Emma Klingeberg kaivoi esiin Tove Janssonin pöytälaatikkoon jääneet tekstit – nyt hän paljastaa monitaiturin salaisen lahjan maailmalle - Viihde - Ilta-Sanomat

Emma Klingeberg kaivoi esiin Tove Janssonin pöytälaatikkoon jääneet tekstit – nyt hän paljastaa monitaiturin salaisen lahjan maailmalle

Näyttelijä ja laulaja Emma Klingeberg on koostanut Svenska Teaterniin esityksen Tove Janssonin (kuva oik.) laulunteksteistä.

Julkaistu: 8.3. 12:30

Lauluilta paljastaa, että monitaituri Tove Jansson oli hauska, haikea ja hävytön laulurunoilija, kirjoittaa sarjakuvatoimittaja ja Jansson-tuntija Juhani Tolvanen.

Tove Janssonin taiteilijatittelin alanimikkeet kaipaavat täydennystä. Tähän asti hänet on tunnettu taidemaalarina, kirjailijana, pilapiirtäjänä ja sarjakuvantekijänä.

Tuo luettelo tarvitsee nyt täydennyksen laulurunoilija.

Näyttelijä ja laulaja Emma Klingeberg on kahden vuoden ajan käynyt läpi Toven ja teattereiden ja Toven ystävien arkistoja ja löytänyt yli sata laulutekstiä tai laulettavaksi tarkoitettua runoa.

Lauluja on laidasta laitaan aina tilaustöistä omaksi tai ystävien iloiksi tehtyihin.

Noin puolet Toven lauluteksteistä liittyy muumeihin ja Muumilaakson erilaisten hahmojen esiintymisiin niin teatterissa kuin tv-sarjoissa. Samaa muumiaihiota on versioitu useampaan kertaan eri tarkoitusperiin.

Klingenbergin tutkimusretkellä lauluja on löydetty niinkin selkeästi otsikoiduista muistikirjoista kuin ”revyitä ja laulunsanoja” tai yksittäisistä paperilappusista, jotka ovat sattumalta sattuneet hänen käteensä.

Tulos on tiivistetty lauluillaksi Tove Jansson – visdiktare, jota esitetään Helsingin Svenska Teaternissa kymmenen kertaa tämän kevään aikana.

Tarjolla on henkeäsalpaava parinkymmenen laulun matka Toven maailmaan taidemaalarin kehtolaulusta muumeihin ja mymmeleihin ja Syyslauluun.

Musiikki oli Tove Janssonille tärkeää. Tove kuunteli pienestä asti makuusopestaan perheensä illanviettoja ja niiden lauluja, ja kesäisin saaressa laulettiin ja soitettiin.

Toven äiti Signe Hammarsten Jansson kirjoitti aikoinaan Tovelle oman laulun Toves visa, joka myös päättää konsertin.

Tove Janssonin oma soitin oli saaristo-oloissa haitari.

Tove kertoi minulle joskus 1990-luvulla, että matkalla pitäisi aina olla riittävästi rahaa kukkiin, viskiin ja musiikkikasetteihin.

The Beatles, Sidney Bechet, Klaus Schulze, Jimi Hendrix, Édith Piaf, Manfred Mann, Johnny Winter, Dixieland, Mireille Mathieu

Siinä on Tove Janssonin kirjoittamaa listaa musiikista, joka häntä kiinnosti.

Syyslaulussa kukaan ei yllä minusta niin koskettavaan tulkintaan kuin Emma Klingeberg, jonka puhtaan kaunis ääni loihtii esiin laulun riipaisevan kauneuden.

Kiirehdi rakkain jos rakkaus kutsuu,

päivän ei hetket niin pitkiä lie.

Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,

pois kesän kukkaset syksy vie.

Emma Klingeberg kertoo illan välipuheissa Tove Janssonin perfektionismista tässä laulussa hänen yrittäessään turhaan myöhemmin muuttaa yhtä ainoaa laulun sanaa toiseksi.

Klingeberg esittää nyt ensimmäisen kerran Höstvisan tismalleen siinä muodossa, missä Tove olisi sen halunnut.

Youtubesta löytyy koko joukko versioita Syyslaulusta, joista vertailun vuoksi kannattaa kaivaa esiin Zarah Leanderin yllättävän herkkä tulkinta vuodelta 1977. Leander oli laulun esittäessään 70. Klingenberg on syntynyt 1982.

Emma Klingenbergin tulkinta Birgitta Ulfssonin teatterilaulubravuurista Konstberiderskan on omintakeinen ja tyylikäs eikä vie ajatuksia Ulfssonin suuntaan vaan luo oman syvällisen tulkintansa. Tuo lauluhan oli Toven ystävän, teatterijohtaja Vivica Bandlerin Lilla Teaternin avajaisiin 1962 Tovelta ja Erna Taurolta tilaama teos.

Samaa sukupuolta olevien välinen rakkaus oli Suomessa laitonta aina vuoteen 1971, mikä varmaan teki sen, että uuden sukupuoli-identiteettinsä 1940-luvun lopulla löytäneen Tove Janssonin naisrakkauslauluja ei ole aiemmin tuotu julkisuuteen.

Klingenberg esittää nyt kolme vanhasta vihkosesta Visor till min dam löytynyttä tekstiä, joista yhden hän on myös itse säveltänyt. Muut sävellykset ovat Laura Sippolan ja Ralf Nyqvistin kynästä.

Lauluillan suloisin, ilkikurisin ja hilpeänrivoin laulu on Stora mymmelvisan, jonka Klingenberg laulaa ruotsalaisen Povel Ramelin (1922–2007) melodiaan Titta det snöar.

Huimaa tuossa Tove Janssonin pöytälaatikosta löytyneessä laulussa on se, että Tove itse on riimitellyt Ramelin sävelmään tarinan varsin riehakkaasta illasta.

Konsertti on ruotsiksi, mutta Klingenberg haaveilee myös sen tekemisestä suomen kielellä.

Ralf Nyqvistin oivalliset sovitukset tekevät teksteille kunniaa.

Klingenbergin kanssa Svenska Teaternin Amos-näyttämön lavalla on kolmen miehen erinomainen bändi, jossa soittavat Kristian Nyman, Heikki Pohto ja Sampo Sundström.

Tove Jansson – visdiktare -konsertti tuo erinomaisesti esiin Tove Janssonin laulutekstien yhtäläisen laaja-alaisuuden mereltä aina Muumilaaksoon ja makuukamareihin.

Lisää aiheesta