Seurapiirirouva Kaarina Kivilahti tyrmistyi: miljonäärimies muutti salaa testamenttiaan ennen kuolemaansa – vaimon nimi jäi kokonaan pois - Viihde - Ilta-Sanomat

Seurapiirirouva Kaarina Kivilahti tyrmistyi: miljonäärimies muutti salaa testamenttiaan ennen kuolemaansa – vaimon nimi jäi kokonaan pois

Kari ja Kaarina Kivilahti olivat naimisissa 45 vuotta.

Julkaistu: 18.12.2019 20:48

Seurapiirirouva Kaarina Kivilahti ja hänen tyttärensä riitauttivat Kari Kivilahden testamentin.

Tämän vuoden maaliskuussa menehtyneen Kari Kivilahden testamentista on syntynyt lihava riita.

Kun miljonäärin testamentti avattiin toukokuussa pesänselvityksessä, miehen leskelle Kaarina Kivilahdelle selvisi, että hänen miehensä oli jättänyt hänet pois testamentista.

Pesänselvityksessä Kaarina Kivilahdelle ja pariskunnan kahdelle yhteiselle tyttärelle Karinalle ja Klaralle annettiin tiedoksi miehen tekemä uusi testamentti, joka oli päivätty marraskuussa 2017.

Testamentissa Kari Kivilahti oli jättänyt puolisonsa kokonaan pois testamentin saajien joukosta. Hän määräsi jäämistönsä jaettavaksi tasan neljän lapsensa kesken.

Karinan ja Klaran lisäksi Kari Kivilahdella on kaksi vanhempaa lasta, jotka ovat syntyneet hänen ensimmäisestä avioliitostaan.

Kaarina Kivilahti jätti hyvästit puolisolleen toukokuun alussa.

Aiemmassa testamentissaan Kari Kivilahti antoi puolisolleen Kaarina Kivilahdelle mahdollisimman paljon varallisuutta. Miehen ensimmäisestä avioliitosta syntyneet lapset saisivat perinnöstä pelkän lakiosan.

– Emme kommentoi tyttöjen kanssa tätä asiaa mitenkään, Kaarina Kivilahti sanoo Ilta-Sanomille.

Perunkirjoitusta Kari Kivilahden jälkeen ei ole vielä tehty.

Kaarina, Karina ja Klara Kivilahti jättivät tämän vuoden marraskuussa haastehakemuksen. He vaativat Kari Kivilahden viimeisen testamentin mitätöimistä.

He vetoavat siihen, että Kari Kivilahti ei elämänsä aikana ollut juuri tekemässä kahden vanhimman lapsensa kanssa. Kari Kivilahden välit kahteen lapseensa olivat etäiset.

– Sen sijaan Kari Kivilahdella oli erittäin lämpimät välit sekä puolisoonsa Kaarina Kivilahteen että heidän yhteisiin tyttäriin Karina Kivilahteen ja Klara Kivilahteen, haastehakemuksessa vedotaan.

Kaarina Kivilahti ihmettelee haastehakemuksessa Kari Kivilahden mielenmuutosta testamenttaustahdossaan, joka on hänen mielestään ollut huomattavan suuri ja olennainen.

– Tällaiselle muutokselle ei ilmennyt Kari Kivilahden viimeisten elinvuosien aikana mitään näkyvää perustetta eikä hän koskaan puhunut tällaisesta uudesta testamentista mitään, haastehakemuksessa vedotaan.

Kari Kivilahti ei millään tavalla vihjannut Kaarina Kivilahdelle siitä, että testamenttaustahdossaan olisi tapahtunut muutos. Puolisoiden välit olivat Kaarina Kivilahden mielestä poikkeuksellisen läheiset. He olivat naimisissa 45 vuotta.

Testamentti, joka on laadittu 9.11.2017, ei Kaarina Kivilahden ja kahden tyttären mielestä voi olla pätevä.

Klara, Kaarina ja Karina Kivilahti kesällä 2016.

Haastehakemuksessa he viittaavat Kari Kivilahden sairaustietohistoriaan. He kertovat, että mies oli osallistunut Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhliin Kalastajatorpalla 6.12.2017 eli kuukausi testamentin allekirjoittamisesta.

– Hän oli koko tilaisuuden ajan erittäin sekavassa mielentilassa ja lähti hortoilemaan juhlapaikalta pois yksinään. Tuossa tilanteessa hän ei ollut oikeustoimikelpoinen.

Kaarina Kivilahden ja kahden tyttären mielestä Kari Kivilahden tahtona on ollut määrätä Kaarina Kivilahdelle huomattava omaisuus testamentilla.

Heidän mielestään testamentin muuttaminen on täydellinen poikkeus Kari Kivilahden vuosikymmeniä ilmenneestä tahdosta.

– Tällaiselle tahdon muuttumiselle ei ole olemassa mitään järkevää syytä eikä selvitystä, minkä vuoksi moitteenalaisen testamentin tekstisisältö ei vastaa Kari Kivilahden viimeistä tahtoa ja testamenttia, vaan se perustuu motiivierehdykseen, kantajat muotoilevat.

Leski ei jää tyhjin käsin

Kari ja Kaarina Kivilahdella ei ollut rekisteröityä avioehtoa.

Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas kertoo, että leskelle jää yhteistä omaisuutta testamentista riippumatta.

Lesken taloudellinen asema turvataan tasingolla. Mikäli ensin kuollut puoliso on varakkaampi kuin leski, toimitetaan jäämistöositus. Siinä kuolleen rintaperilliset ovat velvollisia maksamaan leskelle niin paljon tasinkoa, että avio-oikeuksien alaiset säästöt ovat yhtä suuret.

Kangas esittää fiktiivisen esimerkin. Lesken omaisuus on 100 000 euroa ja kuolleen puolison 900 000. Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja tällöin avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö on miljoona euroa. Kummallekin pitää tulla siitä 500 000 euroa.

– Kuolleen perilliset antavat silloin leskelle 400 000 euroa. Lesken ei tarvitse maksaa siitä mitään, vaan se on verovapaata, Kangas selvittää.

Mikäli puolisoilla on yhtä paljon omaisuutta, ei tasinkoa makseta. Tilanne on sama myös silloin, kun leski on varakkaampi.

Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille.

Kangas selventää, että vaikka Suomessa leskellä ei ole lakiosaa kuolleen puolisonsa jäämistöstä, aviopuolisojen taloudellinen asema on turvattu riippumatta siitä, mitä kuolleen testamentissa lukee.

Leski saa testamentin estämättä jäädä asumaan puolisoiden yhteisessä kodissa ja hallita siellä olevaa tavanomaista irtaimistoa.

– Lesken asumista ei voi testamentilla sivuuttaa. Millekään mieron tielle ei tarvitse lähteä, eikä avaimia voi ottaa pois, Kangas sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?