60 vuotta Tenavia Suomessa! Aatos Erkko keksi pallopäisen pikkupojan suomennoksen itse – maksuton näyttely avoinna - Viihde - Ilta-Sanomat

60 vuotta Tenavia Suomessa! Aatos Erkko keksi pallopäisen pikkupojan suomennoksen itse – maksuton näyttely avoinna

Pallopäinen pikkupoika Jaska Jokunen ja kumppanit ovat ajattomia hahmoja, joita rakastetaan edelleen ympäri maapalloa.

Sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen on koonnut Tenavien 60-vuotisnäyttelyn Sanomataloon.­

24.10.2019 15:31

Vanha kunnon Jaska Jokunen löysi tiensä suomalaisten sydämiin 60 vuotta sitten, kun sitä alettiin julkaista Ilta-Sanomien ja Viikkosanomien loppukevennyssivuilla.

Pallopäisen pikkupojan suomenkielisen nimen keksi hahmoon ihastunut Aatos Erkko itse.

Jaska Jokusen juhlanäyttely on esillä Sanomatalossa 22. lokakuuta – 10. marraskuuta 2019. Sen on koonnut elämäntyönsä Tenavien parissa tehnyt sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen. Hän on kääntänyt kaikki Ilta-Sanomissa julkaistut Tenavat vuosina 1979–2019.

Tenavat on yhdysvaltalaisen Charles Monroe Schulzin 50-luvulla luoma sarjakuva, jota rakastetaan yhä ympäri maapalloa.

Tenavien suosio voi olla yllättävää, koska siinä kerrotut tarinat ovat esimerkiksi Marvelin ja Disneyn perinteisiin seikkailusarjakuviin verrattuna varsin yksinkertaisia ja jopa yksiulotteisia. Niissä ei ole mukana juuri lainkaan yhteiskunnallista tai uskonnollista kontekstia, vaan tarinat keskittyvät inhimillisten tunnekokemusten havainnollistamiseen.

Tolvanen arvelee, että juuri siksi Tenavia rakastetaan niin paljon.

– Ne jutut koskettavat ihan jokaista ihmistä. Jokainen pystyy samaistumaan tilanteeseen, jossa ihastus jää ilman vastakaikua tai vaikka sellaiseen pettymykseen, jota Jaska Jokunen elämässään ajoittain kokee.

– Ne tarinat ovat klassikkoja, joihin voi palata aina uudestaan ja uudestaan.

Charles M. Schulz piirsi kaikki yli 17 000 Tenavat-strippiä omin käsin.­

Schulzin tarinoissa vitsikkyys ja herkkyys syntyvät hyvin pienistä keinoista tarinankerronnassa.

Tolvanen ylistää Tenavia siitä, miten piirtäjä keskittyy suurella pieteetillä yksityiskohtiin, jotka voisivat tuntua jollekulle toiselle merkityksettömiltä.

– Kun hahmot esimerkiksi luistelevat, hän piirsi luistimien jättämät jäljet jäähän täsmällisesti siten kuin ne olisivat oikeasti menneet.

Schulz piirsi Tenavia sitkeästi lähes 50 vuotta. Jotain kertoo sekin, että hän teki yhteensä yli 17 000 strippiä ilman avustajia.

– Schultz neuvoi nuoria sarjakuvapiirtäjän ammatista haaveilevia piirtämään ensin sata strippiä ja heittämään ne sitten pois. Hänen mielestään pohjatyötä pitäisi tehdä niin paljon, että voi olla varma, toimiiko idea.

Myös kääntäjän on osattava kunnioittaa pienenpieniä yksityiskohtia kielellisessä ilmaisussaan. Muuten lopputulos ei ole uskottava.

Voisi kuvitella, että sarjakuvat olisivat menettäneet jo vuosia sitten hohtonsa internetin ja kosketusnäyttöjen ihmeellisessä maailmassa.

Näin ei kuitenkaan vaikuta olevan. Sarjakuvat saavat lukijat edelleen tutkimaan perinteisiä sanomalehtiä innolla.

– Ajattelen, että sarjakuvan kerronta ei aukea älylaitteelta samalla tavoin kuin paperilta. Sarjakuvat ovat yksi syy, miksi monet haluavat edelleen lukea lehtensä paperisena.

Vanha kunnon Jaska Jokunen -näyttely Sanomatalossa 22. lokakuuta–10. marraskuuta 2019. Näyttely on maksuton.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?