Suomen kuninkaan kuolemasta 80 vuotta – ”Kalevan ja Pohjolan isäntä” luopui kruunusta vain kahden kuukauden jälkeen ja vetäytyi linnaansa - Viihde - Ilta-Sanomat

Suomen kuninkaan kuolemasta 80 vuotta – ”Kalevan ja Pohjolan isäntä” luopui kruunusta vain kahden kuukauden jälkeen ja vetäytyi linnaansa

Julkaistu: 28.5. 8:40

Suomen kuninkaaksi valitun Friedrich Karlin kuolemasta tulee tänään torstaina kuluneeksi 80 vuotta.

Vuonna 1918 Suomeen valittiin lyhyeksi aikaa ikioma kuningas, saksalainen prinssi Friedrich Karl. Tuore kuningas luopui kruunustaan kuitenkin jo parin kuukauden kuluttua Saksan kärsittyä tappion ensimmäisessä maailmansodassa.

Idea Suomen kuninkaasta voi nyt jälkikäteen tuntua erikoiselta, mutta tuolloin kuningasmieliset olivat kaivanneet maalle kansaa yhdistävää, puoluekiistojen yläpuolella olevaa johtohahmoa. Sisällissodan runtelemasta valtiosta haluttiin tehdä monarkia.

”Kuningasseikkailuksi” kutsutun hankkeen puuhamiehinä oli sellaisia hahmoja kuten P. E. Svinhufvud ja J. K. Paasikivi.

Kuninkaaksi oli monta ehdokasta, mutta lopulta päädyttiin Hessenin prinssi Friedrich Karliin, jonka katsottiin olevan kaikin puolin oiva kuningas Suomelle. Eturintamalla taistellut likinäköinen saksalaisprinssi oli loukkaantunut sodassa pahasti ja oli sotavammojensa vuoksi reservissä.

Paasikiven sanotaan kertoneen jälkikäteen Väinö Tannerille, että kuningas oli hänen mielestään paljon parempi ratkaisu kuin presidentti.

– Tässä pienessä maassa me tunnemme kaikki toisemme, olemme haukkuneet toisemme pataluhaksi, olemme ryypänneet yhdessä. Kuinka sinä luulet, että joku meistä voisi saavuttaa sellaisen aseman ja niin suurta arvonantoa, että hän presidenttinä voisi hoitaa maan asioita ihmisten tyydytykseksi? Paasikiven kerrotaan sanoneen Tannerille.

Ehdotettiin, että Friedrich Karlin virallinen arvonimi olisi Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä.

Paasikivi uskoi vieraasta maasta tulevan kuninkaan voivan pysytellä puolueettomana.

– Meidän ehdokkaamme Friedrich Karl oli virkaan kaikin puolin sopiva, tasapuolinen ja harkitseva. Kun hänellä vielä on useampia poikia ja nämäkin jo ovat naimisissa ja heillä poikia, olisi hallitsijakysymys tätä tietä ollut ratkaistuna ainakin 50 vuodeksi eteenpäin, Paasikiven kerrotaan todenneen.

Kuninkaan nimeksi kaavailtiin Väinö ensimmäistä. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan Friedrich Karl ilmoitti, ettei ota asemaa vastaan. Hän ei koskaan käynyt Suomessa, vaan tähysteli tulevaa valtakuntaansa hetken Viron puolelta Suomenlahtea.

– Minä lähetän maalle ja sen vakavakatseiselle kansalle oman ja omaisteni tervehdyksen ja kiitoksen monesta myötätuntoisuuden osoituksesta. Tulkoon onnelliseksi tämä minulle rakas kansa, sen miehet ja naiset ja sen ihana nuoriso, johon tulevaisuuden toivo perustuu! hän runoili joulukuussa lähettämässään kirjeessä.

Tätä kruunua Suomen kuningas olisi käyttänyt.

Monarkiasuunnitelmista luovuttiin ja heinäkuussa 1919 K. J. Ståhlbergista tuli Suomen ensimmäinen presidentti.

Hankkeen kaaduttua Friedrich Karl vietti hiljaiseloa. Hän asui Frankfurt am Mainin lähistöllä sijainneessa Friedrichshofin linnassa. Hän kuoli 28. toukokuuta 1940 Kasselin kaupungissa. Suomen hallituksen edustajat veivät hautajaisiin kukkaseppelen.

Friedrich Karl ja hänen puolisonsa Margaret.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?