Esa Saarinen myöntää itsekeskeisyyden 80-luvulla: ”Nuoren miehen uskoa kaikkivoittoisiin kykyihin” - Viihde - Ilta-Sanomat

Esa Saarinen myöntää itsekeskeisyyden 80-luvulla: ”Nuoren miehen uskoa kaikkivoittoisiin kykyihin”

Esa Saarinen uskoo, että koronakevät muuttaa käsitystä itsestämme kansakuntana.

Julkaistu: 20.6. 13:05

Nuorena punktohtorina tunnetuksi tullut filosofi Esa Saarinen on nauttinut koronakevään rauhasta rakkaansa kanssa. Hän antaa suomalaisille kympin selviämisestä koronakriisistä.

Tapahtuipa mitä tahansa, niin 007 ei kiusaannu.

Tästä selvitään, on James Bondin ajattelun olennainen osa.

– Se sopii tähän koronakevääseen aivan loistavasti, filosofi Esa Saarinen sanoo.

James Bond luottaa toimintaan ja arvoihin, joita palvelee majesteettina. Ryhdytään toimiin!

Esa Saarinen näkee suomalaisissa Bond-henkeä. Suomalaiset saavat hänen mukaansa olla ylpeitä toiminnastaan koronaepidemian aikana. Tartunnat ovat nyt laskussa ja rajoituksia puretaan hiljalleen.

– Pieni Suomi on pärjännyt kärkitasolla, Esa Saarinen sanoo.

Esa Saarinen uskoo, että koronakevät muuttaa käsitystä itsestämme kansakuntana. Samat koronakevään ongelmat ovat olleet lähes joka paikassa, mutta kaikki maat eivät ole selvinneet yhtä hyvin.

– Sanoisin, että voimme antaa itsellemme kiitettävän arvosanan.

– Suomalainen kulttuuri ja ihmiset synnyttivät tämän lopputuloksen. Se on suomalaisen yhteiskunnan voitto.

–Tulin aika vahvalla etukenolla asioihin. Se ei ollut aggressiota. Se oli nuoren miehen uskoa omiin kaikkivoittoisiin kykyihin, sanoo Esa Saarinen nyt 1980-luvusta.

Esa Saarinen tuli tunnetuksi 80-luvun alussa nuorena punktohtorina, kun hän kirjoitti Jan Blomstedtin kanssa kirjan Punkakatemia. Nuori filosofian tohtori oli yhtäkkiä leopardinousuineen kaikkialla.

– Olin aika itsekeskeinen, hän muistelee 80-luvun alkua, jolloin hänellä oli ”kaikenlaisia ideoita”.

– Tulin aika vahvalla etukenolla asioihin. Se ei ollut aggressiota. Se oli nuoren miehen uskoa omiin kaikkivoittoisiin kykyihin. Sanoisin, että olin kiinnostavasti railakas.

Vuodesta 2001 Esa Saarinen on ollut Teknillisen korkeakoulun ja sitten Aalto-yliopiston professori. Tänä keväänä hän on toiminut etänä muun muassa ohjaten väitöskirjoja ja tehden tutkimusta, mutta lähes kaikki hänen luentonsa muutamia verkkoluentoja lukuun ottamatta peruuntuivat.

– On vähän noloa myöntää, että mun yksilöllinen elämä on ollut koko koronakevään ihanan onnellista.

– Olen saanut olla kaiken aikaa rakkaani Pipsan kanssa.

Esa Saarinen löysi ”Kuningattarensa”, lentoemäntä Pipsa Pallasvesan 1984.

Pipsa Pallasvesan, ”Kuningattaren”, vaikutus filosofin elämään on ollut suuri. He rakastuivat 1984.

– Suurin vaikuttavin tekijä ajattelutapaani on ollut Pipsa.

Pipsa Pallasvesa innoitti Esa Saarista pukeutumaan leopardihousuihin, jotka muistetaan yhä.

– Pipsa on inhimillisen lämmön ihminen, rakkauden keskittymä. Hän vaalii ja vaatii vilpittömyyttä ja inhimillisyyttä arjessa. Suhteemme on tosi romanttinen.

Edes kesäkuinen leipomohetki Helsingin Torkkelinmäellä Pipsan kanssa ei ole mikä tahansa hetki.

Esa Saarinen kuvailee sitä Facebookissa: ”Vihreyden vehertäessä lehmustossa, taivaan lupaillessa ravitsevaa sadetta, kahvikupponen ja mustikkapiiras ovat tavallisuuden merkityshehkua”.

Poikkeusaikana moni on havahtunut ja joutunut miettimään, miten elämää voisi elää toisin. Ihmisissä on syntynyt herkistymistä ja uusia ajatuksia elämän mahdollisuuksista.

50-vuotias leoparditakissaan kuvattuna syntymäpäivähaastatteluun 2003. Kuosiin innosti alun perin Pipsa.

Ollaan tultu kuin filosofi Esa Saarisen luentojen ytimeen.

Miten löydät omat syvemmät ajatuksesi, sellaiset, jotka kestävät tarkemman harkinnan? Se on ollut Saarisen luentojen kysymys vuosikymmeniä.

– Filosofiani pointti on synnyttää paremman ajattelun kautta parempaa elämää, Esa Saarinen sanoo.

– Haaste on, miten pystyt ajattelemaan paremman ajatuksen omaa elämää koskien niin että uskot itsekin siihen.

Korona-aika on antanut tilaa uudelle ajattelulle.

– Korona työnsi meidät ulos tottumustemme ja tapojemme uomasta ja löysimme uudenlaista hiljaisempaa ja yhteisöämme enemmän arvostavaa elämää.

– Syntyi uutta ajattelua. Niistä ajatuksista kannattaa pitää kiinni, koska hetken päästä ne hukkuvat hektisyyden hämärään.

Arki ennen koronaa oli Saarisen mukaan liian usein suoritekeskeistä uomakipitystä ja viihteen ylikulutusta. Silloin ei ollut aikaa ajatella pidempiä linjoja ja elämämme ytimiä. Oli liian kiire.

– Luentojeni pyrkimys on koko ajan ollut antaa ihmiselle mahdollisuus irtaantua välittömästä elämäntilanteesta syvemmän ajattelun hyväksi. Tavoitteena on ajattelu, minkä ihminen itse todella huomaa omakseen, kun asiaa tarkemmin ajattelee.

– Luentojeni ja Pafos-seminaarieni pyrkimys on luoda tilanne, missä ihminen itse alkaa pohtia sitä, mitkä ovat hänen elämänsä laajemmat kaaret ja sydämen ääni.

Sauli Niinistö filosofi Esa Saarisen luennolla vuonna 2002.

Tänä keväänä arki on ollut eheää yhteiseloa ja samalla lukemista ja kirjoittamista. Ulkoa tulevat impulssit ovat olleet minimissä.

– Viime vuodet aina koronamaaliskuun alkuun asti oli täynnä kaikenlaista tehokasta meininkiä, mitä nyt on vaikea edes muistaa, mitä se kaikki oli.

– Suorituselämän musta aukko imi sisäänsä, tuotti tuloksia, mutta myös kavensi näkökulmia.

Tänä poikkeuskeväänä arki on näyttäytynyt Esa Saariselle kuin hidastettuna filminä, johon ajatus ehtii mukaan. Ympärillä on paljon arvokasta, jota ei aiemmin kyennyt havaitsemaan.

– Juuri tämä on tärkeää, että ehtii ajatella mitä ajattelee ja herkistyy kokemalleen. Korona-aika on suuri mahdollisuus korjata kurssiaan kohti elämää, mihin syvemmin uskoo.

– Huomaan linnun pesän naapuritalon seinänraossa. Ehdin ihastella varpusen vaatimatonta kauneutta ja samalla muistaa, että koko laji on uhanalainen.

Menneiden valintojen katuminen ei ole ollut Saarisen tyyliä. Korona-aika on tuonut kuitenkin esiin tiettyjä kaventumia ja vinoutumia omassa ajattelussa. Niihin sokeisiin pisteisiin Esa Saarinen haluaa päästä kiinni.

Hänen kaksospoikansa ovat nyt 31-vuotiaita. Olivatko kaikki työt tarpeellisia, kun pojat olivat pieniä, hän kysyy.

Ukkeleiksi kutsutut kaksospojat vanhempiensa kanssa vappukävelyllä 2001.

– Olisin voinut olla poikien kanssa enemmän. Vaikka elämäni on ollut plusmerkkistä, se on todellisuudessa perustunut joiltakin osin vähän turhan itsekkäille sankaruuspyrkimyksille.

– Tätä Pipsa on tähdentänyt minulle 35 vuotta, että pitää välittää toisista ihmisistä. Sitä oppia tämä suuren egon mies edelleen yrittää sisäistää.

