen käsikirjoituksiin.”
– Flow’ssa voi tehdä sivun päivässä, mutta tärkeintä tässä useamman työn samanaikaisuudessa on se, että näin mielenkiinto pysyy kaiken aikaa yllä.
– Tällä tavalla koskaan ei ole ongelmaa, mitä nyt piirtäisi.
Nykysarjakuvan valtavirroista poiketen Aapo Kukko on sarjoissaan hyvin yhteiskunnallinen ja historiaan kallistunut, mistä todistaa myös syksyllä 2022 julkaistava Puhumalla paras.
Yrjö Kallinen (1886–1976) oli sosialisti, pasifisti, teosofi ja buddhalainen sosialidemokraatti. Mies, joka sai kansalaissodassa neljä kuolemantuomiota ja joka oli pasifistina Suomen puolustusministeri 1946–1948.
– Olen rajannut Kallis-kirjani Oulun 1918 tapahtumiin ja hänen puolustusministeriaikaansa Helsingissä 1948. Olisihan hänen elämässään ollut paljon muitakin vaiheita, mutta nyt pystyn käyttämään samoja henkilöitä noissa kohtauksissa.
Kukko kertoo tehneensä kaksi vuotta taustatutkimuksia kirjaan ja havainneensa silloin, että ”sisällissota oli Pohjois-Suomessa erittäin mielenkiintoinen.”
– Kallinen oli eräänlainen Mandela-hahmo, joka halusi antaa armoa, ei kostaa.
Kukko on tehnyt uutta kirjaansa aivan uudella tavalla aloittamalla sen tekemisen keskeltä.
– Tilanne elää, jos lisää tarinaa joka suuntaan. Tekemisestä ei tule mekaanista vanhan tekstin pohjalta.
Aapo Kukan sarjakuva Lippukoppi on nähty IS:n marraskuun kuukauden kotimaisena
Karmea tarina eli Aapo Kukon kertomus Leopold II:n Kongosta oli tekeillä pitkään eikä hän löytänyt sille oikeaa näkökulmaa, kunnes nähtyään Ingmar Bergmanin elokuvan Talven valoa hän otti päähenkilöksi papin.
– Kongo-kirja oli ollut tekeillä ainakin kymmenen vuotta, kunnes sitten piirsin sen 60 sivua 1,5 kuukaudessa.
Aapo Kukko on mustan ja valkoisen taitaja. Tyylistä näkyy alan mestareiden Milton Caniffin ja Hugo Prattin vaikutus.
Näiden kahden lisäksi Kukko tuo esiin italialaisen Ivo Milazzon nimen vaikuttajanaan.
– Olin tehnyt Kongo-jutusta mustavalkoisen, mutta siitä puuttui jokin. Sen vuoksi valitsin siihen vihreän lisävärin, joka toi kuumeen, viidakon ja kauhun paremmin esiin.
– Minulla on muistivihko ja sitten puhelin, jonne tallennan lauseita ja kerään aiheita. Sen lisäksi pidän työpäiväkirjaa.
Aapo Kukon elämäntapa muistuttaa ydinreaktiota tai biljardin napakkaa avauslyöntiä: kun hän tutustui Arvo Turtiaisen runoihin Sosialisti ja nihilisti -kirjaa varten, hän ajautui liverunonlausuntaan ja laulajana esiintymiseen.
Lippukopista astuu ilmoille esiintyjä.
