Sampo Kaulanen kertoo uutuuskirjassa viimeisestä välirikosta isänsä kanssa – joutui antamaan Esa Kaulaselle porttikiellon perheen kauppaan

Julkaistu:

uutuuskirja
Sampo Kaulasen isä kuoli kesällä 2016. Kauppias kertoo tuoreessa elämäkerrassaan, että kaksikko ajautui välirikkoon vain vähän ennen Esa Kaulasen kuolemaa.
Kyläkauppias Sampo Kaulanen on kertonut julkisuudessa isänsä Esa Kaulasen kuolemasta ja sitä edeltäneistä vuosia jatkuneista uhkauksista, joita isä oli saanut.

Toimittaja Riku Siivosen kirjoittamassa tuoreessa elämäkerrassa Sampo Kaulanen. Suomen sympaattisin kauppias (WSOY) käy ilmi, että uhkailija oli naapurikylällä asunut rekkakuski, jonka vaimo työskenteli Kaulasten perheyrityksessä Jounin kaupalla.

Mustasukkainen ja aggressiivinen rekkakuski alkoi syyttää Esaa siitä, että tällä olisi suhde hänen vaimoonsa ja uhkailla tätä.

– Kun hän kohtasi pienen kylän tiellä Esan, hän ajoi rekkaa kohti Esan autoa, pakotti tämän väistämään ja viittoi kaulankatkomismerkkejä kädellään. Koska mies oli väkivaltainen, Esaa alkoi oikeasti pelottaa, kirjassa kerrotaan.

Jatkuva stressi alkoi kasaantua. Diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä saanut Esa alkoi olla yhä pidempiä jaksoja sairaalassa.

Kesäkuun alussa vuonna 2016 Esa Kaulanen oli ollut sairaalassa jo joitakin viikkoja. Hänelle oli kehittynyt jo tuttu rutiini vaimonsa Anne Kaulasen kanssa. He soittivat toisilleen aina ensimmäiseksi aamulla, tai oikeastaan aamuyöllä, kun Anne aloitti työnsä kaupalla.

Yhtenä päivänä Esa vaikutti kuitenkin poikkeuksellisen levottomalta. Hän soitti Annelle moneen kertaan uudestaan päivän ja illan aikana. Seuraavana päivänä – tai aamuyönä – Esa ei enää soittanut Annelle.


Anne Kaulanen ihmetteli, kun soittoa ei kuulunut, mutta meni päätti mennä normaalisti kaupalle ja soittaa sairaalaan, kun hän olisi kuunnellut Sampon radiohaastattelun. Aiheena oli Sampon innovaatio: henkiin herätetty kauppa-auto.

Lopulta Anne päätti kuitenkin soittaa sairaalaan vielä ennen suoraa lähetystä. Silloin hän sai kuulla uutisen: Esa oli hirttänyt itsensä puoli kolme yöllä. Anne ei ymmärtänyt – miksei hänelle soitettu? Mikseivät poliisit käyneet ilmoittamassa?

Samaan aikaan uutisoitiin Jounin kaupan kauppa-autosta ja sen 11 paikkakunnan kierroksesta, jonka Sampo veti läpi isän itsemurhasta huolimatta.

– En usko, että se on vieläkään pystynyt sitä käsittelemään. Eihän se millään pystynyt sitä käymään läpi silloin, ja sen jälkeen se on ollut koko ajan menossa ja tekemässä. Se on ylipäänsä koko ajan menossa ja tekee. Ehkä se siellä Selviytyjissä joutui ja pystyi sitä pohtimaan, Anne Kaulanen pohtii kirjassa.


Siivosen kirjassa kerrotaan paitsi Sampo Kaulasen, myös hänen isänsä railakkaasta alkoholin käytöstä sekä siitä, kuinka Esa Kaulasen sairaus ja alkoholinkäyttö vaikuttivat perheeseen. Kauppias myöntää, että viina on ollut sekä isälle että pojalle pakokeino ikävistä tilanteista.

Viimeinen välirikko isän ja pojan välillä tapahtui vain vähän ennen kuolemaa, kun Esa oli jättänyt hänelle määrätyt, ylikierroksia hillitsevät lääkkeet syömättä, ja se näkyi hänen käytöksessään.

Esa alkoi pyöriä maanisesti kaupalla, puhui ja puuhasi tolkuttomasti kaikkea. Vyöllä hänellä heilui puukko. Henkilökunta alkoi pelätä viikkojen kuluessa. Lopulta Sampo joutui kieltämään isäänsä astumasta enää kauppaan. Siitä Esa ei tietenkään pitänyt. Asiaan ei ehditty enää palata.

Sampo Kaulanen sanoo kirjassa, ettei ole katkera, mutta yhden asian hän kertoo päättäneensä.

– Isä ei koskaan pyytänyt töppäilyjään anteeksi. Minä aion pyytää, Kaulanen sanoo kirjassa ja kertoo pyytäneensä tyttäreltään anteeksi neljän vuoden takaisia tapahtumia.


Sampo oli tuolloin mökillä kahdestaan 9-vuotiaan esikoistyttärensä kanssa. Sampo oli ottanut lääkkeitä, ja kun siihen lisäsi alkoholin, hän ajautui jonkinlaiseen psykoosiin. Isän alkaessa käyttäytyä oudosti tytär soitti hädissään äidilleen, joka tuli hakemaan hänet pois mökiltä.

Kaulanen sanoo, että anteeksipyyntö on osa vuosia kestänyttä prosessia, oman itsensä kohtaamista rehellisesti. Se on oman itsensä kohtaamista rehellisesti. Siksi hän on yrittänyt sanoittaa käytöksensä syitä lapsille.

– Olen sanonut, että isällä oli ongelmia mielialahäiriöiden kanssa, isän puolen suvussa sitä on lähes kaikilla. Ja että niitä ongelmia on periytynyt myös mulle ja mun esikoiselle asti. Silti olen sanonut, että en usko, että se on pelkästään negatiivinen asia. Ainakin heillä on paremmat mahdollisuudet pystyä itse päättämään, mihin suuntaan he elämäänsä haasteista huolimatta vievät, kun tietävät mistä on kyse, Kaulanen sanoo.

– Minä en ymmärtänyt mieleni ongelmista, sen toiminnasta tai tunteistani yhtään mitään ja sen vuoksi ajelehdin toopena ilman päämäärää vuosikausia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt