Tuskallinen verilöyly päätti vuosisatoja kestäneen hallitsijuuden: Netflix-uutuus nostaa pinnalle Venäjän tsaariperheen julman kohtalon

Julkaistu:

Netflix-sarja nosti Venäjän viimeisen tsaariperheen kohtalon taas puheenaiheeksi. Nikolai II:n, keisarinna Aleksandran ja heidän lastensa elämä päättyi verilöylyyn kellarissa. Vain Aleksein koira selvisi.
Luodit kimpoilivat holtittomasti ympäri huonetta. Kellari täyttyi savusta, verestä ja vaikeroinnista. Verilöyly oli kestänyt jo minuutteja, kun bolshevikkien teloitusryhmän johtaja Jakov Jurovski tajusi tsaariperheen lapsista neljän olevan yhä hengissä. Luodeilta heitä suojasivat alusvaatteisiin ommellut jalokivet.

Jurovski kuvasi raportissaan Romanovien hallitsijasuvun päättänyttä teloitusta Ipatjevin talon kellarissa 17. heinäkuuta 1918. Hän oli hetkeä aiemmin marssinut taloon, herättänyt lääkäri Botkinin ja selittänyt, että koko perhe pitäisi saada turvallisempaan paikkaan. Jurovski antoi tsaariperheen pukeutua ja johdatti heidät kellariin. Tsaari Nikolai II kantoi verenvuototaudista kärsivää poikaansa Alekseita sylissään.


Jurovski toimitti pieneen huoneeseen kaksi tuolia, joista toiselle istui Aleksei ja toiselle keisarinna Aleksandra. Pahaa aavistamaton perhe käskettiin seisomaan. Nikolai II seisoi selkä Jurovskiin päin, kun mies luki pysäyttävät sanat.

”Uralin työläisten, maatyöläisten ja sotilaiden edustajien neuvoston toimeenpaneva komitea on päättänyt, että teidät teloitetaan.”

Tsaari Nikolai II kääntyi ympäri, parahti mitä mies oikein tarkoitti ja hoki luojaa, kertoo Simon Sebag Montefioren kirjoittama Romanovit-kirja.

Jurovski kohotti pistoolinsa kohti tsaaria ja ampui tätä suoraan rintaan. Kymmenen ampujaa aloitti verilöylyn kohti perhettä ja heidän palvelijoitaan. Luoteja satoi ympäri huonetta. Perheenjäsenet joutuivat näkemään rakkaidensa hirveän kohtalon odottaessaan omaa vuoroaan.

Olga, Tatjana ja Anastasia suojasivat toisiaan. Anastasia oli lapsista viimeinen, joka sinnitteli hengissä ja anoi armoa. Vaatteisiin piilotetut jalokivet suojasivat häntä, kun hänen henkeään yritettiin riistää pistimillä. 17-vuotiaan suuriruhtinattaren elämä päättyi loppui lopulta luotiin.


Kymmenen minuuttia kestäneessä murhassa henkensä menettivät tsaari Nikolai, keisarinna Aleksandra ja heidän lapsensa Olga, Tatjana, Maria, Anastasia ja Aleksei sekä heidän kolme palvelijaansa ja henkilääkärinsä. Venäjää yli 300 vuotta hallinneiden Romanovien valtakausi oli sammunut karmealla tavalla.

Tsaariperheen ruumiit heitettiin hylättyyn kaivoskuiluun, valeltiin hapolla ja poltettiin. National Geographicin mukaan polttaminen kesti kaksi päivää ja kolme yötä, jotta kaikki Romanovien vallan jäännökset olisivat poissa.

Vain yksi perheenjäsenistä selvisi hengissä eikä se ollut Anastasia, kuten pitkään huhuttiin. Kun perheen muut koirat tapettiin pistimillä, Aleksein rakas cockerspanieli Joy oli lähtenyt karkuun. Se palasi takaisin talolle ja yksi bolshevikkivartijoista otti sen hoitoonsa. Koira päätyi lopulta Jekaterinburgiin brittien interventiojoukkojen mukana saapuneelle Pavel Rodziankolle. Joy vietti viimeiset vuotensa Englannin Windsorissa. Koira on haudattu Windsorin linnan tuntumaan.

 

”Sunnuntaiset päivämme Suomen saaristossa ovat ainiaaksi päättyneet.”

