Kommentti: Toni Nieminen on täydellinen esimerkki siitä, ettei menestys ole koskaan ilmaista – teki urallaan yhden kohtalokkaan virheen, josta maksaa nyt kovaa hintaa - Viihde - Ilta-Sanomat

Kommentti: Toni Nieminen on täydellinen esimerkki siitä, ettei menestys ole koskaan ilmaista – teki urallaan yhden kohtalokkaan virheen, josta maksaa nyt kovaa hintaa

Olympiavoittaja Toni Niemisellä on riittänyt haasteita urheilu-uran päätyttyä.

Julkaistu: 3.6. 19:04

Takavuosien menestyshulinassa teinisensaatio opetettiin miellyttämään ympäristöään, ei kantamaan vastuuta itsestään, kirjoittaa Marko Lempinen.

Miksi ex-mäkihyppytähti Toni Niemisen elämä tuntuu lysähtävän säännöllisesti kummulle?

Ainakin lukijapalautteen perusteella kysymys kiinnostaa kovasti.

Vuoden 1992 olympiavoittajan uran päättymisestä on vierähtänyt jo vajaat parikymmentä vuotta, mutta hän on pysynyt otsikoissa säännöllisesti näihin päiviin asti. Viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien juttuaiheet ovat usein koskeneet joko Niemisen talousongelmia, tiuhaan vaihtuneita työkuvioita tai parisuhdehaasteita – kuten nyt vaihteeksi keskiviikkona, jolloin hän avautui tuoreimmista sydänsuruistaan.

Niemisellä on riittänyt haasteita niin työ- kuin yksityiselämän saralla.

Luonnonlapsimainen Nieminen, 45, elää yleensä tunteella, eikä järki pysy siinä kyydissä joka hetki mukana. Kun lahtelaislähtöinen rämäpää monesti toimii ensin ja miettii vasta sitten, hänen kengännauhansa saattavat mennä herkästi umpisolmuun. Kompastumistensa jälkeen hän on sitten usein löytänyt itsensä viihdesivuilta.

Useat lukijat vaikuttajat jäsentäneen verkkokalvoilleen Niemisestä mielikuvan, jonka perusteella ex-sankari ei osaisi ottaa vastuuta itsestään. Näkemys ei ole irrelevantti.

Tuotteen, ei ihmisen ehdoilla

Vuosina 1992–1994 Niemisen elämässä tapahtui asioita, joiden tiedän harmittavan edelleen miestä itseään. Menestyksellä oli hintansa, ja siitä olen hänen kanssaan usein avoimesti keskustellut.

Kun Nieminen voitti Albertvillessa olympiakultaa 16-vuotiaana keskenkasvuisena pojankloppina, hänen ympärilleen kasaantui saman tien laaja joukko erinäisiä ”suojelijoita”, ”asiantuntijoita”, ”managereja” ja ”moraalinvartijoita”, jotka halusivat ottaa kontrollin urheilukansan palvonnan kohteeksi joutuneesta teinisensaatiosta. Homma lähti hetkessä kaikkien lapasista.

Toni Nieminen Jyväskylässä vuonna 1993.

Näitä moraalin edelläkävijöitä löytyi esimerkiksi Hiihtoliitosta, mäkihyppypiireistä ja liikemaailmasta. Useat heistä halusivat aidosti suojella Niemistä, toiset puolestaan hakivat lähinnä taloudellisia hyötyjä itselleen. Siipeilijöitäkin piisasi.

Suojelusenkelit halusivat tehdä kaikkensa, jotta nuorukainen ei kokisi Matti Nykäsen rankkaa kohtaloa. Motiivi oli ymmärrettävä ja kaunis, sillä Nykänen ei ollut teininä valmis maan kansallissankariksi, ja siitä eskaloituneet ongelmat tunnettiin kaikkialla.

Paapomisessa keskityttiin kuitenkin suojelemaan enemmän Toni Niemistä tuotteena kuin Toni Niemistä ihmisenä.

Se oli virhe.

Oireilut alkoivat

Rasavillistä teinipojasta yritettiin väenväkisin rakentaa kiiltokuvamainen kuoripoika, esimerkiksi kahlitsemalla hänen tekemisiään ja käyttäytymistään. Nuorukaiselle opetettiin, kuinka hänen tuli oppia vastaamaan ympäristön asettamia odotuksia, ja vastapalvelukseksi hän sai kaiken kuin Manu illallisen konsanaan.

Ajokortti järjestettiin poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana, luksusauto hankittiin, kaikkea mahdollista junailtiin ilmaiseksi tarjottimella. Kasvatuksellisesti herkän itsenäistymisvaiheen kynnyksellä ollut lahtelaisteini oli hulinasta aivan ymmällään, ja koska ei muutakaan keksinyt, hän keskittyi miellyttämään ympäristöään.

Nieminen voi pahoin – hän ei olisi halunnut itseään kahlittavan. Oireilut alkoivat.

Toni Nieminen on tehnyt paljon virheitä ja maksanut niistä toisinaan kalliisti.

Kun ihminen unohdettiin, Nieminen oppi saamaan asioita ”ilmaiseksi” miellyttämällä, mutta ei kantamaan aidosti vastuuta itsestään. Vastuun kantamista Nieminen on harjoitellut kunnolla vasta aikuisiällä, virheitä tekemällä ja niistä oppia imemällä – ja sillä tiellä hän edelleen on.

Moni haaveilee teinitähteydestä, mutta siitä kuivin jaloin selviäminen ei ole yksioikoista. Teinitähteys on niin urheilussa kuin viihteen ja kulttuurin aloilla suuri mahdollisuus, mutta yhtä lailla se voi kääntyä kiroukseksi, joka suistaa ensin nuoren minä-kuvan ja sitten elämän solmuun.

Toni Nieminen on esimerkki siitä, että menestys on harvoin ilmaista. Eipä oikeastaan koskaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?