Rauli Badding Somerjoen kotitalo ränsistyi paikallaan vuosikausia, sillä kellään ei ollut rahaa kunnostaa sitä – sitten apuun astui valtava talkoojoukko

Julkaistu:

kotitalo
Rauli Badding Somerjoen lapsuudenkoti Somerolla kunnostetaan talkoovoimin.
Pieni polku metsän halki vie pihapiiriin, jossa yksi suomalaisen kevyen musiikin suurista, Rauli Badding Somerjoki eli lapsuutensa ja nuoruutensa.

Tontilla on vaja, sauna, puucee sekä kahden huoneen ja kuistin vaatimaton mökki. Tosin se ei ollut poikkeuksellisen vaatimaton 1950-luvulla, jolloin Badding eli lapsuuttaan.

– Siihen aikaan moni asui pienissä tiloissa. Ei tullut muuta mieleenkään, Baddingin sisko Mailis Niemelä toteaa.

Sisaruksia oli viisi, mutta ikäerot niin suuret, että vanhin ehti muuttaa pois kotoa ennen nuorimman syntymää. Enimmillään noin 40 neliön mökissä asui vanhempien kanssa yhtä aikaa neljä lasta.

– Joku meistä nukkui keittiössä ja muut toisessa huoneessa. Siihen aikaan oli päästä- ja sivustavedettäviä sänkyjä, jotka sai päivän ajaksi pieneen tilaan.


Sen ajan lapset eivät viihtyneet sisällä. Leikkimään lähdettiin pihalle tai läheiseen metsään.

– Meillä oli mielikuvitusleikkejä. Koko pihapiiri oli kansoitettu kaikennäköisillä mielikuvitusihmisillä. Raulilla oli välillä kavereina poikia kylältä enkä aina tiennyt, mitä he touhusivat.

Kolme vuotta veljeään nuorempi Niemelä kertoo, että Raulissa oli kaksi puolta. Hän oli toisaalta ujo, toisaalta ei. Kotioloissa ja tutussa porukassa Badding oli hauska vitsailija, sanallisesti nopea ja älykäs. Välillä hän vetäytyi omiin oloihinsa.

Perhe piti kesäisin kotimökin lähellä kioskia, jossa Baddingkin nuorena oli myymässä. Kioskille kerääntyi lähistön nuorisoa viettämään aikaa yhdessä.

Somerjoen perhe muutti mökkiin 1950-luvun alussa, kun aiempi kotitalo jäi tietyömaan alle. Nykyajan mukavuuksia mökissä ei tuolloin ollut eikä ole vieläkään.

– Siihen aikaan se oli itsestään selvää. Ei sitä kukaan ihmetellyt, Niemelä muistuttaa.

Kansakouluun oli matkaa kolmisen kilometriä. Sen lapset kulkivat jalan. Koulukyydeistä ei ollut vielä tietoakaan.

– Pienillä jaloilla kun käveltiin, niin kyllä se tuntui pitkälle matkalle. Kun Rauli meni yhteiskouluun, sinne piti kulkea linja-autolla.


Badding muutti Helsinkiin alle parikymppisenä. Hän oli jo koulupoikana aloittanut musiikkiharrastuksen ja teki keikkoja. Musiikki häntä Helsinkiinkin veti.

– Teinityttönä kävin Raulin keikkoja katsomassa. Rokkia soittivat. Rauli esiintyi mielellään. Hänellä oli palo siihen.

Helsingistä Badding tuli toisinaan käymään kotona. Kotiseuturakkaudesta kertoo laulu Bussi Somerolle, joka kuvailee linja-automatkaa pääkaupungista lapsuuden maisemiin.

Kotona Baddingiä odotti äidin laittamana hänen lempiruokansa piapo, joka syntyi piimästä ja siihen sekoitetusta talkkunajauhosta. Päälle ripoteltiin sokeria.

– Se oli Raulin herkkua, Niemelä muistaa.


Kotimökki jäi tyhjilleen 1980-luvulla.

– Äiti siirtyi sairastuttuaan vanhustentaloon 1982. Äidin kuoleman jälkeen 1992 talo on ollut perikunnan omistuksessa vapaa-ajan asuntona.

Sitä se on edelleen. Pihapiiri on tosin ollut vuosien ajan monen Badding-fanin vierailukohde.

