Supersuositun XL5-poikabändin keulakuva muistelee 90-luvun hurjia vuosia: ”Tultiin lavalle ja yhtäkkiä alkoi sataa pulloja”

Julkaistu:

Mika Ikonen muistetaan takavuosina supersuosioon nousseen XL5-poikabändin Micana. Nyt hän julkaisee musiikkia vuosien tauon jälkeen.
Laulaja Mika Ikosella on perjantaina edessään jännittävä päivä, sillä ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen hän julkaisee uutta musiikkia. Bulevardin puu -niminen kappale kertoo Ikosen mukaan irti päästämisestä sekä siirtymisestä lapsuudesta aikuisuuteen.

– Minulla on nyt aikuiset lapset ja heistä keskimmäinen alkoi juuri etsimään omaa asuntoa. Tein sitten laulun siitä hetkestä. Kappaleessa on paljon omaa pohdiskelua siitä, mikä oma roolini on nyt lasten elämässä, Ikonen avaa kappaleen taustoja Ilta-Sanomille.

Ikonen nousi suuren yleisön tietoisuuteen jo varhain 90-luvulla. Poikabändit olivat tuolloin Suomessa vielä verrattain vieras käsite, mutta Ikonen onnistui tekemään läpimurron osana legendaarista XL5-yhtyettä, johon kuuluivat Ikosen lisäksi Pete Tolonen, Jarkko Jokivalli, Miika Eloranta, Perttu Jaakkola sekä Toni Uotila.

Nyt 47-vuotias Ikonen kertoo muistelevansa poikabändivuosiaan lämmöllä. Väliin on tosin mahtunut myös kausia, kun jo pelkkä muisto Kaunis peto -hittikappaleesta on saanut hikikarpalot nousemaan otsalle ja Ikonen yritti parhaansa mukaan karistaa poikabändileimaa harteiltaan.

– Varmaan kymmenen vuotta meni niin, että sain saman tien näppylöitä, jos joku näytti vanhoja kuvia. Nyt se on lähinnä hellyttävää, taiteilijanimellä Mica tuolloin esiintynyt Ikonen nauraa.

– Mutta en mä häpeä sitä. Se oli hauskaa aikaa, mutta onneksi se on nyt takana päin.

Kun yhtyeen suosio lähti räjähdysmäiseen nousuun 90-luvun puolivälissä, oli Ikonen vasta parikymppinen nuori mies. Hän tunnustaa, että yhtäkkinen suosio erityisesti naisväen keskuudessa nousi nopeasti nuorella Mikalla päähän.


– Silloin tosin ajattelin, että ei se suosio päähän noussut. Mutta jälkikäteen ajateltuna, kävi juuri päinvastoin. Sitä tottui sellaiseen erityiskohteluun ja kuvitteli, että kaikki ihmiset ovat sinusta kauhean kiinnostuneita. Meni aikansa tottua siihen, että kaikki haluavat palasen sinusta, Ikonen muistelee.

– Kyllä niitä naisia pyöri silloin ympärillä, mutta ehkä se oli se kuuluisuus mikä teki meistä muiden silmissä viehättäviä, mies toteaa vaitonaisena.


Vuodet Suomen historian suosituimmassa poikabändissä pitivät sisällään monenlaisia kommelluksia. Erityisesti yhtyeen ensimmäisen kiertueen viimeinen keikka on painunut Ikosen mieleen, vaikkakin muistikuvat illasta ovat miehellä edelleen hieman hämärän peitossa.

– Oltiin Pohjanmaalla, eikä meillä ollut mitään tekemistä. Käytiin sitten ostamassa isot Jägermeisterit ja juotiin ne siinä tylsyyksissämme päivän mittaan. Kun Yleltä tuli toimittaja tekemään haastattelua ennen keikkaa, niin olin vastassa pää pöntössä, hän muistelee hieman nolostuneena.

Vaikka XL5 oli yksi aikansa suosituimpia yhtyeitä, eivät kaikki ottaneet popmusiikin tahtiin tanssivaa poikabändiä lämmöllä vastaan. Kaduilla perään huudeltiin jatkuvasti mitä ala-arvoisimpia kommentteja ja matkan varrelle mahtui myös muutama oikea vaaratilanne.


– Ensimmäinen keikkamme oli Senaatintorilla. Meillä oli silloin sellainen juttu, että tultiin lavalle aina selät yleisöön päin ja meillä oli hienot tanssikoreografiat. Tultiin lavalle ja yhtäkkiä alkoi sataa pulloja. Jouduttiin niitä sitten siinä väistelemään, Ikonen kuvailee vuosien takaisia tapahtumia.

– Muutaman kerran jouduttiin aikanaan keikka lopettamaan, mutta onneksi mitään vakavaa ei ikinä sattunut. Tai no, Jakelle taisi kerran lentää lasipullo nivusiin, hän naurahtaa.

Siitä asti, kun XL5:n matka tuli tiensä päähän 90-luvun loppupuolella, on Ikonen yrittänyt läpimurtoaan sooloartistina. Mies myöntää, että menneisyys aikamme suosituimmassa poikabändissä on myöhemmin osoittautunut sekä varsin hyödylliseksi valttikortiksi, myös rasitteeksi.

– Enemmän siitä on hyötyä. En mä saisi näin paljon huomiota ilman sitä taustaa. Mutta toisaalta, jos mä nyt tulisin ihan puskista, niin ihmisillä ei olis mitään ennakko-oletuksia. Voisin aloittaa ihan puhtaalta pöydältä.

Uuden kappaleensa julkaisua Ikonen tunnustaa jännittävänsä. Edellistä albumiaan varten pankista otetut lainat ja tyhjille ravintoloille soitetut keikat kummittelevat mielessä edelleen. Toisin kuin 20 vuotta sitten, ei suosiota voi enää ottaa itsestäänselvyytenä.

– Ikinä ei saisi tottua siihen, että asiat menevät aina mukavasti ja helposti, Ikonen painottaa.

– Eniten toivon, että vielä joskus minustakin puhutaan ihan vain Mikana. Ei XL5-Micana, hän huokaa.
  • Voit katsoa Ikosen tuoreen musiikkivideon alta!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt