Evita Perón nousi rutiköyhyydestä valtaan ja satumaiseen loistoon – vieläkään ei tiedetä, mitä hänestä pitäisi ajatella - Viihde - Ilta-Sanomat

Evita Perón nousi rutiköyhyydestä valtaan ja satumaiseen loistoon – vieläkään ei tiedetä, mitä hänestä pitäisi ajatella

Hänet haluttiin nostaa pyhimykseksi, mutta häntä pidettiin myös kelvottomana oman edun tavoittelijana. Eva ”Evita” Perón (1919–1952) herätti tunteita jo eläessään, mutta ehkä vielä enemmän kuoltuaan.

Julkaistu: 26.4. 9:15

Maria Eva Duarte de Perón, kutsumanimeltään Evita, sai jo syntyessään poikkeuksellisen elämän. Hänen äitinsä Juana Ibarguren oli keittäjänä vaikutusvaltaisen Juan Duarten maatilalla Los Toldosissa Argentinassa. Duarte oli perheellinen, mutta siinä ohella keittäjän viiden aviottoman lapsen isä.

Isän kuoltua ”kakkosperhe” sai lähteä maatilalta. Eva teki töitä keittiössä ja siivoojana, mutta jo 15-vuotiaana hän oli Buenos Airesissa luomassa näyttelijänuraa apunaan laulaja Augustin Magaldi.

Evan tie näyttelijäksi ei mennyt oppikirjojen mukaan. Hän sai pieniä rooleja seksiä vastaan. Julkisuutta hän alkoi saada tutustuttuaan elokuvalehden omistajaan. Sen jälkeen tähtipölyä riitti.

19-vuotias Eva Duarte.

Kun Eva rakastui eversti Juan Peróniin (1895–1974), hän rummutti rakastettunsa poliittisia ajatuksia päivittäisessä radio-ohjelmassa, jota oli päätynyt tekemään. Perón halusi vahvistaa oikeudenmukaisuutta luokkaeroja kaventamalla.

On ehkä väärin sanoa, että Eva rakastui Peróniin, sillä hän saattoi hullaantua vain mieheen liittyvästä vallasta. Suloisesti valokuvissa hymyilevässä Eva Perónissa oli lujuutta ja laskelmointia, eikä hän todellakaan kaivannut köyhän tytön elämäänsä.

Leskeksi jääneellä Perónilla oli ollut teini-ikäisiä rakastajattaria, joista viimeisimmän Eva laittoi ovesta ulos. Hän oli 16-vuotias.

Kun varapresidentiksi noussut Juan Perón menetti virkansa ja joutui vangituksi sotilasvallankaappauksessa, Eva ei jäänyt itkemään rakastettunsa kohtaloa. Hän vetosi aktiivisesti työläisiin saadakseen miehelleen tukea. Niinpä tuli lakko, Evan junailema ”paidattomien marssi” – ja Juanin vapautuminen.

He menivät naimisiin 1945. Juan Perón valittiin presidentiksi kesäkuussa 1946.

Eva ja Juan Peron mielenosoituksessa vuonna 1951.

Argentinan presidentti Juan Peron ja Eva vuonna 1951.

Eva Perón ei saanut virallista poliittista asemaa, mutta käytännössä hän toimi terveys- ja työministerinä. Ennen kaikkea hän halusi olla koko kansan ihailema kuningatar ja johtohahmo.

Vaikea tietää, olisiko hän ollut yhtä kunnianhimoinen, jos avioliitossa olisi ollut lapsia. Eva Perón halusi olla vaikuttaja eikä äänetön sivustakatsoja, joten luultavasti häntä eivät olisi lapsetkaan pidätelleet.

Koko kansan ihailua Eva Perón ei saanut. Argentiinan yläluokka ei hyväksynyt ammattiliitoille rahaa antavaa presidentin puolisoa. Eva Perón perusti myös oman säätiön, kun rikkaat eivät huolineet häntä hyväntekeväisyysjärjestöihinsä.

Yläluokan rikkaat pilkkasivat Evaa hänen köyhän taustansa takia. Myös hänen seksihistoriansa otettiin esille. Vastustajien mielestä oli pöyristyttävää, että maan asioihin vaikutti niin kevytkenkäinen nainen.

Eva Perón oli aina sädehtivä ja tyylikkäästi pukeutunut. Hän väitti, että juuri sellaisena köyhät haluavat hänet nähdä. Hän oli elävä esimerkki siitä, että rutiköyhänkin unelmat voivat toteutua.

Evita uskoi köyhien tahtovan nähdä hänet loistossa: että se on kaikille mahdollista.

Evita oli työväen suosikki, mutta yläluokka halveksi häntä.

Työväenluokka todella palvoi häntä. Eva Perón tekikin paljon hyvää: hän perusti sairaaloita, kouluja, orpokoteja, vanhainkoteja ja ajoi läpi naisten äänioikeuden. Feministisen puolueenkin hän ehti perustaa ja aloittaa pakollisen uskonnollisen kasvatuksen kouluissa.

Presidentti oli tyytyväinen, että puoliso huolehti ihmisistä, jotka olivat nostaneet heidät valtaan.

Eva Perón ei ollut huono näyttelijä. Hän osasi esiintymisillään vedota tunteisiin. Edelleen pohditaan sitä, oliko hän viekas oman edun tavoittelija vai lähes pyhimys, joka rakasti palavasti kansaansa. Ehkä hän oli molempia.

 Eva Perón ei ollut huono näyttelijä. Hän osasi esiintymisillään vedota tunteisiin.

Voi tietenkin ajatella niinkin, että ihan sama, mitä Eva Perón tavoitteli itselleen, jos hän pystyi auttamaan vähäosaisia.

Kun Eva Perón teki matkan Eurooppaan, Argentiina sai myytyä viljaa ja lihaa. Evalla ei ollut mitään koulutusta, mutta hänellä oli puhumisen lahja. Jopa hänen vihamiehensä myönsivät Euroopan kiertueen onnistuneeksi.

Tammikuussa 1950 Eva Perónilla todettiin kohtusyöpä. Sairaus paheni kahden vuoden kuluttua. Sen jälkeen rakastettu ja vihattu Eva näyttäytyi julkisesti vain kaksi kertaa.

Myös Juan Perónin vaimo numero yksi kuoli kohtusyöpään, joka ei ole yleinen sairaus nuorilla naisilla. Kohdunkaulan syöpä voi tulla hoitamattomasta seksitaudista, erityisesti klamydiasta. Kenties Juan Perón kuljetti mukanaan seksitautia, josta tuli hänen vaimojensa kohtalo.

33-vuotiaana kuollut Evita sai maistaa loistoa jo näyttelijänä.

Eva Peron oli presidentin puoliso vuodesta 1946 kuolemaansa asti, vuoteen 1952.

Eva Perón kuoli 33-vuotiaana 26.7.1952. Työväenluokka olisi halunnut julistaa hänet pyhimykseksi. Se ei toteutunut, mutta vastustajat pääsivät varastamaan hänen balsamoidun ruumiinsa 1955, kun Juan Perón oli syrjäytetty.

Juan Perónin suosio laski puolison kuoleman jälkeen. Yhä useampia alkoi närästää hänen yksinvaltiaan otteensa. Perón sai aikaan sosiaalisia uudistuksia, mutta hän myös tarjosi turvapaikan useille Euroopan sotarikollisista.

Perónin opeista syntyi sekava ideologia, peronismi, joka puolustaa työväenluokkaa mutta jossa on myös viitteitä fasismiin.

Eva Perónin ruumis oli 16 vuotta Italiassa. Maanpaossa Madridissa ollut Juan Perón sai ruumiin 1971. Silloin hänellä oli jo kolmas vaimo Isabel Martinez de Perón, joka oli entinen kabareetanssija. Kun uudelleen presidentiksi valittu Juan Perón kuoli, hänen varapresidenttinä toimineesta Isabel-vaimostaan tuli yksi maailman ensimmäisistä naispresidenteistä.

Isabel Martinez de Perón hautasi Evan jäännökset Argentiinassa Juan Perónin viereen presidentinpalatsin hautakammioon. Seuraavaksi ruumiin siirsi sotilasjuntta. Lopulta Eva Perón haudattiin isänsä suvun perhehautaan. Arkun päällä on nyt teräslevy.

Ei ole mikään ihme, että Andrew Lloyd Webberin säveltämä Evita-musikaali on saanut valtavan suosion. Eva Perónin elämässä oli kaikki hyvän tarinan ainekset. Hänestä tuli yksi merkittävimmistä naisikoneista. Ja kuolemalla nuorena hänestä tuli kuolematon.

Niin kovin koskettavaa on, kun Evita laulaa Et itkeä saa, Argentiina. Sen hetken ajan voi uskoa, että hänen ainoa pyrkimyksensä oli rakastaa kotimaataan ja sen kansaa.

Evita-musikaalin on tarkoitus saada ensi-iltansa Seinäjoen kaupunginteatterissa syksyllä.

Musikaali syyskuussa Seinäjoella

Seinäjoen kaupunginteatterissa tulee Evita-musikaali ensi-iltaan syyskuussa. Tuomas Parkkisen ohjaaman musikaalin pääroolissa on Helena Rängman. Esityksessä on kahdeksanhenkinen orkesteri ja yli 20 esiintyjää.

Harjoituksissa oli alkuun ollut paikalla vain kolme henkeä. Loppuviikosta lauluharjoituksiin liittyi muuta ensemblea. Teatterin ylälämpiöön on aseteltu paikat riittävän etäälle toisistaan.

– Kyllähän tämä vähän erilainen harjoitusperiodin alku on, kertoo kapellimestari Timo Ristilä teatterin tiedotteessa.

– Mutta hyvä! Olemme kolmisin edenneet vauhdikkaasti eteenpäin, kehuu Ristilä Rängmania ja Chen roolin tekevää Marko Maunukselaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?