J. R. R. Tolkien hurahti suomen kieleen 18-vuotiaana – asiantuntija avaa Kalevalan ja Taru sormusten herrasta -trilogian yhteyttä

Julkaistu:

historia
Parikymppinen J. R. R. Tolkien kirjoitti Kullervoa uusiksi, pänttäsi suomea ja huuteli kännissä Väinämöistä.
Taru sormusten herrasta -trilogian luoja ei tyytynyt vain kertomaan tarinoita. John Ronald Reuel Tolkien (1892–1973) muodosti historian, kielet, maantieteen, sukupuut ja koko oman maailmansa.

Tolkien kulki erikoisten mytologioiden luo ja valitsi kielistä ne, jotka soivat ehkä hiljaa, mutta kirkkaasti. Aineksista hän loi örkkien, enttien, haltioiden ja hobittien asuttaman Keski-Maan.

Fantasiakirjallisuuden legenda oli orpo, kielinörtti, seikkailija, sotilas ja mikä tärkeintä luova kirjailija. Tolkienin maailma ei ole kuihtunut, vaikka kirjailijan kuolemasta on kulunut jo 45 vuotta.


Dome Karukosken Tolkien-elokuva saa 3. toukokuuta ensi-iltansa Suomessa ja Britanniassa. WSOY julkaisee puolestaan keväällä kaksi eri käännöskirjaa, Tolkien – mies joka loi Keski-Maan -elämäkerran ja Tolkienin Christopher-pojan toimittaman ensimmäisen kertomuksen Keski-Maasta, Gondolinin tuhon.

Suomalaisittain kuumin odotus on kohdistunut luonnollisesti Karukosken elokuvaan, ainakin kahdesta syystä. Kyseessä on suomalaisohjaajan ensimmäinen Hollywood-elokuva. Toiseksi Tolkienin nuoruuden tapahtumilla on voimakkaat yhteydet Suomeen.

”Joukahainen! Sampo! Väinämöinen!” huutaa elokuvan känninen Tolkien Oxfordin yliopiston pihalla.

Suomi tuli Tolkienin elämään varhaisessa aikuisuudessa, mutta Keski-Maan juuret ovat Tolkienin lapsuudessa.


Lapsena pikku-Ronald muistutti vanhempiensa mielestä satuhahmoa.

”Lapsi näyttää aivan keijukaiselta, kun hänet on puettu valkoisiin röyhelöihin ja valkeisiin kenkiin. Mielestäni hän näyttää ilman vaatteitakin vähintäänkin haltialta”, äiti kuvaili poikaansa anopilleen.

Aikuisena kirjailija muistutti kuitenkin enemmän mukavuudenhaluista hobittia kuin haltiaa. Kuuluisuuteen noustuaan Tolkien esiintyi koristeliivissä ja piippu suussaan kuin kunnon hobitti. Hobitit ovat Tolkienin luoma pienikokoinen kansa.

Ronald eli varhaislapsuutensa eteläisessä Afrikassa. Perhe muutti isän yllättävän kuoleman jälkeen takaisin Englantiin, kun Ronald oli vasta nelivuotias. Äitinsä Ronald ja Hilary-pikkuveli menettivät, kun Ronald oli 12-vuotias.

Orvoiksi jääneiden poikien ympärillä avautui lapsuudessa Englannin maalaismaisema niittyineen ja pienine myllyineen. Lapsuuden leikkipaikkojen ja keksittyjen kielten muistot voi tunnistaa hobittien asuttamassa Keski-Maan Konnussa.


Rakkaus, suru ja pelko ovat voimakasta polttoainetta kirjoittajalle. Ronald rakastui 16-vuotiaana Edith-nimiseen tyttöön, joutui eroon ja avioitui tämän kanssa vasta vuosia myöhemmin sodan kynnyksellä.

Rakkaushuolet valoivat kärsivällisyyttä ja sotavuosien kauhut pohjan teoksille Hobitti eli sinne ja takaisin (1937), Taru sormusten herrasta (1954–1955) ja Silmarillion (1977).

Tolkien osallistui Sommen verisiin taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa, menetti monta ystävää ja sairastui juoksuhautakuumeeseen. Toipumisaikanaan hän kirjasi ylös keksimiään haltiakieliä ja tarinoita.

Edithin kanssa kirjailija oli naimisissa kuolemaansa saakka.

 

Se oli kuin löytäisi kellarillisen laadultaan ja maultaan ihmeellistä ennen maistamatonta viiniä. Minä juovuin siitä.”

Kielet ja kirjallisuus olivat Tolkienin toinen suuri rakkaus. Erityisen tärkeäksi nousi eksoottinen suomi.

Tolkien tutustui ensi kertaa suomalaiseen mytologiaan 18-vuotiaana, kun hän löysi Kalevalan.

Tolkienin uraan perehtynyt kirjailija, käsikirjoittaja ja roolipelisuunnittelija Mike Pohjola pitää Kalevalan merkitystä tärkeänä osana kirjailijan elämää.

– Hän löysi mielestään koluamattoman aarreaitan Kalevalasta ja opetteli vielä suomea sen verran, että pystyi tavaamaan sitä alkukielellä.

Parikymppisenä Tolkien opiskeli klassista kirjallisuutta Oxfordin yliopistossa. Hän pänttäsi suomea Kalevalan vuoksi. Tolkien kuvaili suomen kieleen ja Kalevalan lauluihin tutustumista seuraavasti:

”Se oli kuin löytäisi kellarillisen laadultaan ja maultaan ihmeellistä ennen maistamatonta viiniä. Minä juovuin siitä.”


Erityisellä mielenkiinnolla Tolkien suhtautui Kullervon tarinaan. Hän kirjoitti jopa omaa versiotaan Kullervosta, orvosta ja orjuuteen joutuneesta miehestä, joka päätyy rakastelemaan vahingossa siskonsa kanssa ja heittäytyy lopulta miekkaan. 26-sivuinen keskeneräinen kirjoitus julkaistiin vuonna 2015.

Kullervon tarina heräsi henkiin myös Tolkienin henkilökohtaisessa pääteoksessa Silmarillionissa. Túrin Turambarin elämäntarina seurailee Elias Lönnrotin kertomusta Kullervosta.

Kalevalan vaikutus näkyy juuri Silmarillionin sivuilla. Maailma luodaan laulamalla, ylijumala Ilúvatar muistuttaa Kalevalassa maailman sotkanmunista luonutta Ilmatarta ja voimakkaissa silmaril-jalokivissä voi nähdä yhteneväisyyksiä sampoon.

Taru sormusten herrasta -teoksessa yhteys suomalaismytologiaan on heikompi kuin Silmarillionissa. Gandalf-velhossa voi toki erottaa Väinämöisen piirteitä, mutta hän muistuttaa samaan aikaan viikinkijumala Odinia.

Mike Pohjolan mukaan silta suomalaisen mytologian ja Taru sormusten herrasta -trilogian välillä on Keski-Maan varhaisessa historiassa.

– Se mytologia, jota hahmot muistelevat, vaikuttaa tutulta. On kuin viikingit tai kuningas Arthur muistelisivat Kalevala-maailman aikoja. Tuo aika on Silmarillionista, Pohjola kuvailee.


Suomen kieli jätti jälkensä myös suurhaltiakieleen eli quenyaan. Pohjola huomauttaa, että quenya muistuttaa nimeltään Pohjois-Norjassa puhuttua suomea eli kveeniä.

Suomella oli perustavanlaatuinen merkitys etenkin Tolkienin varhaisissa haltiakielen luonnoksissa, joskin lopullinen suurhaltiakieli muotoutui latinasta ja sai vaikutteita suomesta ja kreikasta.

Sellaiset sanat kuin rauta, tereva ja kulda vastaavat merkitykseltään suomen kielen vastineitaan rauta, terävä ja kulta. Kielten yhteys kuuluu puhutussa haltiakielessä.

– Quenyaa kirjoitetaan niin, että englantia puhuva ihminen osaa lausua sanat jotenkin oikein. K-kirjain on merkitty c:ksi ja j-kirjain on y:ksi, Pohjola selvittää.

Suomenkielisille quenyan lausuminen tarjoaa näin ollen yllätyksiä. Ymmärrät, kun lausut quenyaksi Valon väylä, Calacirya. Kalakirja!

Kirjalliset lähteet: Humphrey Carpenter: J. R. R. Tolkien, Colin Duriez: Legenda nimeltä J. R. R. Tolkien, Catherine McIlwaine: Tolkien – mies joka loi Keski-Maan, Juri Nummelin & Vesa Sisättö: Tolkien – elämä ja teokset.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt