Yle: Vesa-Matti Loiri tappoi pikkulinnun ja oksensi välittömästi – seuraavan varpusen kohtalo oli vieläkin karmaisevampi

Julkaistu:

linnut
”Opetin sen lentämään, periaatteessa.”
Voi varpusia!

Taiteilija Vesa-Matti Loiri kuvaili Yleisradion Radio Suomen Metsäradion erikoishaastattelussa keskiviikkona suhdettaan luontoon ja eläimiin.

Loiri muisteli koskettavalla tavalla kahta surmaamaansa pientä varpuslintua, joista toisen tapaus muutti lopullisesti hänen suhtautumistaan tappamiseen, ja toinen oli hirvittävä tapaturma.

Toinen linnuista oli punavarpunen, Carpodacus erythrinus, toinen tavallinen varpunen, Passer domesticus. Ne eivät ole aivan lähisukulaisia.


Loiri oli teinipoikana kaverinsa kanssa Helsingin Pohjois-Haagassa ammuskelemassa ilmakiväärillä, kun hän sai osuman lentävään lintuun.

Haastattelussa ei millään tavalla rehennelty osumalla, joka ei ole helppo. Loiri tunnetaan monilahjakkuutena.

Lintu jäi haavoittuneena räpiköimään, joten Loirin piti mennä lopettamaan se. Hän huomasi linnun päässä punaista luullen sitä vereksi.

– Oksensin. Päätin, että en ammu enää ikinä mitään liikkuvaa, elävää, Loiri kertoi.

– Se jäi vaivaamaan.

Punainen ei ollut verta, vaan lintu oli koiraspunavarpunen, suhteellisen harvinainen lintu, joka on levittäytynyt Suomeen idästä.


Kerran Loiri otti kotipihalta elätiksi hylätyltä näyttäneen varpusenpoikasen, joka ei osannut lentää. Suojatti viihtyi sisätiloissa taulun nurkalla.

– Opetin sen lentämään, periaatteessa, Loiri muisteli, mutta ei tarkemmin kertonut, miten. Hänet itsensä tunnetaan vauhdikkaana ja taitavana kaatuilijana.

Periaatteessa lentämään oppineen varpusen kohtalo oli yhtä surkea kuin punavarpusen, mutta tällä kertaa kyseessä oli tapaturma.

– Se kuoli ikävällä tavalla, Loiri kertoi.


Loirilla oli lainassa rummut, joihin kuuluivat lautaset eli hi-hat eli ”haihatit”. Lautaset ovat kiinni telineessä, ja niitä voidaan soittaa jalalla painettavalla pedaalilla, kuten Loiri teki tuona kohtalokkaana päivänä, kun varpunen oli istunut hänen olallaan ja siirtynyt huomaamatta lattialle.

Ja mennyt pedaalin alle.

– Se räpytteli muutaman metrin, katsoi silmiin ja kuoli siihen.

– Se oli iso isku, Loiri tunnusti Metsäradion toimittajalle Anna-Kaisa Brennerille.


Loiri kertoili haastattelussa luontoelämyksistä Inarissa, kuten lähikohtaamisesta roskapussia ulos viedessä suden kanssa, ja kahdesta ”voimapuustaan” Puulaveden (Puula, toim.huom.) saarimökin koivikossa, sekä Puulan pöllöistä ja tikoista.

Kuusamon lintubongauksen SM-kisoihin osallistumistakin moniaalle ulottuvista urheiluharrastuksista tunnettu Loiri takavuosina harkitsi yhdessä Pertti ja Eero Melasniemen kanssa, mutta se jäi kalenteriongelmien vuoksi.

Loiri kertoi kyselevänsä vinkkejä lintujen tunnistukseen Teatterikoulun aikaiselta oppilaaltaan Pirkka-Pekka Peteliukselta. Nykyinen kansanedustaja Petelius muistetaan Luontoillan juontajana. Sinne Loirikin kerran – Sauli Niinistön tavoin – soitti, kun Puulan saarimökin pihtihäntäiset alkoivat askarruttaa mieltä.

Koska kysymyksen fokus oli kaikkialle tunkevien pihtihäntäisten hävittämisessä, asiantuntijat eivät suostuneet tyydyttämään Loirin tiedonjanoa.