Uutuuskirja: Maria Veitola pyysi, ettei hänen seurustelukumppaniaan ajateltaisi miehenä tai naisena – törmäsi jatkuvasti kysymykseen, johon ei osannut vastata

Julkaistu:

Maria Veitola kertoo uutuuskirjassa rehellisesti elämästään ja sen kipukohdista. Mukana on myös paljastuksia Veitolan menneistä parisuhteista.
Toimittaja, juontaja ja kirjailija Maria Veitola vastaa keskiviikkona ilmestyvässä Toisinpäin-kirjassaan (Johnny Kniga) faniensa ja vihamiestensä kysymyksiin. Hän kehotti alkuvuodesta ihmisiä lähettämään itselleen kysymyksiä kaikesta maan ja taivaan väliltä ja on nyt koonnut vastauksensa tuoreeseen kirjaansa.
Veitolalta kysyttiin muun muassa, kuinka paljon hänellä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ystäviä. Hän kertoo kirjassaan, että noin puolet hänen ystäväpiiristään kuuluu seksuaalivähemmistöihin.

Imatralta kotoisin oleva juontaja kertoo, että hänen nuoruudessaan hänen kotiseudullaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat olivat häpeäpilkku, josta ei puhuttu ja jota ei toisaalta tunnettu. Veitola itse ajattelee hyvin eri tavalla.

– Ihmisen sukupuoli ei merkitse minulle juuri mitään. Ihmiset ovat ihmisiä ja sillä selvä, mutta helppohan minun on sanoa, Veitola kirjoittaa.

Veitola myöntää, ettei hänellä ole omakohtaista kokemusta siitä, miltä tuntuu syntyä väärään kehoon tai millaista on, kun sukupuoli tai seksuaalisuus estää olemasta vapaasti oma itsensä. Veitola on kuitenkin seurannut asiaa läheltä, sillä hän paljastaa rakastaneensa ihmistä, jonka sukupuoli-identiteetti oli hänelle itselleen epäselvä.

– Hän vihasi kehoaan ja omaa kokemusta itsestään. En nähnyt hänessä mitään vikaa, hän oli silmissäni täydellinen. Minua ei haitannut etten osannut vastata muiden kysymyksiin hänen sukupuolestaan.


Veitola kertoo, että silloin kun hän seurusteli kyseisen henkilön kanssa, ei yhteiskunnassa vielä käyty avointa keskustelua sukupuolten moninaisuudesta.

– Muistan sanoneeni jollekin kysyjälle, että älä ajattele häntä miehenä tai naisena, ajattele häntä mieluummin vaikka maailman söpöimpänä pehmoeläimenä. Nyt kun mietin, oliko se kamalan epäkorrektia? Sellaista se on, kun ei ole oikeita sanoja, Veitola kertoo kirjassaan.

Seurustelukumppanin epävarmuus omasta sukupuoli-identiteetistä heijastui parin arkeen. Se ei kuitenkaan haitannut Veitolaa, joka hyväksyi rakkaansa ja tilanteen juuri sellaisena kuin se oli.

– Minua ei haitannut, ettemme voineet käydä paikoissa, joissa oli vain miesten ja naisten vessoja, kun rakkaani ei voinut mennä kumpaankaan. Minua ei haitannut katsoa hänen ajokorttiaan, jossa hän inhosi kuvan lisäksi nimeään ja syntymässä määriteltyä sukupuoltaan, joka tuotti hänelle ongelmia ja hänen ihmisyytensä kyseenalaistamista jokaisessa tilanteessa, missä vaadittiin henkilöllisyyden todistamista.

Veitolan mukaan hänelle haastavaa oli se, ettei hän voinut auttaa kumppaniaan tuntemaan oloaan paremmaksi. Hän ei kyennyt korjaamaan rakastaan, jota yhteiskunta rakenteet ja jopa oma keho hylkivät.

– Oli vaikea käsittää, että minun hyväksynnälläni ja rakkaudellani ei ollut häntä korjaavaa merkitystä. Muu maailma ei vielä siinä vaiheessa hyväksynyt häntä, eikä hän itsekään itseään.


Veitola kertoo kirjassaan myös, että kun hän kolmekymppisenä erosi silloisesta poikaystävästään, alkoi hän seurustella yli kymmenen vuotta nuoremman naisen kanssa. Pian sen jälkeen Veitola tapasi nykyisen kumppaninsa Jotin, jonka kanssa hän on ollut jo vuosien ajan.

Parilla on yksi lapsi, 7-vuotias Taisto-poika ja he asuvat yhdessä Helsingin Punavuoressa. Veitola on kertonut avoimesti, ettei hän uskonut hankkivansa lapsia ennen kuin tapasi Jotin.

Ihastui ongelmatapauksiin

Veitola kävi läpi parisuhteitaan myös keväällä 2018 ilmestyneessä kirjassaan Veitola. Tuolloin hän kertoi, että ennen Jotin tapaamista hänellä oli tapana rakastua ihmisiin, joilla oli runsaasti ongelmia omassa elämässä. Hänen suhteissaan olikin henkistä väkivaltaa, pettämistä ja runsaasti kriisejä.

– Mitä vaikeampi ja omituisempi tyyppi, sen kiinnostavampi. Identiteettiongelmiset, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, moniongelmaiset, hukassa olevat herkkikset: tervetuloa kotiini ja elämääni. Jos sinulla on tapana hävitä päiväkausiksi, nukkua päivät ja valvoa yöt, olla itsekäs ja vastuuton, olen ehdottoman kiinnostunut.

Kun juontaja sitten tapasi Jotin, piti hän tätä aluksi aivan liian tavallisena eikä siksi kiinnostunut tästä välittömästi. Lopulta Jotti kuitenkin muutti hänen elämänsä eikä paluuta entisiin, epävarmoihin ja ailahteleviin suhteisiin ollut.

– Kun tapasin Jotin, ajattelin, että hän on liian tavallinen. Ei ollenkaan mun tyyppiä. Sitä paitsi tapailin juuri toista ihmistä, joka oli sulkeutunut viikkokausiksi kellariin tekemään taiteellista työtään. Tajusin, että edessä oli portti. Avasin portin ja elämä muuttui. Tavallinen olikin tasapainoinen. On uskomatonta olla ihmisen kanssa, jolla on terve itsetunto.