55 vuotta täyttävä Jari Sarasvuo avautuu harvinaislaatuisesti elämästään: ”Tässä rakkaudessa olen onnistunut” - Viihde - Ilta-Sanomat

55 vuotta täyttävä Jari Sarasvuo avautuu harvinaislaatuisesti elämästään: ”Tässä rakkaudessa olen onnistunut”

Tänään syntymäpäiväjuhliaan viettävä tunnettu yritysvalmentaja sanoo tehneensä mahdollisimman vähän töitä ja korostaa, että ”pakko on auttanut minut tällaiseksi, millainen nyt olen”.

Sarasvuo on toiminut jo 30 vuotta yrittäjänä.­

12.6. 6:55

Kaikki tuntevat Jari Sarasvuon, mutta kuka oikeasti on perjantaina 55 vuotta täyttävä Jari Sarasvuo? Mitä menestynyt yritysvalmentaja ajattelee elämästään?

Sarasvuo on se mies, josta jokaisella tuntuu olevan mielipide. Hän herättää tunteita, hän kiinnostaa laajasti.

Toiset rakastavat, toiset oudoksuvat. Joku nimittää värikästä ja sanavalmista elämänfilosofoijaa neroksi, joku toinen taas röyhkeäksi pyrkyriksi. Ei tässä toki mitään ihmeellistä ole, sillä niin monet muutkin vahvatahtoiset persoonat jakavat mielipiteitä.

Varmaa on se, että Jari Sarasvuo on saanut elämässään paljon aikaiseksi. Mutta kuten aina, menestyksellä on aina oma hintansakin. Mikä se on ollut takavuosien television suosikkijuontajan kohdalla?

Jari Sarasvuo on elänyt poikkeuksellisen värikkään elämän.­

Aamupyllistelystään

Syntymäpäiväänsä edeltävänä aamuna puhelimeen vastaa virkeän oloinen Jari Sarasvuo, joka kuulemma herää yleensä noin viiden aikaan aamulla. Toisin kuin voisi kuvitella, hän ei ensitöikseen selaa pörssikursseja, vaan keskittyy joogaan.

– Aamurutiineihini kuuluu sellainen aamupyllistely, Sarasvuo aloittaa.

– Tarkoitan siis astangajoogasta tutun aurinkotervehdyksen variaatiota. Innostuin joogasta viitisentoista vuotta sitten, kun kävin Samuli Edelmannin ja Henkka Hyppösen kanssa aamuisin kuudelta Petri Räsäsen ohjaamassa joogassa, yrittäjäguruksi sanottu mies jatkaa.

Pyllistely jooga-asennossa ei ehkä ole se mielikuva, joka Sarasvuosta on julkisuudesta vuosien varrella välittynyt. Mielikuvia on itse asiassa monia, ja yksi niistä koskee työlle omistautumista.

Toisin kuin luulisi, Sarasvuon mukaan hänessä ole vähäisintäkään työnarkomaanin piirrettä.

– Olen aina tehnyt niin vähän töitä kuin mahdollista, vaikka paljon olenkin tehnyt. Tarvitsen deadlineja ja parhaat tuotokseni syntyvät pakon edessä, Sarasvuo perustelee.

– Pakko on auttanut minua tällaiseksi, millainen nyt olen.

Sarasvuo suunnittelee uutta kirjaprojektia.­

Alkutaipaleestaan

Määrätietoiseksi usein kuvailtu Sarasvuo astui julkisuuteen 1990-luvulla television Hyvät, pahat ja rumat -keskusteluohjelmasta, jota hän juonsi yhdessä Simo Rantalaisen kanssa.

Ohjelma niitti kohuja, joista yksi hurjimmista koski suoraa lähetystä, jossa juontajakaksikko veti katukaupasta ostettuja rauhoittavia lääkkeitä. Myöhemmin sanavalmiina tunnettu Sarasvuo muun muassa juonsi omaa Sarasvuo-talkshow’ta sekä omaa puheohjelmaa Ylen radiokanavalla.

Yritysvalmentaja Sarasvuo tunnetaan ennen kaikkea menestyneen Trainers’ House -valmennusfirman perustajana. Sarasvuo takoi firmallaan miljoonaomaisuuden ja on vuosien varrella työllistänyt jo parisen tuhatta ihmistä.

