Juice Leskinen halusi 1980-luvulla julistaa tonttinsa ydinaseista vapaaksi – nyt Tampereen kaupunki toteutti laulajan haaveen - Viihde - Ilta-Sanomat

Juice Leskinen halusi 1980-luvulla julistaa tonttinsa ydinaseista vapaaksi – nyt Tampereen kaupunki toteutti laulajan haaveen

Muusikkolegenda Juice Leskinen olisi täyttänyt keskiviikkona 70 vuotta.

Julkaistu: 19.2. 22:04

Juice Leskisen kirjaston tontti on nyt ydinaseeton.

Juice Leskinen (1950–2006) teki aikoinaan aloitteen tonttinsa julistamisesta ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Silloin aloite ei mennyt läpi. Juicen 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi Tampereen kaupunki lopulta hyväksyi aloitteen.

– Jussi varmasti on hyvin tyytyväinen, Sari Leskinen sanoo.

Juicen talo sijaitsi Tampereen Käpylässä. Juice teki 1980-luvulla Tampereen kaupunginhallitukselle aloitteen, että hänen tonttinsa julistetaan ydinaseettomaksi. Ei mennyt läpi.

Nyt Tampere on sitoutunut siihen, että Juicen kirjaston tontille ei sijoiteta ydinaseita. Kovin suurta käytännön merkitystä päätöksellä ei liene. Tampereen kaupungilla tuskin on ydinaseita. Mutta tärkeintä onkin kaunis ajatus.

Juice Leskinen halusi 1980-luvulla julistaa tonttinsa ydinaseista vapaaksi. Nyt hänen ideansa on tavallaan toteutunut. Tampereen kaupunki julisti Juicen kirjaston tontin ydinaseista vapaaksi.

Mestarin 70-vuotissynttäreitä juhlittiin Juicen kirjastossa, ja tupa oli koko ajan täynnä.

– Kun näin paljon ihmisiä on muistelemassa Jussia, niin totta kai se tuntuu hyvältä. Tää on aivan loistavaa, Sari Leskinen kertoi.

– Tunnen kiitollisuutta, että saamme viettää tätä päivää, ja niin moni meidän kanssamme.

Bileissä esiintyivät Pate Mustajärvi, JP Leppäluoto, Mikko Alatalo, Heikki Salo ja monet muut Juicen soittokamut.

– Juicen johdolla me aloitettiin omalta osaltamme suomenkielinen rock-musiikki. Ei itsekään tajuttu sitä merkitystä, mikä sillä tuli olemaan, kertoo Mikko Alatalo.

Tuleva sanoittajamestari Harri Rinne kirjoitti vessapaperille bändin nimen ja kiinnitti sen seinään. Bändin nimeksi tuli Juice Leskinen Coitus Int.

– Sitä on spekuloitu, miksi ei pelkkä Coitus Int. riittänyt. Minä olin saanut töitä tv-uutisista. Ajattelin, että minulla on ura toimittajana. Näin, että Juicen pitää olla se johtohahmo, Alatalo muistelee.

– Mun tehtävä oli olla se hommimies. Juice poltteli Dunhillia ja joi valkoviiniä ja katseli päältä, piällysmies kun oli. Mä olin hommimies, joka treenas bändiä ja arras biisejä.

Mikko Alatalo aloitti 70-luvulla soittohommia Juicen kanssa. Bändin nimi, Juice Leskinen Coitus Int., kirjoitettiin proosallisesti vessapaperille, joka kiinnitettiin seinälle. –Siihen jäi, Alatalo muistelee.

Vielä viimeisinä aikoina Juicella syntyi biisejä. Ne vain menivät hautaan hänen mukanaan.

– Hänellä oli vielä lauluja, niitä pulppusi koko ajan. Hän oli kokopäivätoiminen lauluntekijä. Juicelle se oli elämäntapa ja huvittelumuoto, kun hän riimitteli niitä tekstejä, Alatalo kertoo.

