Tässä ovat kauno­kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – lista on todellinen kirja­kauppiaiden unelma

Julkaistu:

finlandia-palkinto
Kuuden ehdokkaan lista ei tarjoa varsinaisia yllätyksiä. Ehdokkaina on useita tunnettuja kirjailijoita ja arvostelumenestyksiä.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin torstaiaamuna 7. marraskuuta.

Kuuden ehdokkaan lista ei tarjoa varsinaisia yllätyksiä. Ehdolla on useita tunnettuja kirjailijoita ja kiiteltyjä arvostelumenestyksiä.

Kirjakauppiaille ehdokaslista on kuin unelma. Ehdokaskirjat ovat tarinallisia ja sopivan kansantajuisia. Joukossa ei ole kirjoja, jotka ovat vaikeaselkoisia tai liian korkeakirjallista dadaa.

Ehdokaslista osoittaa myös, että Suomessa on paljon laadukkaita kirjailijoita, jotka pystyvät uudistumaan. Samat nimet kirjoittavat hyviä romaaneja vuodesta toiseen.

Tässä ovat ehdokkaat:
Vuoden 2010 Finlandia-voittaja Mikko Rimminen on jälleen ehdolla, tällä kertaa romaanilla Jos se näyttää siltä (Teos).

Useita palkintoja ja tunnustuksia saanut suomenruotsalainen Monika Fagerholm on ehdolla kirjalla Vem dödade bambi? / Kuka tappoi bambin? (Förlaget / Teos).

Fagerholm on saanut muun muassa ruotsalaisen August-palkinnon, Ruotsin ”Finlandian” romaanistaan Den amerikanska flickan (suom. Amerikkalainen tyttö).


Ilta-Sanomien Riika Kuuskoski kirjoitti marraskuussa arvion Monika Fagerholmin kirjasta Kuka tappoi bambin?:

”Monika Fagerholm on Kjell Westön kirjallinen sisar. Kumpikin kirjoittaa yhä uudelleen ja uudelleen tarinaa nuoruudesta, ryhmästä ja nuoruudesta keskiluokkaisessa ryhmässä - ja loihtii upealla kielellä tunteita ja tunnelmia, nostalgiaa jossa kauneus ja kauheus sotkeutuvat. Bambissa Fagerholm jatkaa siitä, mihin Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata (1975) päättyi. Osin tajunnanvirtainen trilleri on monitasoinen tutkielma joukkoraiskauksesta hyväosaisten lintukodossa, rikoksesta ja syyllisyydestä ja rahan vallasta. Kiehtova, karmiva kirja”.

Finlandia-ehdokkaiden joukossa on myös Pajtim Statovcin romaani Bolla (Otava). Tämä on kolme romaania kirjoittaneen Statovcin ensimmäinen Finlandia-ehdokkuus.

Ilta-Sanomien Heini Kilpamäki kirjoitti Bollasta elokuussa 2019: ”Kaksi parikymppistä miestä löytää toisensa ihmeellisellä tavalla Kosovon Pristinassa 1995. Rakastavaisista Arsim on albaani ja Milosh serbi. Pian alkavat sodan kauheudet, joissa heidän kansansa asettuvat väkivalloin toisiaan vastaan. Tätä seuraavat suuret kysymykset ihmisen oikeudesta unelmiinsa ja arvoihinsa. Vasta 29-vuotias Statovci on Suomen lahja maailmankirjallisuudelle. Kerronta on järjettömän pakahduttavaa ja vaatii säännöstelyä. Tekijän kolmas teos vaikuttaa edeltäjiä viimeistellymmältä”.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi on päässyt myös Johanna Venhon Ensimmäinen nainen (WSOY). Se on fiktiivinen tarina Sylvi Kekkosesta, presidentin puolisosta.

Ilta-Sanomien Petri Lahti kirjoitti arviossaan keväällä 2019: ”Turhautumista, yksinäisyyttä, pettymyksiä, ilojakin, haaveita kirjailijan uralle yltämisestä - runoilija Johanna Venho hyppää Sylvi Kekkosen nahkoihin 1960-luvun puolivälin jälkeen ja käy läpi tämän synkähköä yksinpuhelua ystäviin, vihollisiin, vanhenevaan mutta vitaaliseen UKK:hon ja nuoruuden päiväkirjoihin liittyen. Venho kuvaa hienovireisesti presidentin puolisoksi tuomitun Kekkosen tilintekoa tehtyjen ja tekemättömien kanssa, haaveita siitä että vielä vanhemmallakin iällä ehtisi aloittaa uuden elämän, tunteista naamion takana valtiovierailuilla ja seurapiireissä. Ensimmäinen nainen on hienosti kirjoitettu, elämää ymmärtävä ja rohkea kirja yllättävän ihmisen elämästä”.

Lautakuntaan kuuluivat Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís puheenjohtajana ja muina jäseninä Suomalaisen Kirjakaupan myymäläpäällikkö Anne Ikonen ja elokuvatuottaja Rimbo Salomaa. Lopullisesta palkinnonsaajasta tässä kategoriassa päättää Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto jaetaan 27.11.