Sylvi Kekkonen uutuusromaanin päähenkilönä – ”Hän ei ollut perinteinen esimerkiksi asenteissaan avioliittoon” - Viihde - Ilta-Sanomat

Sylvi Kekkonen uutuusromaanin päähenkilönä – ”Hän ei ollut perinteinen esimerkiksi asenteissaan avioliittoon”

Julkaistu: 28.4.2019 8:42

Sylvi Kekkosesta romaanin kirjoittanut Johanna Venho uskoo, että aviomiehen naissuhteet olivat Sylville kovempi pala kuin hän halusi näyttää. Mutta oli Sylvi rohkeakin: hän loi uran kirjailijana ja hankki 61-vuotiaana salaa ajokortin.

Sylvi Kekkosen (1900–1974) syntymästä on ensi vuonna 120 vuotta, mutta rakastettu presidentin puoliso muistutti monessa asiassa nykyajan naista. Hän osasi ottaa oman tilansa eikä myötäillyt miehensä ajatuksia. Mutta oli hän myös asemansa vanki.

Voisi ajatella, että Sylvi Kekkosesta tiedetään tarpeeksi, mutta näin ei ajatellut kirjailija-runoilija Johanna Venho, 47, kun hän alkoi tutkia Sylvi Kekkosen elämää romaaniaan varten.

– Kiinnostuin siitä, millainen ihminen hän oli. Itseäni kiinnosti erityisesti hänen kirjailijuutensa. Sylvi Kekkonen oli yhtaikaa luja ja herkkä – jopa erityisherkkä, Johanna Venho sanoo.

Ensimmäinen nainen (WSOY) perustuu tosiasioihin, mutta Sylvi Kekkosen sisäinen maailma on romaanissa kuviteltua.

– Hän alkoi muuttua romaanihenkilöksi, kun eläydyin siihen, miten hän on herkkänä ihmisenä pystynyt toteuttamaan itseään Urhon rinnalla, Venho kertoo.

Kirjassa 66-vuotias Sylvi Kekkonen lähtee Katerman mökille Suomusjärvelle muistelemaan elämäänsä, kun hänen kirjailijaystävänsä Marja-Liisa Vartio on kuollut. Toisaalla kuvanveistäjä Essi Renvall miettii, miten kuvata naista, jossa on niin paljon ristiriitoja.

Sylvi Kekkonen julkaisi viisi kirjaa.

Sylvi Kekkonen vaikutti lempeältä ja hiljaiselta, mutta osasi hän olla pisteliäskin. Hän tuki aviomiehensä työtä, mutta oli samalla oman aikansa feministi.

Kuvissa Sylvi Kekkonen näyttää hauraalta pienen kokonsa ja reumansa takia. On kerrottu, että hänellä oli myös keskenmenoja, joiden takia hän ”meni rikki”. Väitetään lääkärin määränneen tästä syystä avioparin eri makuuhuoneisiin.

Tänä päivänä kuulostaa erikoiselta, että keskenmeno estäisi lopullisesti seksielämän. Erikoista olisi sekin, jos lääkäri määräisi parin eri makuuhuoneisiin.

– Sitä ei kukaan tiedä, miten asia on oikeasti ollut, Venho toteaa.

Sylvi Kekkosen heikon terveyden piikkiin on kuitenkin laitettu presidenttipuolison naissuhteet. Kerrotaan, että heillä oli keskinäinen sopimus, joka salli miehen uskottomuuden.

”Rintaa korvensi ja viilsi, vaikka koetin olla sitä kaikelle kansalle näyttämättä. Sitä kipua pitää napata niskasta, näyttää ihmisille että minä olen sen ohjaksissa, että kaikesta tästä on sovittu yhteisymmärryksessä”, Venho kirjoittaa Sylvi Kekkosen ajatuksiksi, kun Kekkonen oli hehkunut Linnan juhlissa tanssittaessaan naisystäväänsä Anne-Marie Snellmania.

Kirja tuo esille loukattuja tunteita, mutta Sylvi Kekkonen myös järkeisti tunteitaan. Hän hoiti tyynesti velvollisuutensa ja sanoi napakasti miehelleen mielipiteitään. Urho Kekkonen myös huomioi puolisonsa ajatukset.

Presidenttipari Havaijilla 1961.

Presidentti varmasti rakasti puolisoaan luotettuna kumppanina. Vähemmän on pohdittu sitä, rakastiko Sylvi Kekkonen miestään. Kaipasiko hän yksinäisinä iltoinaan oikeasti miestään?

– Uskon, että hän kaipasi ja koki yksinäisyyttä, mutta hän löysi myös vahvan oman maailman, mikä varmasti liittyi hänen hylätyksi tulemisen tunteisiinsa, Venho uskoo.

