Suosikkilaulaja Sonja Lumpeen veli hukkui Itämerellä yli 50 vuotta sitten – nyt raastava mysteeri on vihdoin selviämässä: ”Tämä on ollut pitkä matka”

Julkaistu:

Laulajatähti Sonja Lumme toivoo saavansa selvyyden mysteeriin, joka on aiheuttanut hänen perheelleen surua yli 50 vuoden ajan.
Kansan suosikkilaulaja Sonja Lumme on odottanut yli 50 vuotta saadakseen selvyyden sille, mitä hänen veljelleen tapahtui lokakuussa 1968.

Lumpeen vain 16-vuotias isoveli Stefan oli mukana yhdessä Suomen merenkulun historian suurimmista mysteereistä, kun Neuvostoliitosta Raumalle matkalla ollut rahtialus M/S Irma katosi Ahvenanmaan pohjoispuolella lokakuun 26. päivän vastaisena myrsky-yönä vuonna 1968.

Laivan omisti porvoolainen Grönqvistin varustajasuku. Suvun neljä veljestä hukkuivat aluksen mukana. Heistä vain laivan perämies, Torvald Grönqvist, löytyi kuolleena. Kaikki muut katosivat jäljettömiin, mukanaan muun muassa kolmen veljen puolisot ja yhden pariskunnan kaksivuotias poika. Laivalla oli myös kolme ulkopuolista miehistön jäsentä, joista nuorin oli Sonja Lumpeen veli Stefan.

Yli kymmenen vuotta Lummetta vanhempi Stefan lähti merille heti koulun käytyään. Hän ehti olla merimiehenä vain vuoden ajan, ennen kuin kohtalo puuttui peliin. Perhettä kohtasi suuri suru, joka ei koskaan hellittänyt.


Laulajatähden Aimo-isä oli vanhan kansan mies, eikä näyttänyt tunteitaan. Marita-äidin oli vaikea käsittää tapahtunutta.

– Äitini oli ihan rikki eikä koskaan hyväksynyt asiaa. Niin kauan kuin Stefan oli kadoksissa, äiti odotti poikaansa kotiin. Minäkin odotin häntä aika ajoin ja mietin, että jos hän sittenkin olisi pelastunut, Lumme kertoo nyt Ilta-Sanomille.
Vuosikaudet surun kanssa taistellut Lumme uskoo ja toivoo saavansa vihdoin vastauksia.

M/S Irman hylky löytyi maattuaan vuosikymmenet merenpohjassa. Lumme kertoo uutisen hylyn löytymisestä olleen perheelle suuri helpotus.

– Jollain tavalla oli helpotus, kun Irma-hylky löydettiin noin kuukausi sitten, laulajatähti kuvailee.


Selvästi vanhempi isoveli ehti tuoda pikkusiskolleen matkoiltaan prinsessanuken ja nallen. Ne Lumpeella on yhä tallessa.

– Kyllä tämä on omalla tavallaan ollut pitkä matka, kun on joutunut kuitenkin elämään tietyllä tavalla epätietoisuudessa. On ollut raastavaa, kun ei ole vuosikymmeniin saanut haudata veljeään. Se on ollut kaikille perheemme jäsenille raskasta.

Hylyn löysi seitsenhenkinen ryhmä, johon kuului muun muassa kaksi Grönqvistin suvun jälkeläistä. Ryhmän kokosi dokumentaristi Mikael Martikainen. Hän on aiemmin ollut mukana ryhmässä, joka löysi Nauvon ulkosaaristoon 1700-luvulla uponneen hollantilaisen kauppa-aluksen Vrouw Marian hylyn vuonna 1999.

Martikainen kertoi toukokuussa IS:lle, että ajatus M/S Irman etsimisestä syntyi, kun turmasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Hänellä on parhaillaan tekeillä aluksen kohtalosta kertova dokumenttielokuva, jonka on määrä valmistua ensi vuonna.

– Ajattelin, että tuo olisi nyt sellainen hylky, mikä pitäisi oikeasti löytää, koska ne ihmiset varmaan oikeasti murehtivat sitä. Oli kyllä kiva kertoa omaisille, että nyt se on löytynyt, Martikainen kertoi.
Stefanin kohtalosta kertoo myös Lumpeen kappale Päättymätön Tarina. Laulussa hän kuvailee veljeään sellaisena kuin hänet muistaa ja pukee sanoiksi sen suunnattoman surun ja epätoivon, mikä perhettä kohtasi.

Takaisin mä ootin sua illoin, niin turhaan, sen tiesin kuitenkin. Olet päättymätön tarina, meri rannaton. Olet laulu, joka soimaan jäänyt on”, Sonja laulaa laulussa.

Stefanin ruumista ei koskaan löytynyt, eikä hänen äitinsä tehnyt mitään sen eteen, että Stefan olisi julistettu kuolleeksi. Vasta kun äiti kuoli vuonna 2004, julistettiin Stefankin kuolleeksi. Pojan nimi on kaiverrettu samaan hautakiveen isän ja äidin kanssa.

Lumme kiittää hylyn löytänyttä ryhmää ja toivoo, että hylystä löytyneistä luista löytyisi Stefanin DNA:ta. Silloin perhe saisi sieluilleen lopullisen rauhan.

– Menemme haudalle jos ja kun saamme tietouden. Vanhempamme ovat oikeutettuja kuulemaan, mitä tapahtui, Lumme sanoo.


Projektin jatko on viranomaisten käsissä. Etsintäryhmä ilmoitti löydöstään poliisille ja kertoi, että hylky saattaa edelleen sisältää kymmenen kateissa olevan ihmisen jäänteet.

– Virkakoneisto jauhaa asiaa nyt eteenpäin ja he päättävät, mitä sille tehdään. Hylky on Ahvenanmaan puolella, eli Ahvenanmaa päättää, kuka sinne sukeltaa, dokumenttia tekevä Martikainen sanoi Ilta-Sanomien jutussa toukokuussa.

Jos viranomaisilta heltiää lupa, suunnitelmissa on sukeltaa pohjaan kuvaamaan Irmaa tarkemmin.

– Olisi hienoa saada uppoamisen syy selville. Meillä on kaikenlaisia vihjeitä ja juttuja, joita ei olla toistaiseksi pystytty varmistamaan. Toiveissa on, että pystyttäisiin dokumentin valmistumiseen mennessä suurin piirtein kertomaan, mitä Irmalle tapahtui.

Jälkikäteen on ihmetelty, miksi kapteeni ja perämies näyttivät navigoineen aluksen Ahvenanmaan vesillä reitille, jolla sen ei pitänyt olla. Laivan katoamisesta on erilaisia teorioita. Yhden teorian mukaan valtava aalto kaatoi aluksen. Kukaan ei ehtinyt reagoida tähän mitenkään ja laivan lastikin liikkui ja laiva upposi.

Hurjimpien teorioiden mukaan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välien hyytyminen ja kylmä sota vaikuttivat alueen meriliikenteeseen. Sukellusvene tai miina saattoivat tuhota laivan poliittisesti kireinä aikoina.

Sukeltajien mukaan potkuri ja runko näyttävät jokseenkin ehjiltä, mikä saattaa auttaa sulkemaan pois joitakin teorioita laivan uppoamiseen johtaneista syistä. Todennäköisimpänä uppoamissyynä Martikainen pitää ruuman puisten lastiluukkujen pettämistä kovassa merenkäynnissä.

Alus lepää 43 metrin syvyydessä, noin 23 meripeninkulmaa Isonkarin majakkasaaresta länteen.

– Meri on Stefanin hauta, Sonja Lumme sanoo veljestään.