Vuonna 1894 valtaan noussut tsaari Nikolai II eli vaimonsa Aleksandran ja viiden lapsensa kanssa yltäkylläistä ja loisteliasta elämää. Keisarillinen perhe lomaili kesäisin Standart-huvipurrellaan Virolahden saaristossa. Hovineito Anna Vyrubova kertoi keisarinnan sanoneen hänelle viettäneensä Virolahdella elämänsä onnellisimmat hetket. Kun Pietari alkoi tuntua ahdistavalta, he pakenivat Suomen rauhaan.

Keisarinna lausui Vyrubovan mukaan pahanenteiset sanat perheen viettäessä viimeistä kesälomaa Virolahdella vuonna 1914.

”Minusta tuntuu, että sunnuntaiset päivämme Suomen saaristossa ovat ainiaaksi päättyneet.”


Helsingissä Suomen suuriruhtinas Nikolai II kävi vain kerran, vuonna 1915. Hän sai vihamielisen vastaanoton, sillä tsaaria vihattiin Suomessa sortovuosien vuoksi. Hyvässä huudossa hän ei ollut Venäjän keisarikunnassakaan.

Tsaarin itsevaltius oli alkanut säröillä vuosisadan vaihteessa. Tammikuussa 1905 työläisten mielenosoitus päättyi verisesti, kun sotilaat avasivat tulen. Yli tuhat ihmistä kuoli, ja päivä sai nimen Verisunnuntai. Venäjä koki samaan aikaan myös kovia tappioita sodassa Japania vastaan, mikä lisäsi entisestään tyytymättömyyttä Nikolaita kohtaan. Suurten levottomuuksien, niin kutsutun vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen, Nikolai joutui hyväksymään duuman eli parlamentin perustamisen.

Kruunustaan Nikolai II joutui luopumaan maaliskuussa 1917, kun ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaan ruokapulaan kyllästynyt kansa kapinoi silloisessa pääkaupungissa Petrogradissa. Tsaariperhe pidätettiin.


Myöhemmin vallan kaapanneet bolshevikit pitivät heitä vankeina ensin Siperiassa ja sitten Uralilla sijaitsevassa Jekaterinburgissa. Valkoisten joukkojen lähestyessä Jekaterinburgia bolshevikit teloittivat tsaariperheen. On epäselvää, tuliko käsky Leniniltä vai bolshevikkien paikallisilta johtajilta.

Tsaariperhe koki hirvittävän kohtalon heinäkuun yönä 1918. Pääosa perheen jäännöksistä kaivettiin ylös jekaterinburgilaisesta metsästä 1991, mutta kruununperijä Aleksein ja Maria-siskon jäänteet löydettiin vasta 2007.

Brittilehtien mukaan prinssi Philip antoi dna-näytteen, joka auttoi selvittämään jäänteiden kuuluvan tsaariperheelle. Keisarinna Aleksandra oli hänen isotätinsä.

Surullisenkuuluisan Ipatjevin talon paikalle on rakennettu kirkko, jonka nimi tarkoittaa suomeksi kirkkoa veren päällä.


Lähteet: Simon Sebag Montefiore: Romanovit, Alexanderpalace, Royalty Digest: The Final Resting Place of Joy, Keisarit ja Suomi (Yle), National Georgraphic

Viimeiset tsaarit -sarja noussee hitiksi

Reilu kuukausi sitten HBO:n Chernobyl-sarja nousi maailman suosituimmaksi sarjaksi. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla Netflixiin tulleesta Viimeiset tsaarit -sarjasta voi ennustaa pienimuotoisempaa hittiä.

Suurella rahalla tehty kuusiosainen sarja seuraa Venäjän viimeisen tsaariperheen elämää ja nostaa Romanovit puheenaiheeksi maailmalla.

Keisarinna Aleksandraa näyttelevä Susanna Herbert kertoo Harpers Bazaar -lehdelle sarjan olevan 80 prosenttisesti draamaa ja 20 prosenttisesti dokumenttia.

– Kyseessä on aivan uudenlainen tuotanto, sillä kyseessä on laadukkaasti tehty epookki, jossa maailman parhaimmat historioitsijat tarjoavat lisätietoa kohtausten tapahtumista.

Sarja keskittyy tsaari Nikolai II:n ja keisarinnan suhteeseen, johon oman lisänsä tuo maallikkosaarnamies Rasputin ( Ben Cartwright). Aleksandran pauloihinsa saanut mystikko yritti parantaa kruununperijä Alekseita vaivanneen verenvuototaudin.