Sotaveteraani Matti Rautiainen, 97, tervehti presidenttiparia omakätisesti kirjoittamallaan runolla – Linnan juhlien yllätysesiintyminen sulatti suomalaisten sydämet - Viihde - Ilta-Sanomat

Sotaveteraani Matti Rautiainen, 97, tervehti presidenttiparia omakätisesti kirjoittamallaan runolla – Linnan juhlien yllätysesiintyminen sulatti suomalaisten sydämet

Julkaistu: 9.12.2019 15:56

Presidenttiparia itsenäisyyspäivänä omakätisesti kirjoittamallaan runolla tervehtinyt sotaveteraani Matti Rautiainen, 97, kertoo päättäneensä lausua runon vasta paikan päällä.

Presidentinlinnan itsenäisyysjuhlista takaisin Savonlinnan Oraviin kotiutunut Matti Rautiainen oli sunnuntaina vielä matkasta väsynyt, mutta vahvasti sitä mieltä, että Linna-reissu kannatti tehdä.

– Hieno reissu. Ei ole katumista, että tuli lähdettyä. Ja onhan se niin, että kun tuollaiselta taholta tulee kutsu, niin sinnehän mennään. Jäi siitä märehtimistä pitkäksi aikaa, Rautiainen tuumaili.

Rautiaisen runo presidenttiparille veteraanien kahvitilaisuudessa oli kaikille yllätys. Sitä ei ollut merkitty ohjelmaan eikä viralliseen protokollaan.

– Olin minä sitä vähän miettinyt, että lausuisin sen, mutta kyllä se lopullisesti ratkesi vasta paikan päällä. Ei Jaakkokaan tiennyt siitä etukäteen.

Rautiainen oli Linnassa Jaakko-poikansa saattelemana.

Rautiainen on runoillut paljon muutakin. Hänet tunnetaan suuressa suvussa ja kylällä laajemminkin runonikkarina, jolta on usein kuultu runoja milloin missäkin juhlissa ja kylätapahtumissa.

– En minä enää kirjoittele. Suku on levinnyt jo niin laajaksi, että on sellaisia serkunserkun serkkuja, joista minä en oikein tunnekaan enää ketään.

Matti Rautiainen tapasi presidenttiparin perjantaina Linnan juhlissa. Saattajana toimi oma Jaakko-poika.

Presidenttiparille Rautiaisen lausuma runo kertoo koruttomasti hän omasta sotakokemuksestaan. Sen lyhyt ja ytimekäs sanoma on, miten sodassa vaikeasti haavoittunut ja toisesta silmästä näkönsä menettänyt sotainvalidi on säilyttänyt elämänuskonsa näihin päiviin asti.

Rautiainen lähti talvisotaan vapaaehtoisena pian sodan alettua. Rintamalle 18-vuotiaalla nuorukaisella ei ollut asiaa. Talvisodan hän palveli vartioimalla Tuunaansalmen ja Punkasalmen siltoja Punkaharjulla.

Heti kohta jatkosodan alettua Rautiainen haavoittui lievästi. Sairaalareissun jälkeen hänet määrättiin ikäluokkansa kutsuntoihin Rantasalmelle ja sieltä edelleen sotaväen koulutukseen.

Suojeluskuntalaisista tehtiin heti ryhmänjohtajia. Rautiainenkin joutui kahden viikon aliupseerikurssille ja sen jälkeen rintamalle, jossa haavoittui toistamiseen.

Tässä kotini rintamalla. Ei ole vielä pojilta hymy hyytynyt. Matti Rautiaisen "kotikorsu" Karjalan Kannakselle kesällä 1942. Itse hän ei ollut paikalla kuvaushetkellä.

Rintamalle palattuaan kesällä 1942 hän oli puolijoukkueen johtajana jalkaväkirykmentti JR49:n konekiväärikomppaniassa. Tuossa tehtävässään Rautiainen haavoittui kolmannen kerran.

– Yhden yön sain nukkua rauhassa, kun alkoi jytinä asemiimme, tykistökeskitys ja ilmapommitus. Sanoin pojille, että pysykää te korsussa, minä seuraan tilannetta, ja kun keskitys on kauempana, menemme sitten kivääreille.

Toisessa asemassa oli elossa vain ampuja ja hänenkin konekiväärinsä oli epäkunnossa. Rautiaisen sitä kunnostaessa vihollisen piiska ampui kranaatin penkkaan, jonka alle Rautiainen ja konekivääri hautautuivat.

Hän lähti hakemaan töpinästä uutta konekivääriä. Matka joukkueenjohtajan korsulle päättyi kuitenkin yksittäisen kranaatin räjähdykseen.

– Siinä sattui pahasti. Onneni oli, että haavoituin aivan lääkintäkorsun tuntumassa ja pääsin heti sidottavaksi. Sirpaleita oli joka puolella ruumista. Olin kuin muumiukko, kun odotin pääsyä joukkosidontapaikalle ja edelleen sotasairaalaan Tampereelle.

Tätä maata ja maisemaa kannatti puolustaa. Matti Rautiainen viettää vanhuudenpäiviään Haukiveden rannalla Savonlinnan Oravissa.

Rautiaisen jatkosota oli siinä. Hänen presidenttiparille itsenäisyysjuhlassa lausumansa runo ”toisesta sammuneesta lyhdystä” perustuu tuohon kokemukseen.

Sodan jälkeen Rautiainen palasi vanhan isän avuksi hoitamaan kotitilaa. Puolisoksi löytyi Anna Muhonen. Hän teki elämäntyönsä kansakoulunopettaja ensin Oravissa, sen jälkeen naapurikylässä Juvolassa.

Rautiaisille syntyi viisi lasta. Lapsenlapsia on nyt 11, lapsenlapsenlapsiakin jo viisi.

Rankat sotakokemukset ja 40-vuotinen työrupeama raskaissa töissä kotitilalla eivät ole katkeroittaneet kohta sadan vuoden ikään ehtivää veteraania.

– Kyllä minä Tampereella sotasairaalassa maatessani joskus ajattelin, että olisihan tämä voinut mennä toisinkin. Mutta kotiin päästyäni en ehtinyt murehtimaan menneitä. Piti käydä heti käsiksi töihin, Rautiainen pohtii.

Korpraali Matti Rautiainen kesällä 1942. Tässä ennen vakavaa haavoittumistaan.

Juttua muokattu 9.12.2019 kello 22:07: korjattu vaimon sukunimi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?