Arttu Wiskari ajoi itsensä kohtalokkaaseen pisteeseen: hälyttävät merkit kielivät loppuun palamisesta – ” Kehotettiin jättämään musakuviot” - Viihde - Ilta-Sanomat

Arttu Wiskari ajoi itsensä kohtalokkaaseen pisteeseen: hälyttävät merkit kielivät loppuun palamisesta – ” Kehotettiin jättämään musakuviot”

Suosittu laulaja kertoo kamppailleensa pitkään itsetuntohaasteiden kanssa. Menestys nousi alussa päähän, mutta nyt hän sanoo pitävänsä ammattiaan yhtenä harrastuksistaan.

Arttu Wiskarin ensimmäisen singlen Mökkitien julkaisusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta.

11.9.2020 17:30

Arttu Wiskari, 35, on juuri julkaissut uuden albuminsa, ja pöhinää riittää hiljaisen koronakevään jälkeen. Wiskari kiitää haastatteluun suoraan edellisestä. Kiireestä huolimatta lippulakkipäinen mies nojaa rentoutuneena tuolin selkänojaan ja hymyilee ystävällisesti.

– On ollut totuttelemista uuteen rytmiin. Aamuherätykset ovat tuskallisia, kun on katsonut NHL-matseja aamuyöhön asti, vannoutuneena lätkäfanina tunnettu Wiskari naurahtaa.

Wiskarin oli tarkoitus järjestää kesällä juhlakiertue kymmenvuotisen uransa kunniaksi, mutta pandemia karisti suunnitelmat.

– Kyllä se harmitti, koska ne olisivat olleet meidän isoimmat keikat ikinä. Pidetään sitten vaikka 11-vuotisjuhlakiertue, Wiskari toteaa ja hörppää kombutsa-juomaansa.

Viime vuoden lokakuussa Wiskari kertoi jäävänsä keikkatauolle kiertueensa jälkeen, mutta tauko tulikin pakon sanelemana etuajassa. Kun pandemia iski, moni artisti järkyttyi tietäen seisahduksen seuraukset. Wiskari ajatteli toisin.

Laulajalle pakollinen pysähtyminen oli suorastaan pelastus. Kun päätös keikkatauosta syntyi, oli Wiskari ehtinyt keikkailla vuoden sisään yli 100 kertaa. Esiintymistä ja yleisöä rakastavalle artistille määrä oli yksinkertaisesti liikaa.

– Kävin läpi todella diippejä ajatuksia. Kävelin backstagelta lavalle ja tunnistin aina käytävät ja henkilökunnan. Jossain vaiheessa havahduin, etten oikeastaan muistanut keikoista mitään, Wiskari kertoo vakavana.

– Eräällä keikalla samaan aikaan ruudulta näkyi Robert Heleniuksen matsi. Keskityin koko keikan ajan matsiin, enkä miettinyt muuta. Hävettää, että tilanne pääsi tuohon pisteeseen.

Myös muut huomasivat tilanteen vakavuuden ja kehottivat Wiskaria jäämään tauolle. Hälyttävät merkit kielivät siitä, että hän oli lähellä palaa loppuun.

– Levy-yhtiöstä kehotettiin jäämään hetkeksi pois musakuvioista ja olla tekemättä mitään. Nyt sain kevään palautua ja levätä, joten aivan uudella tarmolla mennään, Wiskari sanoo huojentuneena.

Arttu Wiskari kulutti ennen energiaansa vertailemalla itseään muihin.

Menestys nousi päähän

Wiskarin voi sanoa olevan tällä hetkellä uransa huipuilla, mutta sinne pääsy on vaatinut kasvua artistina. Wiskari oli vasta parikymppinen, kun hän puolivahingossa päätyi laulajaksi. Wiskari halusi pois armeijasta ja haki armeijan soittokuntaan, koska kuuli siellä olevan helpompaa.

Wiskari valittiin soittokunnan solistiksi, ja pian musiikinteko alkoi kiinnostaa. 25-vuotiaana hän julkaisi Mökkitie-läpimurtohittinsä. Kun musiikkiura otti tuulta purjeisiin, suosio alkoi miehen omien sanojen mukaan nousta päähän.

– Silloin nuorena oli kivaa tulla keikkapaikalle henkseleitä paukutellen ja jakaa fanikortteja myös heille, jotka eivät niitä edes halunneet. Nautin olla ihmisten keskellä ja ihmisten huomiosta, Wiskari tunnustaa.

