Simo Frangénilta ja Pasi Heikuralta hulvaton teos: eivät saaneet kaikille etunimille omaa palindromia – harmittamaan jäivät Henriikka, Vilhelm, Floora...

Julkaistu:

Alivaltiosihteerin palindromiopas tarjoaa kiehtovan matkan maailmaan, jossa voi vapautua etuperin lukevan maailman paineista.
Älyllisestä huumoristaan tutut Alivaltiosihteeri-miehet Simo Frangén ja Pasi Heikura ovat julkaisseet pitkään haaveilemansa palindromioppaan nimeltään ABCBA-kirja.

Kaksikko on harrastanut etu- ja takaperin samaan järjestykseen ojentuvia merkkijonoja aktiivisesti jo 1980-luvulta. Nyt on aika avata saloja muillekin.

– Meiltä molemmilta on vuosien mittaan kyselty, vaatiiko palindromien laatiminen jotain välineitä, tietokoneohjelman, kummalliset aivot tai jotain, Frangén taustoittaa tarvetta kirjalle.

– Tärkeimmät työvälineet ovat kynä ja paperi.

Tutuin suomalainen palindromi-sana lienee saippuakauppias. Alivaltiosihteeri laajensi palindromitietoisuutta Ylellä pyörineen radiohupailunsa myötä. Kaksikon sanataituruutta on julkaistu myös muun muassa palindromirunokirjassa Aito idiotiA (Otava, 2002).

Niinpä on suotavaa, että virallisuudestaan kuulun alan auktoriteetin näppäimistöltä syntyi myös ABCBA-kirja – Alivaltiosihteerin palindromiopas.


ABCBA-kirja sisältää katsauksen palindromien historiaan ja lajeihin, mutta myös laatimisen nikseihin. Kirjassa esitellään myös muita suomalaisia palindromintekijöitä kuten runoilija Leevi Lehto sekä politiikan puolelta tutut Juhana Vartiainen ja Eija-Riitta Korhola. Lisäksi tekijät ovat valinneet kirjan sivuille ”Alivaltiosihteerin kauneimmat palindromit”, esimerkkeinä vaikkapa ”No, luennolla pallon neulon”, ”Tee rakki kakkakikkareet” tai ”Nätin äänesi, sen äänitän”.

Kokonaan oman lukunsa muodostavat suomalaisista etunimistä keksityt palindromit. Frangén ja Heikura yrittivät laatia jokaiselle almanakan nimille omansa, mutta ihan kaikista ei sopivaa kirjainjonoa löytynyt.

– Aleksandra, Floora, Nikodemus, Henriikka, kaksikko luettelee nimiä, joista palindromi ei onnistunut.

– Esimerkiksi joku Vilhelm. Noin viattoman näköinen nimi! Luulisi, että siitä onnistuisi, mutta ei. Kun jotain sanaa pyörittää, niin siinä juuttuu johonkin kuvioon. Ehkä se onnistuu myöhemmin, Frangén miettii.

Tässä siis haastetta muille palindromeista innostuneille. Jokainen voi yrittää itse keksiä palindromin nimille, jotka ABCBA-kirjasta puuttuvat.


Yleisohjeena palindromin laadintaan kaksikko antaa hyvän, aihioita sisältävän lähtösanan löytämisen. Sana kirjoitetaan paperille, ja vaihtoehtojen miettiminen voi alkaa.

– Palindromin pitäisi olla kiehtova, hauska ja siinä on hyvä olla kiinnostavia sanavalintoja. Vanhan kansan heppuina suosimme palindromeissa yleiskielen sanoja suomen kielioppisääntöjä, emme niinkään slangia ja puhekieltä. Palindromin pitää olla kuultaessa nopeasti omaksuttava, Heikura linjaa.

Esimerkiksi lyhenteiden kanssa pitää olla tarkkana.

– Ainakaan outoja lyhenteitä ei voi olla kauhean paljon. Esimerkiksi Nato kelpaa, kaksikko linjaa.

Hetken mietittyään Frangén ja Heikura peruvat sanansa ulkopoliittisen korrektiuden nimissä.

– Nato ei kelpaa kuin palindromiin ja sinnekin vain takaperin!

Nimistä esimerkiksi Onerva olisi jäänyt pois oppaasta, jos VR-lyhennettä ei olisi saanut käyttää. Niinpä Onervakin pääsi mukaan: ”Onervalla VR-eno”.


Frangén ja Heikura eivät laadi palindromeja juuri koskaan yhdessä. Heikuran mukaan 99,5 prosenttia palindromeista on tehty yksin.

– Palindromin tekeminen on hyvin intiimiä, Heikura aloittaa.

– Niitä voi tehdä vain alasti, Frangén paljastaa salaisuutensa.

– Ai jaa, Heikura yllättyy.

Todellisuudessa kyse on työparista, joka tuntee toisensa läpikotaisin. Toisen ateljeekriitikkona toimiminen on osa työprosessia.

– Toinen on sparraaja, joka tietää, mistä on kyse. Se nostaa rimaa.

Nimipalindromeja laatiessaan kaksikko jakoi kalenterin niin, että toinen otti miehistä aakkosjärjestyksen alkupään ja naisista loppupään. Ja toisinpäin.

– Voimme ilmoittaa toiselle, että tämä on paras, minkä tästä nimestä keksin, keksitkö parempaa. Jos toinen ei saa tehtyä, niin toinen kokeilee. Ja kyllähän me myös kommentoimme toistemme palindromeja, Frangén kertoo.


Palindromien laatiminen on mitä parasta aivojumppaa, joka mitä todennäköisimmin ehkäisee myös dementiaa.

– Haittapuoli voi olla se, että takaperin puhuminen voi aivojen rappeutuessa jäädä päälle, Heikura pohtii.

Tietokone lyö ihmisen jo shakissa, mutta kaksikko uskoo ihmisen pysyvän vielä pitkään voittamattomana palindromien laadinnassa.

– Kun tekoäly voittaa kaiken muun, jää ihmiselle ainakin se ilo, että voi tehdä palindromeja aamusta iltaan. Harrastuksena palindromien laatiminen on sikäli kannustettava, että se on täysin turhaa eikä sillä ole mitään suoraa käyttöä työelämässä. Niin voi vapautua etuperin lukevan maailman paineista, Heikura maalailee.

Frangén katsoo asiaa akateemisemmin.

– Olisi silti hienoa, jos palindromeja arvostettaisiin. Toivoisin, että esimerkiksi Tampereen yliopisto perustaisi palindromi-oppituolin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt