Ex-levyraatilainen: Klaus Järvinen oli tarkka ja analyyttinen musiikkitietäjä – antoi pakit Baddingillekin

Klaus Järvinen oli samanlainen jääräpää kuin aikoinaan Levyraadissa, luonnehtii Reiska Laine.

Levyraadin raatilaiset Pirkko Liinamaa, Tapani Ripatti ja Klaus Järvinen yhdessä juontaja Jaakko Jahnukaisen kanssa vuonna 1978.

18.1.2020 14:37

Suuri yleisö muistaa musiikkineuvos Klaus ”Klasu” Järvisen parhaiten Levyraadista. Suosikkiohjelmassa oli juontajan lisäksi raati, joka arvioi uusia äänilevyjä. Klaus Järvinen vaikutti monta vuotta raadin vakiojäsenenä.

Alkuvaiheen raatilaisiin kuului myös Sirpa Kuoppamäki.

– Olin ohjelmassa hirveän pitkään. Jossain vaiheessa Klaus tuli siihen mukaan, Sirpa Kuoppamäki muistelee.

Klaus Järvinen sai Levyraadissa ärhäkän maineen. Hän sanoi suorat sanat musiikkikappaleista.

Sirpa Kuoppamäki sai Klaus Järvisestä toisenlaisen kuvan. Hänen mielestään Järvinen ei ollut mitenkään kärkevä ihminen.

– Hän oli hyvin ystävällinen, aika hiljainen ihminen. Hän oli hyvin omissa oloissaan viihtyvä, hän ei tehnyt itsestään minkäänlaista numeroa.

Kuoppamäki muistelee, että juontaja Jaakko Jahnukainen piti ohjelman hyvin hanskassa. Ohjelman teossa ei päässyt tapahtumaan yllätyksiä.

Tapani Ripatti YLE:n lahden radion toimitiloissa vuonna 2011.

1970-luvulla raadin vakiojäseneksi tuli toimittaja Tapani Ripatti. Muita vakiojäseniä oli Ripatin ja Klaus Järvisen lisäksi Pirkko Liinamaa.

Ripatti sanoo, että Jahnukainen oli miettinyt raadin kokoonpanon tarkkaan. Jäsenet täydensivät toisiaan.

– Minä olin sellainen maalta tullut. Klaus oli isähahmo, joka muodosti Jahnukaisen kanssa älyllisen, tietävän akselin. Sen ympärillä Pirkko ja minä hösättiin.

Ripatin mukaan Klaus Järvinen oli analyyttinen. Hän tiesi musiikista ja arvioi musiikkia tietopohjaisesti.

– Me Pirkon kanssa taas tultiin enemmän tunnepuolelta. Siten syntyi keskustelua.

Rauli Badding Somerjoki vuonna 1977.

Ripatin mieleen jäi Klaus Järvisestä virnuileva, hymyilevä hahmo. Hän heitteli kuivan humoristisella tavalla herjoja, jotka luultavasti ärsyttivät monta suomalaista muusikkoa ja laulajaa.

– Klaus Järvinen tiesi, että tuon voisi tehdä toisella tavalla tai että tuon ääni ei ole sellainen kuin sen pitäisi olla. Jos minä annoin kympin Maaritin Jäätelökesälle, en usko, että Klaus olisi antanut.

Levyraatia tehtiin päivässä pari kolme jaksoa. Väliajat raadin vakiokasvot viettivät MTV:n kahviossa. He puhuivat tavallisistakin asioista.

Tapani Ripatti muistelee, että hän oli joskus Klaus Järvisen kanssa eri mieltä asioista. Hän muistaa, kun he kerran istuivat kahviossa. Klaus Järvinen kertoi, miten Rauli Badding Somerjoki oli pyrkinyt silloiseen Oulunkylän pop- ja jazzopistoon. Somerjoki ei päässyt opiskelemaan.

– Klaus Järvinen sanoi, ettei se osaa laulaa ja se vääntelehtii.

Klaus Järvinen harjoitteli lujasti klarinetin soittoa ja oli siitä erittäin innostunut.

Tapani Ripatti oli eri mieltä Baddingistä. Hän ymmärtää toisaalta Klaus Järvisen kannan.

– Klaus oli jämpti ja pedantti. Hän kiinnitti musiikissa huomiota kokonaisuuteen ja puhtauteen. Sitten tulee joku Rauli Badding blues- ja rock ’n’ roll -pohjalta, että hyvä meininki hei, pääsenkö opiskelemaan. Se ei täyttänyt tiettyjä kriteereitä, joita Klaus arvosti musiikissa ja Levyraadissa.

Paljon Järvisen kanssa tekemisissä oli myös muusikko, rumpali Reino ”Reiska” Laine. He soittivat kymmenen vuotta jazzia Café Ursulassa.

Triossa soittivat Reiska Laineen lisäksi Claes Andersson ja Pentti Mutikainen.

Laine muistaa, että Klaus Järvinen tuli vanhoilla päivillään soittamaan heidän kanssaan klarinettia.

– Hän harjoitteli lujasti ja oli erittäin innostunut. Hän sai kymmenen vuotta lisäaikaa elämäänsä, kun soitti meidän kanssamme Ursulassa.

Sirpa Kuoppamäki muistelee Klaus Järvisen olleen hyvin ystävällinen, aika hiljainen ihminen.

Järvinen oli koko ikänsä kannustanut nuoria rytmimusiikkiin ja jazziin. Café Ursulassakin Järvinen nosti esille nuoria kykyjä.

– Klaus Järvinen toi sinne solisteja ja haastatteli heitä. Solisti oli yleensä joku nuori, joka oli ollut aikoinaan hänen opissaan.

Ihmisenä Järvinen oli Laineen mukaan samanlainen jääräpää kuin aikoinaan Levyraadissa.

– Hän oli suorapuheinen ja sanoi suoraan asiat. Jos hän ei tykännyt jonkun soitosta, kyllä sieltä pamahti.

Laine sanoo, että Klaus Järvisellä on suuri osa siitä, miten rytmimusiikkia nykyään arvostetaan.

– Merkittävä henkilö on poistunut.

Pirkko Liinamaa ja Klaus Järvinen olivat Levyraadin vakiojäseniä. Kuva vuodelta 2016.

Järvinen teki ainutlaatuisen työn Suomen musiikkimaailmassa. Järvinen oli alkuunpaneva voima siinä, että maahan saatiin Oulunkylän pop- ja jazzopisto. Se muuttui myöhemmin konservatorioksi.

– Se oli ensimmäinen askel opiskeluun rytmimusiikissa. Sellaista ei aiemmin juuri ollut. Oli koulutusta klassiseen musiikkiin.

Laine sanoo, että konservatorio kantaa hedelmää. Suomalainen rytmimusiikki ja jazz ovat päässeet esille maailmanlaajuisesti. Jazzorkesterit voittavat ulkomailla palkintoja.

Reino ”Reiska” Laine muistaa, että Klaus Järvinen tuli vanhoilla päivillään soittamaan heidän kanssaan klarinettia.

Reiska Laine tapasi Järvistä aina Porin jazzeissa. Molemmat kävivät siellä vuosittain. Viimeisestä tapaamisesta on jo aikaa.

– Yritin soittaa Klasulle, kun Claes Andersson kuoli. Olisin kysynyt häntä muistotilaisuuteen. En saanut häntä kiinni puhelimella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?