Kävijöitä varten mökin kulmalle on sijoitettu postilaatikko. Siellä on vihko, joka on täynnä viestejä suomalaisten rakastamalle laulajalle.

"Oli ihana taas käydä täällä. Kiitos Rauli!", "Kiitos Rauli kauniista ja hienosta musiikista.", "Oi jospa olisit silloin saanut arvoisesi arvostuksen.", "Baddingin jalanjäljillä. Eikös tähän voisi laittaa pienen kesämuseon?"


Badding-fanin museotoive ei saa Niemelältä tukea.

– Sisälle pääsystä en tiedä. Se on yksityisaluetta, kun tämä kuitenkin on meidän vapaa-ajan asunto. Ei siitä ole tarkoitus museota tehdä, Niemelä toppuuttelee.

Asia on ajankohtainen, sillä mökki on parhaillaan remontissa. Se on päässyt huonoon kuntoon. Niemelän mukaan perikunnalla ei ole varaa mökkiä korjauttaa, mutta hätiin tuli somerolainen toimittaja Kai Merilä, joka otti yhteyttä paikallisiin yrittäjiin.

Talkoohenkeä löytyi rutkasti. Tekemisessä on mukana Someron yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Juha Wiskari, joka virnistää, että nykyisin hänet kyllä tunnetaan paremmin poikansa Arttu Wiskarin isänä.

– Talkoohenki meinasi räjähtää käsiin. Apua tarjottiin niin paljon. Sanoin, että stop, kohta ollaan kuin huonoissa häissä. Tulee lahjaksi 80 silitysrautaa eikä yhtään tarvita, Wiskari vertaa.

– Viime kädessä remontista määrää perikunta. Se uusitaan mikä uusimista vaatii, muuten talo säilyy sellaisena kuin se oli Baddingin aikana. Museota siitä ei tehdä, eikä perusteta säätiötä.

Tarkoitus on laittaa talo asuttavaan kuntoon. Remontti on vasta alussa. Puuhella on muurattu uusiksi, mutta ylös nostetut lattiat odottavat töiden jatkumista.

– Lattian alla oli eristeenä vanhaan tyyliin sahanpurua ja rahkasammalta. Runkopalkit ovat kunnossa eikä vesivahinkoja ole ollut. Valmista pitäisi olla ensi kesänä, Wiskari kertoo.

Korjaukset tehdään vanhaa kunnioittaen. Tallella on yhä vanhoja huonekalujakin, joista Niemelän mukaan osa luultavasti jää taloon.


Wiskari hahmottelee jo mielessään Somerolle Badding-kierrosta, joka kulkisi esimerkiksi kioskilta kotitalon kautta hautausmaalle ja Someron keskustaan pystytetylle Badding-pysäkille.

Viimeksi mainittu liittyy Bussi Somerolle -lauluun. Saattaa olla, että kohta pysäkille pysähtyy sama linja-auto kuin Baddingin aikana.

– Paikallinen liikennöitsijä soitti vähän aikaa sitten, että oli löytänyt bussin, joka kulki Helsinki-Somero-linjaa juuri silloin, kun Badding sitä matkusti. Hän sanoi, että aikoo ostaa auton ja kysyi, pistetäänkö liikenteeseen, Wiskari paljastaa.


Kokonaisuudessa on kyse Baddingin tarinasta ja sen matkailullisesta vetovoimasta.

– Sovimme erikseen perikunnan kanssa siitä, miten täällä kotitalolla voi käydä. Talo on osa Badding-tarinaa. Samalla tavoin kuin hänen hautansa ja kioski. Baddingin arvoa ulospäin ei ole Somerolla mitattu vielä lainkaan. Sitä pystytään hyödyntämään radikaalisti enemmän.

– Somerolla Badding-tarina on mahdottoman vahva. Olen verrannut sitä Beatlesin tarinaan Liverpoolissa. Mittasuhde on eri, mutta muuten ei eroa ole. Kun kysytään mistä Somero tunnetaan, vastaus on Badding, Badding, Badding. Sen jälkeen tulee Unto Mononen ja Satumaa, sitten M.A. Numminen.

Niemelä on saadusta talkooavusta mielissään. Vanhan kotimökin kohdalla kyse on suomalaisen kevyen musiikin historian kannalta merkittävästä paikasta.

– Kiva kun Somero muistaa suurta poikaansa, Niemelä kiittelee.


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt