Kalle Päätalolle kehittyi seksivietti, joka johti kivuliaisiin suku­puolitauteihin ja lukuisiin salasuhteisiin – ”Tämä lienee minun heikoin kohtani”

rac

Julkaistu:

Kalle Päätalon elämään mahtui paljon: lapsuus kunnanelättinä, haavoittuminen sodassa, itse­murhayritys, ura vastaavana rakennusmestarina ja nousu menestyskirjailijaksi.
Pitää elää sellainen elämä, josta syntyy kirjailija, sanotaan.

Sanoissa kiteytyy 81-vuotiaaksi eläneen kirjailija Kalle Päätalon koko elämä. Hänen tiensä suomalaisen autofiktion kuninkaaksi ei ollut helppo.

Taivalkoskella 1919 syntyneellä Päätalolla oli traumaattinen lapsuus. Hermanni-isä sairastui henkisesti 1931 ja joutui mielisairaalaan.

12-vuotias Kalle, kahdeksasta lapsesta toiseksi vanhin, joutui elättämään perhettään.


Isä parani 1936, mutta hänen sairausvuotensa jättivät ikuisen haavan Päätalon sieluun.

Päätalosta tuli professori ja kunniatohtori, mutta hän janosi elämänsä loppuun asti enemmän arvonantoa.

39 romaania julkaissut Päätalo palasi nuoruutensa kurjiin vuosiin vielä Tampereen äyrikuninkaanakin. Silloin hän tienasi 1,8 miljoonaa markkaa vuodessa. Siitä huolimatta menestyskirjailija pohti, oliko kaikki hänen saavuttamansa hyvä varmasti ansaittua.

Kalle Päätalon syntymästä tulee marraskuun 11. päivä 100 vuotta.

Kirjailija Antti Heikkinen vie tutkimusmatkalle Kalle Päätalon elämään uutuuskirjassaan Kallio-poika – Peilikuvassa Kalle Päätalo (Gummerus). Heikkinen on haastatellut Päätalon tytärtä Riitta Päätaloa sekä sukulaisia, ystäviä, työkavereita ja aikalaisia.

346-sivuinen elämäkerta piirtää väkevän kuvan miehestä, joka ehti uskomattoman paljon.


Jo 34-vuotiaaksi mennessä Kalle Päätalo oli kokenut vaikean lapsuuden, kärsinyt itsetunto-ongelmista, kivunnut a-luokan metsätyömieheksi, haavoittunut sodassa, kärvistellyt sukupuolitaudeissaan, mennyt naimisiin lähes tuntemattoman naisen kanssa, yrittänyt tappaa itsensä, opiskellut rakennusmestariksi ja rakentanut omin käsin rintamiestalon.

13-vuotiaasta asti savotoissa työskennellyt Päätalo haaveili jo lapsena kirjoittamisesta, mutta isä suhtautui siihen aina nuivasti.

Kalle Päätalon viimeisen romaanin lopussa pikkupoika huutaa, että katso isä, minä osaan, katso isä, minä pärjään!

Velvollisuus tehdä työtä oli elämänohje, jonka Kalle Päätalo isältään sai. Päätalon jokaisessa kirjassa kuvataan työtä ja paiskitaan hommia, ihmisen hyvyyttä määritellään hänen ahkeruudellaan.

Ensimmäinen romaani Ihmisiä telineillä ilmestyi Kalle Päätalon 39-vuotissyntymäpäivänä 1958.

Päätalo tunnetaan omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista, joihin hän sijoitti todellisia, vähintään kerran tapaamiaan ihmisiä. Myös omaa perhettä.


Vanhoillislestadiolainen äiti Riitu ihmetteli, oliko hän todella ollut niin hurjan kova remminheiluttaja. Kallen suhde äitiin oli napanuoramainen.

Raskaat kokemukset heijastuivat Päätalon hahmoissa. Hän kirjoitti köyhyydestä ja kurjuudesta ja kuvasi jälleenrakennusvuosien talontekokulttuuria.

Omaa elämäänsä hän peilasi Iijoki-sarjan Kallio-Kallen hahmon kautta.

Ihmisenä Kalle Päätalo oli herrasmiesmäinen, ujo ja vetäytyvä. Toisaalta hän oli myös hauska ja empaattinen, helposti syttyvä ja pitkävihainen.

Ensimmäisen kerran Kalle Päätalo meni naimisiin keväällä 1944 Helvi Ojalan kanssa.

Nuori pari asettui Tampereelle. Kalle valmistui rakennusmestariksi Tampereen teknillisestä koulusta 1949. Taivalkosken kunnanrakennusmestarina hän työskenteli vuosina 1951–1952.

Avioliiton lopussa Kalle Päätalo yritti pillereillä itsemurhaa. Hän kirjoitti itsemurhayrityksestään vuonna 1983 julkaistussa romaanissaan Pohjalta ponnistaen.

Yksi syy epätoivoiseen tekoon oli mustasukkaisuus.

”Helvin kertoman mukaan Kalle nukkui synkimpinä aikoina puukko tyynynsä alla ja säpsähti keskellä yötä kovistelemaan Helviä tämän vanhoista heiloista tai siitä, oliko tällä toinen mies kierroksessa avioliiton aikana”, Antti Heikkinen kirjoittaa kirjassa.


Avioero vuonna 1955 ei ollut yllätys. Kalle petti Helviä usein.

”Kalle Päätalo tuli kerran sanoneeksi ystävälleen, että eniten hän elämässään katui naimatta ohitseen livahtaneita naisia”, Antti Heikkinen kirjoittaa kirjassa.

Lue lisää: ”Rakasteluun kelpasi vaikka vaja” – Kalle Päätalon elämään kuuluivat värikäs seksielämä, salasuhteet ja 17-vuotias rakastajatar

Päätalo kirjoitti sukupuolitaudeistaan avoimesti. Seksivietti onkin yksi Päätalon tuotannon keskeisimmistä teemoista.

Kirjoissaan Päätalo mietti syitä libidonsa vilkkauteen. Kirjeessään 8. toukokuuta 1955 hän kirjoitti: ”Tämä lienee minun heikoin kohtani”.

Päätalo uskoi seksiviettinsä johtuvan ilottomasta ja yksinäisestä nuoruudestaan. Myös sodasta.

Päätalo oli sodan käynyt mies, lähtenyt vapaaehtoisena talvisotaan 29.12.1939. Jatkosodassa hän haavoittui Kiestingin suunnalla. Tämän jälkeen Päätalo oli Siiranmäen vankileirillä talousaliupseerina.

”Sanovathan, että jos lapsena jää jostakin osattomaksi, niin sitä yrittää etsiä sitten myöhemminkin ja tuskin mitään onnea koskaan löytyykään”, Kalle kirjoitti kirjeessä 1955.

Erottuaan Helvistä Kalle Päätalo vei samana vuonna 1955 vihille Leena Janakan. Heille syntyi kaksi tytärtä, Riitta vuonna 1956 ja Elina 1959.

Lapset ja lapsenlapset olivat Päätalolle rakkaita.

Perhe asui Kallen rakentamassa omakotitalossa Tampereen Kirvestiellä.

Suurimmaksi osaksi rintamamiestalossa elettiin hyvää, rauhallista ja lempeää elämää.

Koulusta tullessaan tyttäret halasivat isäänsä.

Tytär Riitta Päätalo kertoo kirjassa, että ollessaan kirjoittamisensa kanssa tiukimmillaan Kalle Päätalo oli kuin kipinää odottava ruutitynnyri. Kipinäksi riitti vaikka se, että Leena unohti palauttaa Päätalojen jokaviikkoisen vakioveikkauksen.


”Tiedon saatuaan Kalle huusi vaimolleen naama punaisena, ja Riitta nousi puolustamaan äitiään ihmettelemällä, jotta kuinka unelmansa toteuttanut ja kirjarahoillaan vaurastunut isä kehtasi vielä ahnehtia entisten rahojensa päälle veikkausvoittoa”, Riitta Päätalo kertoo kirjassa.

Humalaisesta Kallesta ei kerrottu muille. Viina teki Kallesta mustasukkaisen riehujan. Pitkäpinnainen Leena hoiti arjen. Hän oli vilkas ja huumorintajuinen. Kallen naisseikkailut vaimo ohitti.

Kalle Päätalolla oli avioton lapsi. Kaarina Helin synnytti alle vuosi ennen toista avioliittoa Kallelle pojan, joka sai nimekseen Päätalon toiveesta Seppo. Kalle ei koskaan tunnustanut virallisesti isyyttään, mutta pulitti pojastaan elatusmaksut. Aikuistuttuaan poika kävi muutaman kerran isänsä luona.

Vapaaksi kirjailijaksi Kalle Päätalo jäi 1963. Sitä ennen hän työskenteli rakennusmestarina Tampereella ja lähiseuduilla.

Menestyskirjailija sairasteli paljon. Päätalolla oli jo 50-luvulla ainakin yksi iso sydäninfarkti ja myöhemmin eturauhasongelmia, monenlaisia sisäelinvaivoja ja astma. Hänelle asennettiin neljä kertaa sydämentahdistin.

Kalle Päätalon oma elämä ikään kuin reflektoi hänen koko tuotantonsa punaista lankaa: muutosta ja sitä väistämättä seuraavaa luopumista.

90-luvulla Päätalolta löydettiin kilpirauhassyöpä, josta hän parani. Pian hän sairastui keuhkosyöpään. Tupakoimattomana miehenä hän koki sen epäreiluna.

Ennen kuolemaansa Kalle Päätalo kertoi haastatteluissa harmittelevansa omaa vaatimatonta elämäntyyliään. Pröystäilijäksi hänestä ei ollut.

Tyttäriään hän jeesasi ja osti heille ensiasunnot.

Antti Heikkisen kirjan mukaan yksi Päätalon ohjenuorista kuului: ”Ja kaikki REHELLISESTI. En saa sääliä enkä lelliä myöskään itseäni”.


Synnyinpitäjälleen Taivalkoskelle Päätalo pysyi uskollisena ja piti siellä opaskierroksia. Oman arkistonsa hän halusi nimenomaan Taivalkoskelle.

Kirjailijana Kalle Päätalo saavutti Finlandia-palkintoa lukuun ottamatta lähes kaiken Suomessa. Silti hän piti kirjaa kollegoilleen myönnetyistä apurahoista.

Sielultaan hän oli loppuun asti metsätyömies.

Täytettyään 80 loppuvuodesta 1999 Kalle Päätalo päätti sisukkaasti elää vielä uudella vuosituhannella. Marraskuun ensimmäisenä päivänä 2000 hän joutui kuitenkin sairaalaan eikä enää palannut kotiin.

Kalle Päätalo kuoli asbestin aiheuttamaan keuhkosyöpään 20. marraskuuta 2000.

”Vie terveisiä kaikille”, Kalle sanoi tyttärelleen Riitalle sairaalassa.

Tiettävästi ne olivat hänen viimeiset sanansa.

Lue lisää: Kalle Päätalon isyydestä repesi sukuriita – tytär kieltäytyy DNA-testistä

Artikkelin ingressiä muokattu 15.10.2019 kello 12.27. Päätalo teki uran vastaavana rakennusmestarina, ei metsätyönjohtajana kuten ingressissä aikaisemmin esitettiin.