– Juicella oli se ominaisuus, että hän ei oikein hallinnut tietokoneita. Biisit olivat hänellä päässä. Ne häipyivät unholaan.

Mikko Alatalosta on tekeillä elämäkerta. Asialla on Ilta-Sanomistakin tuttu Tuomas Marjamäki.

– Hän on aika paljon penkonut mun menneisyyttä ja Juicen ja Harrin menneisyyttä. Hän sanoi, että erittäin mielenkiintoinen kirja tulee. Hän hämmästelee itsekin, kuinka paljon on tapahtunut, kertoo Mikko Alatalo, joka ensi vuonna juhlii itse 70-vuotissynttäreitään.

Tuleeko kirjaan uusia faktoja Juicesta?

– Harri ainakin sanoi, että hän haluaa kommentoida joitakin asioita, joita Juice ei muistanut tarkkaan, muun muassa eräitä asioita radiohaastattelukirjasta. Kirja perustuu radiohaastatteluihin. Jos Juice olisi kirjoittanut sen, se olisi vähän toisenlainen. Tässä Juice muisteli suurin piirtein niitä asioita, Alatalo kertoo.

Juice ihaili biisintekijänä Heikki Saloa. Haastattelussa Juice sanoi, että jos hän kadehtisi jotain, niin hän kadehtisi Heikki Saloa.

– En mitenkään tahdo uskoa tuota, Heikki Salo tuumii.

– Olen vanhemmiten ruvennut tykkäämään Juicesta ja arvostamaan sitä. Olen tajunnut, kuinka paljon se teki biisejä omasta elämästään. Esimerkiksi Kaksoiselämää liittyy tiettyyn Juicen elämäntilanteeseen, Heikki Salo sanoo.

Heikki Salo kirjoitti Kahlekuningas-teosta, joka on laululyriikan opas. Aina yhden luvun valmiiksi saatuaan hän lähetti sen sähköpostilla Juicelle, ja meni sitten mestarin luo kommenttia kuulemaan.

– Toistuvasti tapahtui sama asia. Juice sanoi mulle: “Korjaa mun modeemi.” Hän ei ollut ikinä saanut sähköpostiani. Minusta kehittyi hyvä modeemin korjaaja sen puolentoista vuoden aikana kun siellä kävin. Otin virrat pois ja laitoin virrat päälle. Modeemi toimi taas.

Heikki Salo toi Juicelle Lapista riekkoja. Niitä mestari ei ehtinyt koskaan saada. Riekot olivat Salon pakastimessa noin 12 vuotta. Ruokapöytään ne eivät koskaan päätyneet, mutta yksi laulu niistä syntyi.

Heikki Salo kävi Tenolla pyydystämässä riekkoja. Juice pyysi häntä tuomaan itselleen kaksi riekkoa. Niistä Salo teki myöhemmin biisin Riekot.

Heikki Salo tuli Tenon reissulta yöllä kotiin ja laittoi Juicen riekot pakkaseen. Juice ei koskaan ehtinyt riekkojaan saada.

– Marraskuussa 2006 oli keikalla. Heräsin Vaasan Vaakunassa kun poikani soitti, että Juice on kuollut.

– Unohdin autuaasti riekot pakkaseen. Seuraavana keväänä menin pakastimelle jotain hakemaan. Ihmettelin, mitä noi on? Saakuti, Juicen riekot on tässä! Silloin pääni alkoi kirjoittaa sitä Riekot-biisiä, Heikki Salo muistelee.

Vasta pari vuotta sitten – jotain 12 vuotta Juicen kuoleman jälkeen – Salo heitti riekot menemään.

– Ne alkoivat olla sen näköisiä, että heitin ne pois. Ei niistä koskaan ruokaa tehty, mutta yksi laulu niistä syntyi.

– Vieläkin oli ajatus, että pitäiskö ne säilyttää. Sitten kun minä kuolen ja joku löytää riekot, se voisi tehdä laulun miehestä, joka teki laulun riekoista, mutta ei pystynyt heittämään niitä pois, Heikki Salo tuumii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?