Johanna Venhon mielestä Sylvi Kekkonen oli myös rohkea – jopa räväkkä.

– Hän ei ollut perinteinen esimerkiksi asenteissaan avioliittoon, jota hän ei pitänyt varteenotettavana instituutiona, Venho kertoo.

1950-luvun alussa Sylvi Kekkonen tapaili kirjailija Olavi Paavolaista, mutta romanttista suhdetta heillä ei ollut. Paavolainen kyllä osasi hurmata naiset.

– Sylvillä oli ehkä haave, että hän voisi vielä tuntea jotakin romanttista, Venho uskoo.

Venho kuvaa heidän tapaamisiaan niin, että jotakin voisi tapahtua, mutta se jokin jää tapahtumatta.

”On helppo ajatella rakastuvansa sellaiseen, joka on etäällä ja toisen oma: jonka kanssa ei missään olosuhteissa voisi aloittaa yhteistä elämää”, Venho kirjoittaa.

Sylvi Kekkonen ei halunnut pitää vain kulisseja yllä, hän halusi säilyttää perhe-elämän. Matti ja Taneli olivat äidilleen tärkeitä – tietenkin.

Venhon kirjassa Sylvi Kekkonen alkaa työstää 1968 julkaistua Lankkuaidan suojassa -pienoisromaaniaan, jota monet pitävät hänen parhaana teoksenaan. Sylvi Kekkosen neljästä pienoisromaanista kuuluisin on 1958 julkaistu Amalia.

– Kiehtovaa Sylvissä on sekin, että hän aloitti kirjailijan uransa vasta 49-vuotiaana, Venho toteaa.

Venhon mielestä Sylvi Kekkosen teoksissa ihailtavaa ovat lapsuuden kuvaukset, tekstin tarkkuus ja aistivoimaisuus.

– Olin aliarvioinut aiemmin Sylvi Kekkosta kirjailijana, Venho kertoo.

Katerman mökille Sylvi Kekkonen saattoi lähteä yksin. Mökkimatkat olivat hänen irtiottonsa velvollisuuksista – ja puolisosta.

– Yllätyin, että hän vietti aikaa yksin mökillä, jossa ei ollut edes puhelinta, Venho kertoo.

Sylvi Kekkonen ilmoitti aina mökille lähtiessään, että jos ei hänestä kolmeen päivään kuulu, voi tulla etsimään. Hän kävi soittamassa kotiin vastapäisestä talosta tai Lahnajärven huoltoasemalta.

Ajokortin Sylvi Kekkonen hankki salaa 61-vuotiaana. Ajokortiton presidentti oli saanut kuningatar Elisabetilta lahjaksi Morris Minin, joten Sylvi päätti, että pitäähän jonkun autoa ajaa.

Kuningatar Elisabet lahjoitti Kekkoselle Minin, jota Sylvi opetteli ajamaan.

Sylvi hurautti kermanvalkoisella Minillä usein mökille. Joskus hänellä oli ystäviään mukanaan autossaan, jota hän ehti kolhiakin useita kertoja.

– Sylvi oli reipasotteinen kuski. Hänessä oli myös rohkea ja rempseä puoli, Venho muistuttaa.

On riemastuttavaa ajatella, miten Sylvi Kekkonen tunsi autoillessaan vapautta ja itsenäisyyttä. Hän ei ollutkaan aina reumakivuissaan kotonaan odottamassa miestään matkoilta tai toisen naisen luota.

Ajamisen Sylvi Kekkonen lopetti 1970-luvulla kolaroituaan Mannerheimintiellä ratikan kanssa. Se oli nolo hetki. Ministä meni tuulilasi säpäleiksi, mutta auto on edelleen toimintakunnossa.

Autoilu loppui kolariin.

Varmasti Sylvi Kekkonen joutui tukahduttamaan itseään monessa mielessä asemassaan, joka totta kai jarrutti hänen kirjallista ilmaisuaankin.

– Tänäkin päivänä on mahdollista surkastua itseään vahvemman rinnalla, Venho miettii.

Sylvi Kekkosen paikkaa ei olisi kukaan pystynyt ottamaan, sillä Urho Kekkonen tarvitsi puolisonsa tukea, eivätkä presidenttiparit yleensä eroa. Vain hän itse tiesi, oliko se hänen onnensa.

Sitäkään emme tiedä, olisiko Sylvi Kekkonen lentänyt korkeammalle, jos hän ei olisi ollut asemansa vanki. Mutta pääsi hän sentään yksin mökkireissuilleen, se ei kaikilta onnistu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?