Kun koronan takia kiellettiin kokoontumiset ja kohtaamiset, oli Trainers’ House pulassa. Sarasvuon mukaan firma olisi ollut vaarassa ajautua konkurssiin, ellei se oli sopeuttanut toimintaansa muuttuneeseen tilanteeseen.

– Kuten olen aiemminkin todennut, minulla on viisi lasta, joista neljällä on henkilötunnus ja viidennellä on y-tunnus. Niistä tämä jälkimmäinen ymmärrettävistä syistä joutui nyt todella kovan paikan alle, mies huokaa.

Firma on kuitenkin selvinnyt myrskyistä jo 30 vuotta ja selvisi nytkin. Sarasvuo, jos kuka, tietää, että kriisi on paikka uudistua.

– Tätä klisettä on tullut toisteltua: Ei koskaan pidä hukata hyvää kriisiä. Toivottavasti tämä uusiutumisen paikka huomioidaan myös yhteiskunnassa, noin 170 ihmistä työllistävän yhtiön pääomistaja linjaa.

Jari Sarasvuo Diili-ohjelmassa vuonna 2005.­

Syntymäheikkoudestaan

Iän karttuessa Sarasvuo on kiinnittänyt entistä enemmän huomiota oman työkyvyn turvaamiseen. Hän varaa viikosta kolme päivää vapaalle ja noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Palautuminen on tärkeää, sen Sarasvuo tietää kokemuksesta.

– Tietysti uralleni on mahtunut aikoja, jolloin työkykyni on ollut alhaalla ja intohimo on kateissa, hän myöntää.

– Mutta olen siitä onnekas, kun tajusin jo varhain olevani syntymäheikko. Sen tiedostaen olen yrittänyt elää elämääni niin, että minulla on henkinen kapasiteetti pärjätä ja säilyttää toimintakyky, sitten kun jotain tapahtuu.

Kun aletaan puhua treenauksesta, ollaan selvästi lähellä Sarasvuon sydäntä. Erityisesti juoksuun hän on suhtautunut intohimoisesti. Kalvamaan on kuitenkin jäänyt se, ettei hän pysty kehittymään omien toiveidensa mukaisesti kovasta treenistä huolimatta.

– Testauksista on selvinnyt, että kykyni toimittaa energiaa lihakseen on poikkeuksellisen heikko. Täten mulla on siis geneettinen rajoite kestävyystreeniin, Sarasvuo sanoo.

– Nuorena oli tiukka paikka, kun treenasin valmentajan ohjauksella yli 70 kilometriä viikossa ja siihen päälle muut treenit, mutta koko elämäni cooper-ennätys on 3050 metriä. Koko elämän! Ei auttanut vaikka kuinka treenasin perkeleesti, Sarasvuo kertoo.

Sarasvuo tuli tunnetuksi 1990-luvulla television Hyvät, pahat ja rumat -ohjelmasta, jota hän juonsi yhdessä Simo Rantalaisen kanssa.­

Johtamismetodeistaan

Yrittäjyys ja yrittäjien tukeminen on Sarasvuon elämäntyö ja intohimo. Hän korostaa, että johtajan tavoitteena on saada työntekijät kukoistamaan ja kasvamaan. Toisten inspiroiminen ei kuitenkaan onnistu, jos on itse menettänyt palonsa.

– Aivan samalla tavalla kuin vain terve urheilija kehittyy, niin vain elinvoimainen johtaja onnistuu työssään. Olen mallintanut johtajan menestymisen vitaliteetiksi. Johtajalla on oltava energiaa niin, että muutkin syttyvät. Vasta sen jälkeen siirrytään strategioihin ja kehittämisiin, Sarasvuo linjaa.

– Huippu-urheilijoille tai huipputaiteilijoilla tämä järjestys on päivänselvä. Miten helvetissä tämä on niin vaikea ymmärtää liike-elämässä? Ei Antti Tuiskulle joudu selittämään näitä asioita, hän elää ja hengittää sitä mitä tekee.

