Kommentti: Koronavirus laittoi koko viihdemaailman polvilleen – rajujen uhkakuvien takaa paljastuu kuitenkin lohdullinen seikka - Viihde - Ilta-Sanomat

Kommentti: Koronavirus laittoi koko viihdemaailman polvilleen – rajujen uhkakuvien takaa paljastuu kuitenkin lohdullinen seikka

Yksittäisen bändin kiertuehenkilökuntaan saattaa kuulua kymmenisenkin henkilöä, roudareista ja miksaajista alkaen. Jos keikkoja ei ole, millä he ja heidän perheensä elävät, kysyy toimittaja Marko Lempinen.

Julkaistu: 18.3. 6:37

Koronamörön vaikutukset järisyttävät – silti isossa kuvassa viihde on viimeisiä asioita, joista halutaan luopua, kirjoittaa Marko Lempinen.

Koronavirus on arvaamaton mörkö, joka himoitsee leviämisvietissään erityisesti suuria yleisömassoja. Siksi koko Suomi-neito on nyt totaalisesti säpissä yleisöstä hengittävien kulttuuri- ja viihdetapahtumien osalta.

Koko ala on suorastaan polvillaan saatuaan järisyttävän iskun palleaansa. Kaikki oli ohi yhdessä aivastuksessa.

Eikä kukaan vielä tiedä, milloin ala nousee jaloilleen. Varmaa on vain se, että vauriot ovat lyhyellä tähtäimellä kivuliaita, joidenkin toimijoiden kohdalla kenties pysyviä.

Teatterit, konserttisalit, kaikki mahdolliset tapahtumapaikat ovat hiljentyneet. Julkisen sektorin kulttuurigenre huutaa jo kivusta, mutta yksityisen puolen suurimmat uhat saattavat realisoitua vasta parin kuukauden päästä. Ne liittyvät erityisesti musiikkibisnekseen – artisteihin ja tapahtumajärjestäjiin.

Hallituksen tämänhetkisen linjauksen mukaisesti yli kymmenen henkilön ryhmäkokoontumiset ovat kiellettyjä ainakin 13.4. asti, ja jo aiemmin yli 500 ihmisen yleisötapahtumat kiellettiin aluehallintovirastojen päätöksellä toukokuun loppuun asti. Jos on epidemiologian professoreita uskominen, koronavirusepidemia jyllää Suomessa vähintäänkin kesään asti, joidenkin asiantuntijoiden mukaan jopa kesän yli.

Tästä päästään siihen, että kesän lukuisat musiikkifestarit ja muut kulttuuritapahtumat ovat nekin suuressa vaarassa peruuntua. Niiden kohtalo on lähempänä kuin arvaammekaan.

Esimerkiksi musafestarien järjestäjillä on artistisopimuksissaan yleensä 30 vuorokauden peruutusoikeus. Kesän tapahtumavyöry alkaa toden teolla kesäkuun alussa, joten jos koronavirusepidemia vaanii edelleen toukokuussa, tapahtumajärjestäjät todennäköisesti ennemmin peruvat tapahtumat saman tien kuin ottavat tuplariskejä. Vakuutukset kun eivät pandemioita kata.

Jo digivallankumous tarjosi musa-alalle vasenta suoraa: levymyynnit romahtivat ja artistien tulopohja jäi lähes puhtaasti keikkojen varaan. Sittemmin useiden Suomen eturivinkin artistien tulonhankinta on keskittynyt miltei kokonaan kesään, noin kolmen kuukauden aikaikkunaan, jonka koronaepidemia uhkaa nyt sulkea.

Sitä shokki-iskua alan kulisseissa jo ihan tosissaan pelätään.

Sossun luukulle?

Mikään ei ole juuri tällä hetkellä suomalaisessa musabisneksessä normaalisti – paitsi ehkä ikisuosittu Eppu Normaali. Ylöjärveläisbändi on tottunut yli 40-vuotisella taipaleellaan oma-aloitteisesti pitkiin keikkataukoihin, eikä se ole taloudellisesti riippuvainen tämän vuoden keikoistaan.

Muitakin yhtä onnellisessa asemassa olevia yhtyeitä ja artisteja löytyy, mutta ei järin paljon. Sitä vastoin markkinoilla on kymmeniä ja taas kymmeniä muusikoita, joiden tämän vuoden elanto on laskettu pitkälti kevään ja kesän keikkojen varaan.

Eikä kyse ole vain yksittäisistä artisteista tai bändeistä, vaan yhtä lailla niiden taustalla pyörivistä taustahenkilöistä. Yksittäisen bändin kiertuehenkilökuntaan saattaa kuulua kymmenisenkin henkilöä, roudareista ja miksaajista alkaen. Jos keikkoja ei ole, millä he ja heidän perheensä elävät?

Samalla tavalla lirissä saattavat olla erilaiset laitevuokraamot, joille kesän festarit ovat elinehto. Pahimman uhkakuvan toteutuessa osa niistä mennee nurin, ehkä jotkut kesätapahtumistakin, eikä korona ylipäätään synnytä alalle voittajia.

– Suositut ja taloudellisesti vakaat bändit ja artistit kestävät koronaiskun, eivätkä ne katoa minnekään. Yhtyeet eivät ole varsinaisesti yrityksiä, eli kun ei tarvitse huolehtia säännöllisesti palkoista ja työntekijämaksuista, niin se hieman helpottaa iskun kestämistä, erään suositun suomalaisyhtyeen kokenut muusikko näkee.

– Mutta kyllä monet bändit ovat jo nyt suurissa vaikeuksissa. Ja kävi miten kävi, kaikki tässä häviävät jotain.

Osa muusikoista saattaa joutua hakemaan muiden alojen töitä. Koska lama kuitenkin jo häämöttää, töitä ei välttämättä ole tarjolla. Voikin olla, että joidenkin artistein tie veisi valokeilojen loisteesta suoraan sossun luukulle.

Ainakin hetkellisesti.

Uutta kekseliäisyyttä

Vaikeat ajat aiheuttavat yleensä tönimistä, isossa maailmassa monesti jopa sotia. Ei olekaan ihme, että suomalaisessa musiikkimaailmassa on mörön vuoksi alettu jo vääntää kuumeisesti kättä koronan jälkeisestä ilmatilasta, syksyn ja alkutalven keikkapaikoista.

Niistä on sisäpiiritietojen perusteella jo raju kilpailu käynnissä.

– Taustalla on juuri pelko siitä, että vielä kesällä ei keikkailtaisi, ja siinä tapauksessa sekä syksyn että talven keikkakysyntä räjähtäisi käsiin. Kaikki artistit haluaisivat estradille, mutta ongelma on, ettei kunnon tiloja riitä kaikille. Siksi niistä taistellaan jo nyt, yksi maan eturivin artisteista sanoo.

Hädässä keinot keksitään. Se näyttäisi pätevän musabisnekseenkin, jossa jo suunnitellaan faneille kuumeisesti uutta palvelutarjonta. Aivan tuota pikaa bändi toisensa jälkeen alkaa tehdä striimattuja livekeikkoja. Kysymys on vain siitä, kehtaavatko bändit näin korona-aikoina rahastaa niillä.

Vaikka uhkakuvat rajut, isossa kuvassa kaikki on kuitenkin vain väliaikaista – aivan kuten Matti Jurvan legendaarisessa biisissä Väliaikainen sanotaan. Kaikki palaa suomalaisessa kulttuuri- ja viihdebisneksessäkin vielä ennen pitkää normaaliksi.

Kun Suomi soti 1940-luvulla, muun muassa tanssilavat jatkoivat toimintaansa. Syy oli ilmeinen: viihde on yksi viimeisistä asioista, joista ihminen on vaikeina aikoina valmis luopumaan.

Eikä asia ole sittemmin muuksi muuttunut.