– Sitten se loppui surullisesti lyhyeen, kun julkisuus alkoi ahdistaa. Nykyään kaipaan ainoastaan esiintymistä, musiikkia ja ihmisten reaktioita.

Wiskari ei vaikuta kovin tyypilliseltä artistilta: hän poseeraa harvoin lehtien kansissa eikä häntä löydä Instagramista hehkuttamassa uusia biisejään.

– On totta, että en ole stereotyyppinen artisti. En ravaa gaaloissa, enkä tykkää jos täytyy yhdellä jalalla seistä betoniporsaan päällä valokuvattavana, hän hymähtää.

Kamppailua itsetunnon kanssa

Uransa suurimmaksi kamppailuksi Wiskari nimeää vertailun. Meni kauan aikaa ennen kuin hänen itsetuntonsa artistina muovautui ehjäksi.

– Vertailin itseäni jatkuvasti johonkin toiseen artistiin, joka saattoi edustaa täysin eri genreä ja olla aivan eri levelillä. Kun kuulin toisten keikkaliksoista ja näin niiden kuvia ja hyviä arvosteluita alan lehdissä, mietin, että miksi en minä, Wiskari kuvailee.

– Heillä oli vuosien kokemus takanaan, kun taas itse tulin ulos yhdellä menestyneellä biisillä. Energian keskittäminen epäoleelliseen on myrkyllisintä mitä artisti voi itselleen tehdä.

Rautakauppiaana työskennelleestä Arttu Wiskarista ei alun perin pitänyt tulla laulajaa.

Muutamia vuosia sitten hän oivalsi, että vertailemalla vain kaipaa itselleen kuoppaa. Artisti sanoo olevansa parhaimmillaan keskittyessään puhtaasti omaan juttuunsa.

– Vertailemisen jäätyä alkoi täysin uusi sivu elämässäni ja urallani. Suhtaudun nyt artistina olemiseen harrastuksena, jota rakastan. Fakta on se, että tämä loppuu joskus, mies kuvaa.

– Vuosien saatossa olen kehittynyt siitä arasta ja nöyrästä laulajanalusta määrätietoiseksi oman arvonsa tuntevaksi ihmiseksi, tosin kohteliaaksi sellaiseksi.

Tässäkö tää oli?

Wiskarin mukaan hänen suurin faniryhmänsä koostuu 14–17-vuotiasta pojista sekä keski-ikäisistä naisista. Artisti kokee, että hänen musiikkinsa on nykyään hyväksyttävämpää.

– Olen usein käyttänyt vertausta, että musiikkini on kuin Salatut elämät: kaikki katsovat, mutta kukaan ei myönnä, hän peilaa.

– Kun uusi sukupolvi on kasvanut, heidän ei enää tarvitse kärsiä häpeästä ja ihmiset avoimesti pitävät musiikistani. Muistan sen häpeän, kun Tapiolan Sampokujan bussipysäkillä näin koulukaverini kävelemässä vastaan. Vaihdoin soittimeeni jonkun kasetin, josta en edes pidä. Sitten frendit kysyivät mitä kuuntelen ja vastasin Metallicaa. Tosiasiassa siellä saattoi soida esimerkiksi Pandooraa tai Leevi & Leavingsejä, Wiskari muistelee.

Kymmenen vuotta on kulunut, mutta iso kuva ei artistin itsensä mukaan ole oleellisesti muuttunut.

– Ei tätä ikuisesti voi tehdä tällä levelillä mitä nyt. Tulee uusia artisteja, jotka ansaitsevat paikkansa, jolloin minun on luonnollista astua askel taakse, Wiskari tuumaa.

– Haaveilen siitä, että sitten kun biisini eivät soi enää radiossa, voin vielä heittää hemmetin hyviä terassikeikkoja. Olen kuitenkin aloittanut humppabändistä ja sinne palaaminen ei ole lainkaan iso kynnys, hän summaa.

Haastattelun jälkeen Wiskari suuntasi tatuoitavaksi Paradise tattoo -liikkeeseen.

Kun ura on kerrattu läpi, Wiskarin onkin aika kiirehtiä seuraaviin menoihin. Kymmenvuotisen uran kunniaksi hän on ottanut olkapäähänsä tatuoinnin, joka kuvastaa bändin jätkiä ja kymmenvuotista uraa.

– Vielä tästä puuttuu se numero 10, Wiskari toteaa esitellessään tatuointiaan.

Kymmenvuotisen yhteisen taipaleen kunniaksi Wiskari halusi tatuoida bändinsä ”luurankoina” käteensä

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?