Sarasvuon puhetulvaa on vaikea keskeyttää. Jo pelkästään siksi, että toisen intohimon kuunteleminen on koukuttavaa. Mutta entä se Jari?

Sarasvuo vastaa toteamalla, ettei hän ryhdy analysoimaan itseään adjektiiveilla.

– On niin monta eri Jaria, että yhden nimittäminen Jariksi olisi epäasiallista. Ja kun ei ihminen itseään kunnolla tunne, Sarasvuo avaa ja jatkaa:

– Kuten kaikilla ihmisillä, minussakin on eri puolia. Eri puoleni nousevat esiin erilaisissa rooleissa ja erilaisissa tilanteissa. Jokainen fiksu ihminen harjoittaa itsetarkastelua, mutta johtuen ehkä tästä erityisestä temperamenttipiirteestäni, en käytä aikaa sen miettimiseen, kuka minä olen.

Osa on pitänyt Sarasvuota julkisuuden valossa röyhkeänä, jopa narsistina. Sarasvuo huomauttaa, etteivät ego ja narsismi ole synonyymeja. Egolla hän tarkoittaa vahvaa persoonaa ja omaa identiteettiä. On rakennettava sellainen versio itsestään, joka kestää kolhutkin.

– Kun hömppäartistit sanovat, että pitäisi päästää egosta irti, herää kysymys, että miten voit päästää egostasi irti jos sulla ei sellaista ole? hän kysyy.

Virpi ja Jari Sarasvuo vuonna 2007.­

Rakkaudestaan

Kuten tavallista, myös Sarasvuon menestyksen ja kehittymisen taustalta löytyy paljon inhimillisimpiä ja syvällisempiä ulottuvuuksia kuin yrittäjyys: perhe ja rakkaus.

Heinäkuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Sarasvuo ja kilpahiihtäjä Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo) sanoivat toisilleen ”tahdon” Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Sarasvuo sanoo olevansa tätä nykyä ennen kaikkea aviomies ja isä.

– Kohtuudella voin sanoa, että siinä missä ihminen ylipäätään voi rakkaudessa onnistua, tässä rakkaudessa on saanut onnistua, Sarasvuo kuvailee avioliittoaan.

Parilla on kaksi yhteistä tytärtä, ja Jari Sarasvuolla on kaksi jo aikuista lasta edellisestä liitostaan. Isäksi tulemisen jälkeen Sarasvuo päätti varmistaa, että olisi kunniallinen esimerkki jälkikasvuilleen.

– Vanhemman tulee antaa sellaista esimerkkiä eli kylvää sellaisia siemeniä, ettei lapsi olisi tuhon oma omassa aikuisuudessaan. Eli että ymmärtäisi sen, että maailma heittää vaatimuksia ja haasteita, joista on kannettava vastuu, hän korostaa.

– Lasten tulee kuitenkin saada olla lapsia. Heidän ei kuulu kantaa vanhempiensa taakkaa. Se on kamala kirous niille lapselle, jotka joutuvat kestämään aikuisten huolia. Sellaiset sairastuvat vahvuuteen ennen aikojaan.

Sarasvuo on toiminut jo 30 vuotta yrittäjänä.­

Sarasvuon haaveena on tehdä vielä 20 vuotta töitä. Itsestäänselvyytenä hän ei kuitenkaan sitä pidä. Hän suhtautuu levollisesti kysymykseen kuolemasta – siihen päivään, jolloin ei enää heräisi.

– Se on kumma, kun ihmiset tärkeilevät tunteillaan. Luullaan olevansa jotenkin niin ainutkertaisia, että juuri minun kohdallani maailmankaikkeuden pitäisi tehdä poikkeus. Sitä voi kuolla koska vain, mutta mitä sitten? Ei maailmaan jää monttua kun täältä poistuu. Tärkeily ei tässä auta.

Sarasvuon isä menehtyi Alzheimeriin. Isän kohtalo on mietityttänyt sittemmin paljonkin.

– Kyllä mä aika hereillä olen sen suhteen, miten yläkerta pelaa, Sarasvuo vakavoituu.

– Menneisyyteen ei voi jäädä traagisesti elämään. Elämä tapahtuu eteen päin ja mitä se tulevaisuus tuo, se otetaan vastaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?