Dome Karukoski kertoo uutuuskirjassa ensimmäistä kertaa pestistään Mannerheim-elokuvassa – paljastaa, mitä miljoonahankkeen kulisseissa todella tapahtui - Viihde - Ilta-Sanomat

Dome Karukoski kertoo uutuuskirjassa ensimmäistä kertaa pestistään Mannerheim-elokuvassa – paljastaa, mitä miljoonahankkeen kulisseissa todella tapahtui

Dome Karukoski astui Renny Harlinin tilalle Mannerheim-elokuvan ohjaajaksi vuonna 2011. Uutuuskirjassa hän muistelee miljoonaprojektia, joka ei koskaan toteutunut.

Dome Karukosken oli määrä ohjata miljoonabudjetin Mannerheim-elokuva.­

2.4. 10:26

Kalle Kinnusen ja Matti Rämön uutuuskirjassa Hymypoika – Dome Karukosken tie Lepsämästä Hollywoodiin (Otava) perehdytään Suomen menestyneimpiin elokuvaohjaajiin lukeutuvan Dome Karukosken elämään ja uraan. Kirjassa Karukosken elämää lähestytään pitkältä tämän elokuvaprojektien välityksellä.

Yksi näistä projekteista oli Mannerheim-elokuva. Karukosken uralla poikkeuksellisen Mannerheimista tekee kuitenkin se, että jo surullisenkuuluisan maineen ansainnut elokuva ei koskaan nähnyt päivänvaloa.

Hanketta luotsanneen tuotantoyhtiö Solar Filmsin omistaja Markus Selin pyysi Karukoskea Mannerheim-elokuvan ohjaajaksi pestistä irtisanoutuneen Renny Harlinin tilalle. Elettiin vuotta 2011 ja Karukoski oli juuri saanut valmiiksi hitiksi nousseen Napapiirin sankarit -elokuvan, kun Selin otti mieheen yhteyttä ja kysyi, haluaisiko tämä ohjata Mannerheimin.

Mannerheim-elokuva kaatui lopulta muun muassa rahoituksen puutteeseen.­

Carl Gustaf Emil Mannerheimin elämäntarinaan pohjautuva elokuva oli jo vuosien ajan ollut Solar Filmsin suurhanke, josta oli keskusteltu paljon myös julkisuudessa. Elokuvan budjetti oli vaihdellut 60 ja 10 miljoonan euron välillä, ja sen oli määrä olla Harlinin ensimmäinen Suomessa ohjaama elokuva sitten vuoden 1986.

– Hanke oli henkilöitynyt Seliniin ja Harliniin sekä pääosaan valittuun Mikko Nousiaiseen. Se oli ollut rahoitushankaluuksien vuoksi vastatuulessa, ja vaikka sekuntiakaan elokuvaa ei ollut kuvattu, hankkeeseen oli uponnut jo miljoonia, kirjassa kerrotaan.

– Vielä tuossa vaiheessa julkisuudessa ei ollut kerrottu, että kulissien takana kuohui. Harlin oli viivästyksiin ja tulonmenetyksiin kyllästyneenä päättänyt jättää koko suurhankkeen, jonka keulakuva hän oli ollut vuosia. Muille tarjotuille hankkeille oli pitänyt sanoa useita kertoja ”ei”, koska Mannerheimin kuvaukset olivat muka alkamassa.

Karukoski kertoo kirjassaan Selinin antaneen ohjaajalle kolme päivää mietintäaikaa. Selin lähetti Karukoskelle myös Mannerheimin käsikirjoituksen ja kertoi, että heille oli tullut Harlinin kanssa kränää, jonka vuoksi ohjaaja pitäisi vaihtaa. Elokuvan rahoituksen piti olla Selinin mukaan myös todella lähellä.

– Kysyin vielä, onhan tämä Rennylle ok, koska en halunnut julkista konfliktia. Renny on lähtenyt, ei tarvitse välittää Rennystä, Markus vakuutti, Karukoski muistelee.

Lopulta Karukoski päätti ottaa haasteen vastaan – olihan kyseessä historialliselta painoarvoltaan erityinen projekti, johon olisi käytettävissä huikeita resursseja. Mannerheim oli herättänyt jo tuossa vaiheessa enemmän huomiota kuin mikään muu suomalainen elokuva vuosikymmeniin, vaikka sen kuvauksia ei oltu edes aloitettu. Toteutuessaan se olisi myös kaikkien aikojen kallein Suomessa tehty elokuva.

Karukoski kertoo uutuuskirjassa, että Mannerheim-pestistä tuli hänen elämänsä suurin salaisuus.­

Seuraavana vuonna Karukoski ja pääosaan valittu Nousiainen kiersivät ahkerasti ympäri Unkaria etsimässä elokuvalle sopivia kuvauspaikkoja. Karukoski kertoo ymmärtäneensä, ettei puhuttu kahdeksan miljoonan budjetti tulisi riittämään, vaan rahaa tarvittaisiin ainakin kaksinkertainen määrä. Käsikirjoitusta muutettiin, mutta sekään ei riittänyt. Tuli huonoja uutisia: budjetti olisikin vielä suunniteltua pienempi.

Samalla Mannerheim-projektista tuli myös Dome Karukosken elämän suurin salaisuus.

– Alle kymmenen ihmistä tiesi, että teen Mannerheimia. Solarillakaan työntekijät eivät tienneet, miksi käyn heidän toimistollaan. Vitsailin, että tapaan Markusta Vares kolmosen vuoksi, Karukoski paljastaa.

– Ensimmäisen kerran elämässäni kannoin näin isoa salaisuutta. Oli ärsyttävää valehdella ihmisille, kun he kysyivät, mitä seuraavaksi teen. Näin toukokuussa 2011 Cannesissa Nordisk Filmin bileiden jonossa Rennyn, enkä tietenkään voinut kertoa, että hei mä olen muuten sun projektin uusi ohjaaja. Renny ja Markus eivät olleet silloin väleissä, hän muistelee.

Karukoski kertoo uutuuskirjassa keskittäneensä hetkeksi kaikki voimavaransa siihen, että Mannerheim-elokuva toteutuisi. Kuvauspaikkoja kartoitettiin ympäri Eurooppaa ja käsikirjoitusta tiivistettiin, sillä alkoi olla selvää, ettei Venäjän puolelta hankkeelle luvattua rahoitusta olisi tulossa.

– Samalla koko hanke alkoi olla yhä suurempi riski Solarille, kun siihen oli laitettu jo niin paljon. Aiemminhan siinä oli paljon Hollywood-tekijöitä, maskeeraajia ja niin edelleen. Kun ihmisiä lennätetään bisnesluokassa Losista Helsinkiin, rahaa palaa – ja ehkä vääriin asioihin, Karukoski kertoo.

– Kannattiko mun mennä Mannerheimiin, tahrautuuko aura? Kun Mannerheimia oli aiemmin rahoitettu ja ennakkomarkkinoitu ensi-iltalippuja ja patsaita ja muuta etukäteen myymällä, muistan itsekin haukkuneeni sitä naurettavaksi pelleilyksi, ohjaaja pohtii kirjassaan.

Markus Selinin omistamalle Solar Filmsille Mannerheim oli vuosien projekti, joka ei koskaan toteutunut.­

Vielä vuonna 2012 Hufvudstadsbladetille antamassaan haastattelussa Karukoski kertoi, että Mannerheimin kuvaukset voisivat alkaa heti, kun budjetista tuolloin puuttunut puoli miljoonaa saataisiin kasaan. Toisin kävi, ja Mannerheim-hanke haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.

Solar Filmsin omistaja Markus Selin muistelee yhdeksän vuoden takaisia tapahtumia kirjassa seuraavasti:

– Raikkaat ajatukset ja oikea suunta eivät riittäneet. Me pilattiin juttu luottamalla väärään rahoittajakuntaan, jolla ei ollutkaan todellista kompetenssia tämän päivän yrityselämässä. Emme osanneet rahoittamista niin kuin Tuntematon sotilas muutama vuosi myöhemmin rahoitettiin pyytämällä sen hetken vahvoja toimijoita liike-elämästä. Siitä projektista tuli monille must-juttu, jossa mukana oleminen oli tärkeämpää kuin voittojen odottaminen, Selin kertoo.

Dome Karukoski on yksi Suomen menestyneimpiä elokuvaohjaajia. Hänen elokuviaan ovat muun muassa Tyttö sinä olet tähti (2005), Tummien perhosten koti (2008), Kielletty hedelmä (2009), Napapiirin sankarit (2010) ja Leijonasydän (2013).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?