Petrus Kähkösen roolisuoritus Kinky Boots -musikaalissa kerää ylistystä ja toi roolin Notre Dame -uutuusmusikaalissa: ”Se vetää nöyräksi”

Julkaistu:

Helsingin Kaupunginteatterin Kinky Bootsissa loistanut Petrus Kähkönen on kerännyt roolistaan runsaasti kiitosta. Pian hänet nähdään tositoimissa Tampereella.
Petrus Kähkönen, 31, näyttelee Tampereen Teatterin Notre Damessa kyttyräselkäisen kellonsoittaja Quasimodon roolin. 32 000 lippua on jo myyty.

Kähkösen roolisuoritus Kinky Bootsissa teki vaikutuksen ohjaaja Georg Malviukseen.

– Tämä kaveri oli parempi kuin se, jonka näin Lontoossa, hehkuttaa Georg Malvius. Hän ohjaa Tampereen Teatterin Notre Damen.

Ylistystä Petrukselle on tullut joka suunnasta.

– Se vetää nöyräksi. Kyllähän tuollainen lämmittää kylminä iltoina, kun yksin kotona menee nukkumaan ja muistelee näitä, Petrus Kähkönen tuumii.


Petruksen laulu on huikeaa.

– Olen sitä 12 vuotta työkseni tehnyt. Kyllä jotain pitäisi osatakin.

Notre Damessa Petrus on kyttyräselkäinen Quasimodo, joka rakastuu mustalaistyttö Esmeraldaan

– Se on monipuolinen rooli ihan vaan fysiikaltaan, kun pitää olla kyyryssä, ei-ergonomisessa asennossa; siinä on omat haasteensa.

– Se on hieno tarina kaverista, joka näkee ihmisissä pelkästään hyvyyttä, eikä voi käsittää, minkä takia maailma on ruma ja julma paikka, Petrus kertoo.


Petrus jäi Helsingin Kaupunginteatterista vapaaksi taiteilijaksi, ja viihtyy nyt Tampereella. Kinky Bootsia hän ei lopullisesti ole hylännyt. Menestysmusikaali palaa näyttämölle Tampereen Työväen Teatterissa syksyllä 2020, ja näyttelijät ovat osaksi samoja kuin Helsingissä.

Ohjaaja Georg Malvius on työskennellyt monien musikaalien parissa, mutta Notre Damessa on jotain epätavallista.

– Fantastinen tarina, joka perustuu Victor Hugon romaaniin. Mahtava musiikki, hyvä libretto. Minulla on kunnia työskennellä fantastisen lavastajan (Marjatta Kuivasto) kanssa. Tulette näkemään, että tämä lady on tehnyt ihmeitä. Se näky hämmästyttää.

Pariisin Notre Dame paloi osittain viime keväänä. Samaan aikaan Tampereen Teatterin lavastepajassa rakennettiin vähän pienempää Notre Damea. Palo teki Tampereen Teatterin esitystä tutuksi, mutta ei teatterin väki tuollaisesta julkisuudesta iloinnut.

– Kaikilla on paha mieli sen takia, että tällaista tapahtui. Notre Damen kellonsoitaja nousi puheenaiheeksi ikävällä tavalla, kertoi lavastaja Marjatta Kuivasto.

Leea ja Klaus Klemola ovat kirjoittaneet arktiseen trilogiaansa neljännen osan, Arktiset leikit. Leea puhuu trilogiasta sen takia, että muussa tapauksessa kyseessä olisi quatrologia, ja se on liian vaikea sana lausuttavaksi – siis olkoon neliosainen trilogia.

– Se on syntynyt intohimoisesta rakkaudesta kylmään. Kauheinta on, miksi haluta elää, jos ei koskaan enää ole kylmä. Koko trilogian pääteema on tutkia, mikä siellä kylmässä on niin mahtavaa, Leea Klemola sanoo.

Kylmyyteen perehtyäkseen Klemolat viettivät pitkiä aikoja Grönlannissa, maailman pohjoisimmassa kylässä, missä asuu 50 ihmistä.


– Se on manner, joka on täynnä jäätä, ja kun merenpinta nousee ja jäätiköt sulaa, Grönlanti uppoaa. Me ajateltiin, että mennään paikan päälle etsimään toivoa, Leea Klemola sanoo.

Näyttelijälegenda Heikki Kinnunen on monessa liemessä keitetty, ja Klemoloiden trilogiassa hän on neljä kertaa näytellyt naista, Marja-Terttu Zeppeliniä.

– Mitään muuta roolihahmoa en ole esittänyt yhtä monta kertaa, kyllä tämä on ihan erikoista. Ei kyllästytä. On ollut niin pitkä paussi, että on ihan mielenkiintoista palata rooliin, Heikki Kinnunen sanoo.

Kinnusen roolihahmo Marja-Terttu rakastaa jäätä ja kylmyyttä enemmän kuin ihmisiä.

– Ihan lapsesta asti hän on mennyt kylmää kohti.

Maailma ei kuitenkaan suosi Marja-Terttua. Kylmää ei kohta löydy kuin pakastearkusta.

– Siinäpä se onkin, ja se vähän huolestuttaa Marja-Terttua.

Näyttelijät ovat palailemassa kesälomiltaan. Heikki Kinnunen ei kesällä töitä painanut.

– Kesä meni loman merkeissä Pohjois-Savossa.

Kinnusen näyttelijäpoika Santeri täytti tiistaina 50 vuotta. Perhepiirissä sitä ei voitu isommin juhlia.

– Santerilla on kovat harjoitukset Helsingissä, ja minä olen täällä. Juhlitaan sitten vähän myöhemmin, Heikki Kinnunen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt