Persian shaahi lumosi 16-vuotiaan Markku Ellalan – nyt mies elää unelmaansa kullatussa kartanossa - Viihde - Ilta-Sanomat

Kuninkaallista loistoa ihaileva ja sen mukaisesti pukeutuva Markku Ellala on tuttu Koko Suomi leipoo -ohjelmasta.­

Persian shaahi lumosi 16-vuotiaan Markku Ellalan – nyt mies elää unelmaansa kullatussa kartanossa

Mies voi lähteä Ranualta. Mikseipä sitten Ranua voisi puolestaan lähteä miehestä?


22.11. 8:00

Markku Ellala huomasi jo nuorena, ettei pieni kunta Lapissa ole häntä varten. Joskus siellä tulee toki vielä käytyä siskon luona kylässä.

– Tunnen ranualaisen mentaliteetin ja tiedän, mitä he ajattelevat minusta. Että leuhka siitä on tullu, kun se on niin hienosti laitettu ja se on televisiossa, Ellala sanailee.

Kuninkaallista loistoa ihaileva ja sen mukaisesti pukeutuva Ellala on nyt tosiaan tv:stä tuttu, kiitos Koko Suomi leipoo -ohjelman.

Palatsin isännältä onnistuu myös tarjoilun loihtiminen.­

Markku Ellala on tullut tutuksi Koko Suomi leipoo -kisasta.­

67-vuotiaan Ellalan kohdalla kyse ei ole mistään satunnaisesta oikusta. Pukeutuminen ja harrastukset antoivat vihjeitä tulevasta jo Ranuan-vuosina.

– Olin oman tien kulkija koulussa. Opettajille se ei aina sopinut, Ellala muistelee.

Lapsena Ellala halusi mukaan lestadiolaisten seuroihin, jossa hänen äitinsä toimi kahvinkeittäjänä ja siivoajana. Neljän kilometrin kävely kyläkoululle ei haitannut, koska perillä odotti harmoni, jota Ellala halusi soittaa.

– Kun soitin, opettaja tuli vihaisena yläkerrasta ja löi luukun kiinni. Sormet menivät mustaksi.

Ei tullut miehestä muusikkoa, mutta kerran isä – joka oli työurallaan toiminut myös veisto-opettajana – vihjasi tyylilajista nimeltä rokokoo. Kiinnostus syttyi.

– 15-vuotiaana halusin opetella sorvaamista. Tein kauniita esineitä, joihin halusin kultamaalia.

– Isä sanoi, että minulla oli kaksi tietä. Joko lähden metsätöihin tai opiskelemaan.

Ellala kävi kokeilemassa tietä yksi.

– Piti parkata eli kuoria puita. Tein parkeista koristeita. Isä sanoi, ettet sä tähän hommaan sovi.

Ellala aloitti antiikin keräämisen jo vuosikymmeniä sitten.­

Ellala lähti opiskelemaan kädentaitoja maatalousteknilliseen kouluun Rovaniemelle. Siellä, kun Ellala oli 16, maailma tuli tykö. Ja muuttui. Oli 24. kesäkuuta 1970.

– Shaahipari tuli Rovaniemelle. Olin päässyt airueksi lentokentälle. Meitä oli kymmenen poikaa, ja meille sanottiin alentavasti, että pysykää paikoillanne ja ettei saa hymyillä.

Kone Helsinki-Vantaalta laskeutui kyydissään Persian (nykyisin Iran) shaahi Mohammed Reza Pahlavi ja shaahitar Farah. Paikalliset merkkihenkilöt odottivat tärkeinä shaahiparin kättelyä.

– Olin eka, jota ne kätteli. Sanoivat kauniita sanoja englanniksi: toivottivat hyvää elämää ja opiskelua.

– Meidän jälkeen shaahipari kätteli vain yhden ainoan arvovieraan. Siinä ne hevosottolautakunnan varajäsenet kattelivat silmät pyöreinä meitä pojannulikoita.

Reza Pahlavin neuvo upposi persialaisiin mattoihin rakastuneeseen nuorukaiseen. Lappi jäi taa, ja isäkin sai lopulta ylpeillä perheen ainoasta lapsesta, joka lähti Etelä-Suomeen opiskelemaan.

Ulkoapäin talo erottuu muista ulko-oven pylväillä.­

Ammatteja kertyi läjä. Ennen ”kuninkaalliseksi” ryhtymistään Ellala ehti toimia muun muassa nuorisosihteerinä, järjestötöissä, kouluttajana ja toiminnanjohtajana pelastusalalla.

Veri veti kuitenkin siniverisiin. Myös entisöijäksi opiskellut Ellala pääsi 90-luvulla sisustamaan Tervakosken kartanon eteishallin, sitten suunnittelemaan viereistä hotelli Tervahovia.

– Se oli läpilyöntini, Ellala kertoo.

Aidon kosketuksen hovielämään Ellala sai Sirpa-vaimonsa kanssa vuonna 1998 vuokrattuaan Mouhijärveltä Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin vuonna 1613 perustaman Selkeen kartanon alakerran.

– Teimme alakerrasta palatsin omalla rahalla. Selkeen kartano oli ensimmäinen paikka, missä pitkään keräämämme antiikki oli esillä.

Muutama vuosi myöhemmin Ellalat löysivät lopulta ikioman paikan unelmansa toteuttamiseen, kun silloinen Mouhijärven kunta päätti myydä lakkauttamansa syrjäisen, vuonna 1904 Hyynilän kyläkouluna aloittaneen rakennuksen.

Koulun muuttaminen palatsiksi kesti kolmisen vuotta. Vuonna 2006 Villa Royal oli valmis avattavaksi.

Kullatut lipputangot ja kruunu katonrajassa kertovat, että tässä talossa on sisällä jotain erikoista.­

Ulkoisesti Ellaloiden paratiisi ei välttämättä erotu muista hiekkaisen Kortejärventien rakennuksista. Kiireinen kuski ei syyshämärässä ajellessaan todennäköisesti havaitse koristeltua rautaporttia, fasadin neljää sinistä pylvästä, kullattua kruunua, kullattuja lipputangon nuppeja tai uima-allasta pihalla.

Mutta sisällä... Wow!

Peilisalin noin 70 neliön kattotaideteos on Markku Ellalan käsialaa. Innoittajana oli englantilainen sisustustaiteilija Robert Adam. Etualalla oleva, alunperin nestekaasukäyttöinen kattokruunu on 1800-luvun alusta.­

Upeita yksityiskohtia riittää lattiasta kattoon.­

Kullattuja pintoja, kattomaalauksia, marmorointia, lukemattomia kauniita antiikkiesineitä, uskomattomia huonekaluja... Kokonaisuus, jossa kaikki – ainakin näin amatöörin silmin – on suunniteltu ehdottomalla tyylitajulla.

Villa Royalin 465-neliöinen alakerta tarjoaa matkan barokista jugend-aikaan eli noin vuodesta 1600 viime vuosisadan alkuun. On 14 hengen barokki-ruokasali, rokokoo-sali, empire-peilisali, herransalonki, upea makuuhuone, joonalaisin pylväin ja peilein varustettu roomalainen kylpyhuone – ja muun muassa Italiassa teetetty kattokruunu ja kullattu wc-pönttö, joka vielä odottaa asennustaan eteisaulassa.

– Täällä on käynyt 75 000 vierasta, Ellala kertoo tilauksesta auki olevasta Villa Royalista.

Alakerran sininen empire-wc odottaa 24 karaatin kullalla pääällystetyn istuimen asentamista.­

 Moni luulee, että tämän laittaminen on vaatinut hurjan paljon rahaa. Onhan tähän toki mennytkin rahaa, mutta olen tehnyt paljon itse.

Rokokoosaliin tehtiin manttelitakka Ellalan piirustusten mukaan. Takkasermi on 1700- luvun toiselta neljännekseltä. Tyyli on puhdas rokokoo ja kokonaisuus taitavaa käsityötä.­

Korona-aika on tuonut omat ongelmansa, mutta se ei ole Ellalaa pysäyttänyt. Sisustaminen on ikuista, ja uusia ideoita vieraiden varalle riittää. Ja tv-leipurillakin oli aikaa treenata.

– Vaimo käy vielä päivätöissä. Kun hän pääsee eläkkeelle, alamme matkustamaan enemmän, Egyptiä suosikkikohteenaan pitävä Ellala lupaa.

Talon 200-neliöinen yläkertakin on huolella sisustettu, mutta yksityisaluetta.

– Moni luulee, että tämän laittaminen on vaatinut hurjan paljon rahaa. Onhan tähän toki mennytkin rahaa, mutta olen tehnyt paljon itse.

Venäläinen keisariempire-joutsentuolin yksityiskohtia.­

Oleellista oli olla hereillä 80-luvulla. Tuolloin Suomen huutokaupoissa riitti antiikkikauppiaiden Keski-Euroopasta tuomaa tavaraa, jonka arvoa ei Ellalan mukaan ymmärretty.

– Oli paljon huutokauppoja ja antiikkimessuja. Meklarit eivät tienneet oikein muusta posliinista kuin Arabiasta. Me ostettiin paljon arvotavaraa pilkkahintaan.

Kovin hankinta oli 24 karaatin kullalla päällystetty vuosien 1936–52 välillä Egyptin kuningas Farukille kuulunut sohvakalusto.

Kuningas Farukin (1920-1965) sohvakalustokokonaisuus on hankittu vuonna 1977.­

Kullatussa huoneessa kelpaa kylpeä.­

Isäntä toimistossaan.­

Jos Ranualla pitävät leuhkana, niin ei Mouhijärvelläkään aina hyvällä katsota.

– Kateus menee pitkäksi, ja sitten aletaan vihaamaan Markkua, Ellala kuvailee.

Eräs mies otti kerran puheeksi uima-altaan, jota Ellala pitää lämpöisenä huhtikuulta lokakuulle.

– Hän sanoi, että kallista touhua tuo sun uiminen. Sanoin, että lämmittäminen maksaa 90 senttiä päivässä ja kysyin, paljonko maksaa tuo sun tupakanpolttosi.

– Kaveri haistatti kukkasia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?