Nyt tv-viihteen tekijät puhuvat sketsikohusta – Petteri Summanen: ”80- ja 90-luvulla ei ajateltu asioita, eivätkä loukatut ole ilmaisseet itseään” - Viihde - Ilta-Sanomat

Nyt tv-viihteen tekijät puhuvat sketsikohusta – Petteri Summanen: ”80- ja 90-luvulla ei ajateltu asioita, eivätkä loukatut ole ilmaisseet itseään”

Petteri Summanen allekirjoittaa väitteen siitä, että komiikan tekeminen takavuosina oli hyvin erilaista.

Petteri Summanen allekirjoittaa väitteen siitä, että komiikan tekeminen takavuosina oli hyvin erilaista.

Julkaistu: 22.11. 16:39

Käsikirjoittajana, ohjaajana ja näyttelijänä tunnettu Petteri Summanen kokee asioiden muuttuneen paljon siitä, kun hän itse teki sketsiviihdettä työkseen.

Ilta-Sanomat uutisoi perjantaina, että Helsingin poliisille on tehty useita, vanhoja televisiosarjoja koskevia tutkintapyyntöjä, joissa pyydetään tutkimaan kiihottamista kansanryhmää vastaan. Sitä, mihin julkaisuihin tai keihin henkilöihin tutkintapyynnöt on kohdistettu, poliisi ei tässä vaiheessa kerro.

IS tavoitti näyttelijänä, käsikirjoittajana ja ohjaajana tunnetun Petteri Summasen kommentoimaan ajankohtaista aihetta. Summanen nousi julkisuuteen 90-luvulla Julmahuvi-komediaryhmästä ja erityisesti Studio Julmahuvi -televisiosarjasta. Sarjassa vitsailtiin muun muassa intialaisten sekä eskimoiden kustannuksella.

– Suurella kiinnostuksella olen seurannut tätä keskustelua, joka on virinnyt näiden sketsiviihteeseen liittyvien asioiden tiimoilta. Se tietysti kertoo siitä, että ajat ovat muuttuneet, toteaa Summanen.

– On tietysti hyvin kiinnostavaa, että mikä on se kriittisyyden taso, millä katsotaan taaksepäin. Itse olen enemmän kiinnostunut tästä hetkestä ja tulevaisuudesta, hän lisää.

Summanen kertoo seuranneensa viimeaikaista keskustelua suurella mielenkiinnolla.

Summanen kertoo seuranneensa viimeaikaista keskustelua suurella mielenkiinnolla.

Summanen kertoo allekirjoittavansa väitteen siitä, että takavuosina komedian tekeminen oli vapaampaa. Hän ei kuitenkaan näe komiikan ympärillä tapahtunutta kehitystä puhtaasti negatiivisena asiana.

– Luulen, että silloin 80- ja 90-luvulla ei olla ajateltu asioita, eivätkä loukatut ole ilmaisseet itseään. Silloin on varmasti jäänyt huomaamatta paljon tärkeitä asioita ja uskon, että siinä ollaan menty paljon eteenpäin. Voisi sanoa, että nykyään ajatellaan enemmän, Summanen pohtii.

Summanen painottaa, että komediaa on tehty erilaisuuden kustannuksella niin kauan kuin hän jaksaa muistaa. Se, millä tapaa aihetta tänä päivänä lähestytään, eroaa vuosien takaisesta kuitenkin radikaalisti.

– Se millä tavalla käsitellään erilaisuutta, niin jos se on ennen ollut eräänlainen polttoaine huumorille, niin tänä päivänä ajatellaan eri tavalla. Erilaisuus on ollut aina se, mihin on tartuttu. Se on yksi komedian lähtökohdista. Tällaisessa maassa, missä on aika tasapaksua, niin silloin ollaan tartuttu erilaisuuteen, kertoo Summanen.

– Meillä on aina pilkattu ja pidetty naurunalaisena esimerkiksi eri murteiden edustajia, karjalaisia, maalaisia, eri ammattiryhmiä eivätkä poikkeusta tee myöskään ne vähemmistöt. Ryhmät, jotka jollain tapaa poikkeaa massasta. Massasta poikkeava on ollut sellaista, mihin tartutaan. Joka työntyy esiin sieltä harmaudesta ja se on ollut yksi komedian mekanismeja, hän selittää.

Petteri Summanen kokee, että vähemmistöjen omat kokemukset ovat tässä keskustelussa avainasemassa.

Petteri Summanen kokee, että vähemmistöjen omat kokemukset ovat tässä keskustelussa avainasemassa.

Aihepiiri puhutti eilen myös sosiaalisessa mediassa, kun vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius esitti viestipalvelu Twitterissä julkisen anteeksipyynnön kaikille saamelaisille. Anteeksipyyntö koski Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemiä tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.

Myös Summanen korostaa, että tärkeintä on, miten vähemmistöt itse suhtautuvat komiikkaan ja sen kohteena olemiseen. Siihen, onko vähemmistöjen loukkaantuminen aina aiheellista vai ei, Summanen ei suoraan ota kantaa.

– Sitä tietysti sietää aina kysyä niiltä, jotka kokee tulleensa loukatuiksi. He ovat tässä keskeisessä asemassa. Tietysti, jos verrataan sotarikoksia tai viihteen kohteeksi joutumista, niin ne ovat hieman eri asioita. Teon vakavuuden määrittää aina se, joka kokee tulleensa uhriksi, Summanen painottaa.

– Kyllähän erilaisuus koetaan tänä päivänä myös vähemmistöjen ja vähemmistöjen oikeuksien kautta. Kuten sanoin, tänä päivänä ajatellaan enemmän ja kuunnellaan enemmän niitä, jotka kokevat tulleensa loukatuksi. Mielenkiintoista on seurata, kuinka pitkälle tämä menee, hän lisää.

Summanen on ohjannut muun muassa suosittua Putous-viihdeohjelmaa. Näyttelijänä Summasen viimeisin roolityö on miespääosa elokuvassa Tarhapäivä, joka on jatkoa vuonna 2017 ensi-iltansa saaneelle Yösyöttö-elokuvalle.