Vuonna 2014 Esa Saarinen koki itse valtavan myötätunnon aallon sen jälkeen, kun häntä puukotettiin Espoossa Otaniemen kampuksella.

– En olisi voinut kuvitella, että ihmisillä on niin paljon kätkössä olevaa myötätuntoisuutta, mitä paljastui.

Esa Saarinen sai varmaan tuhat viestiä, ja ihmiset pysäyttivät kadulla ja ilmaisivat ilonsa, että hän on elossa.

– Sitä kätkössä olevaa myötätuntoisuutta korona on tuonut yleisemmin pintaan valtavana yhteisöllisenä voimana. Myötätunnon kantoaaltoa tarvitaan nyt elintärkeästi, kun Suomi pitää saada kestävästi uudelleen käyntiin ja monet ovat tiukilla taloudellisesti ja henkisesti.

Ilona Staller eli Cicciolina halaa Esa Saarista Lepakkoluolassa Radio Cityn haastattelun jälkeen

Onni on vaikka kahvilahetkessä Pipsan kanssa. Silloin tuntuu, että kaikki on tässä.

Hyvä elämä kohoaa Esa Saarisen mukaan erityisesti toisten ihmisten huomioimisesta ja läsnäolosta kokonaisuudelle.

– Me elämme toistemme kanssa, ja se että me onnistumme toistemme kanssa, on ydinkysymys.

– Se tarkoittaa halua ymmärtää toista ja hänen tapaansa ajatella ja kokea. Kyse on paremmasta ajattelusta ja kyvystä käsittää kokonaisuus, jonka toistemme kanssa jaamme.

Saarisen mukaan suomalaisten tajuntaan on hivuttautunut amerikkalaisvetoinen yksilökeskeinen ja arrogantti kuluttajaideaali. Elämä ei kuitenkaan ole pelkästään kuluttajana tai suorittajana olemista.

– Meidän täytyy luopua kuluttajavetoisesta itsekkyydestä, joka on pikkuhiljaa hypnotisoinut tajuntamme. Elämässä on kyse suuremmasta kuin pelkästään ostamisesta tai kuluttamisesta.

– Ihminen elää yhteisönsä kautta.

Filosofi luennoi hotelli Inter Continentalin Ballroomissa 1998. Saarinen on pitänyt yritysvalmennuksia 1990-luvulta.

Yksi syy, miksi suomalaiset ovat onnistuneet koronan torjunnassa, on kyvyssämme välittää toisistamme. Yksittäiset ihmiset ovat halunneet kantaa vastuuta toisistaan.

– Ihmiset ovat tajunneet, mikä tilanne on ja kuinka meidän pitää tässä toimia.

– Vastuunkanto on tietynlaista systeemiälyä. Se on käytännön rakkaudellisuutta arjessa.

Esa Saarinen ottaa vertailukohteeksi Ison-Britannian ja Yhdysvallat.

– Vastakkainasettelun energia synnytti brexitin ja vielä voimakkaammin Yhdysvalloissa Trump-ilmiön, jota edelleen kymmenet miljoonat ihmiset fanittavat. Trump lietsoo ihmisissä vihan energiaa.

Nuori filosofi 1981. Sinä vuonna hän julkaisi M. A. Nummisen kanssa Terässinfonia-kirjan.

Esa Saarinen uskoo, että koronakriisistä kumpuaa myös hyvää. Hän toivoo, että ihmiset alkaisivat tuntea itsensä enemmän osaksi luontoa. Olemme luonnon olentoja. Sen kohtalokas koronavirus on opettanut.

– Uomakipittäessämme suoritteesta toiseen emme havahdu korvasienten suurenmoisuuteen, suomalaisten metsien superfoodiin tai ahventen hohtoon. Emme havaitse arjen kauneutta emmekä suomalaisten soitten magiikkaa. Se on liian tavallista meille.

Mitä olemme oppineet tästä keväästä? Esa Saarinen sanoo, että kun viihdeteollisuuden ja suoritekipityksen koneistot taas käynnistyvät, syvempi horisontti tulee hämärtymään.

– Nyt on oikea aika ajatella, mitä oikeastaan ajattelemme todella tärkeistä asioista. Kuka meistä haluaa tuhota eliölajeja tai touhuta turhanpäiväistä? Miksi elää rakkaudettomasti, kun voi välittää toisista ihmisistä ja arvostaa elämän ihmettä?

– Kenties suomalainen Bond-filosofia lopulta tarkoittaa majesteetillista vaatimusta varmistaa, että varpuset saavat elää meidän jälkeemmekin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?