Ulla Donner on noussut nopeasti suomalaisen sarjakuvan huipulle: ”Piirtäminen on hiton hauskaa” - Viihde - Ilta-Sanomat

Ulla Donner on noussut nopeasti suomalaisen sarjakuvan huipulle: ”Piirtäminen on hiton hauskaa”

Ulla Donnerin strippisarja Mitäs mitäs on julkaistu IS:n lokakuun kuukauden kotimaisena sarjakuvana.

Ulla Donnerin strippisarja Mitäs mitäs on julkaistu IS:n lokakuun kuukauden kotimaisena sarjakuvana.

Julkaistu: 3.11.2019 15:21

Graafinen suunnittelija Ulla Donner rakastaa tarinoita.

Kaksi vuotta ja kaksi sarjakuvakirjaa, joista toisesta tunnustus Sarjakuva-Finlandia-ehdokkuus.

Ulla Donner (s. 1988) on noussut nopeasti suomalaisen sarjakuvan laajalle huipputasangolle.

– Lähinnä minä saan leipäni kuvituksista ja graafisesta suunnittelusta, kertoo Donner, jonka pääasialliset kustantamot ovat S&S, Förlaget ja Teos.

– Välillä kansien tekeminen on ihanaa, välillä se on turhauttavaa. Oman ajattelun kautta kun pitää saada teos näyttämään houkuttelevalta. Aiemmin sitä ajatteli ehkä enemmän, että kirja pitää saada näyttämään miellyttävältä, miettii Donner, joka sai viime vuonna kunniamaininnan Vuoden kauneimmat kirjat -kisassa Heidi von Wrightin Mellanblad-runoteoksen graafisesta suunnittelusta.

Ulla Donner opiskeli Aalto-yliopistossa vaate- ja graafista suunnittelua, mistä kokonaisuudesta on kenties jäänyt jälkiä hänen sarjakuvakirjojensa Spleenish ja Sontaa (Skiten) -henkilöiden asusteisiin.

– Sarjakuvaa rupesin opiskelemaan vasta Pariisissa, kun olin siellä vaihdossa. Se rupesi tuntumaan valtavan hauskalta ja vapauttavalta ja kun sai koko ajan piirtää ilman paineita.

– Ja sarjakuva on hyvä sekoitus kirjailijan ja graafikon töitä.

Viime viikkoina tv-keskustelunkin ytimeen noussut Alan Mooren Vartijat eli Watchmen oli aikoinaan Donnerille yksi sarjakuvaherättäjistä.

– Olin varmaan 20, kun luin Watchmenin ja se teki syvän vaikutuksen.

Ruotsalainen Liv Strömquist ja kanadalainen Walter Scott ovat Donnerin suosikkeja.

– Pidän Scottin Wendy-sarjakuvan taideopiskelijahuumorista.

– Ja tietysti kukapa ei olisi lapsena lukenut Aku Ankkaa, tiivistää Donner sarjakuvataustaansa.

Ulla Donnerin sarjakuvista Spleenish ilmestyi punavalkoisena ja Sontaa sinimustavalkoisena.

– Värit ovat minusta vaikeita, minkä tiedän opintojeni kautta. Toiset ovat niissä neroja – minä en. Toisaalta minusta on ihanaa ilmaista itseäni yhdellä värillä.

Donner moittii nyky-Aku Ankan ”liian gradienttiseksi”, joka antaa kokonaisuudelle ruman vaikutuksen.

– Rajattu väripaletti, mikä näkyy esimerkiksi Carl Barksin ankkatarinoissa, on hyvä tyylikeino.

Ulla Donnerin esikoisalbumi, humoristisesti teiniahdistusta käsittelevä Spleenish oli alun perin kandityö, mutta esiteltyään sen kustantamolle, joka innostui aiheesta, hän laajensi sen täysimittaiseksi albumiksi.

Uusi teos Sontaa on hillitön satiiri mainostoimistomaailmasta ja perunaproteiinimakkara Pekkaran luomisesta.

– Uuden albumin tekemiseen meni noin vuosi. En suunnitellut sen mittaa, mutta valmiina siitä tuli sitten tuo vähän yli satasivuinen.

Lokakuun kotimainen sarjakuva Mitäs mitäs on Donnerin ensimmäinen varsinainen strippisarja.

– En ole niin itsevarma tekemään sarjakuvia suomeksi, joten siinä oli oltava tarkka kielen kanssa.

Ulla Donner ei saa leipäänsä sarjakuvasta, mikä tarkoittaa sitä, että hän joutuu käyttämään siihen sen ajan, joka leipätöiltä jää.

– Freen pitää tehdä töitä koko ajan tosi paljon, sillä palkkiot eivät ole hirveän suuria.

Yksiselitteisenä vastauksena kysymykseen ”miksi sarjakuva?” lokakuun kotimaisen tekijä, joka on jo aloittanut uuden sarjakuvan tekemisen vastaa:

– Sarjakuvan tekemisessä rakastan tarinankertomista, joka on minulle kaikki kaikessa.

Kuvituskuva
Kuvituskuva

Tuoreimmat osastosta