16-vuotias Tertta Saarikko poseerasi naistenlehden kannessa 1960-luvulla – pian saapui mullistava puhelu ”rapakon takaa” - Viihde - Ilta-Sanomat

16-vuotias Tertta Saarikko poseerasi naistenlehden kannessa 1960-luvulla – pian saapui mullistava puhelu ”rapakon takaa”

Kuvituskuva

Huippumallista tuli tv-toimittaja ja ohjaaja. Haave Hollywood-urasta jäi, kun rakkaus vei. Kolme vuotta sitten hän lauloi miehensä Jouko Skinnarin kuolinvuoteella.

Julkaistu: 23.3.2019 10:00

Vanhassa valokuvassa 16-vuotias Tertta Saarikko poseeraa naistenlehden kannessa sinisessä denim-asussa. Kuvan viereen on kirjoitettu: farkkueloa.

– Tästä kuvasta se lähti, Tertta Saarikko muistelee 1960-luvun lopun tapahtumia.

Tunnettu yhdysvaltalainen mallistoimiston omistaja Eileen Ford oli nähnyt Me Naisissa julkaistun valokuvan ja jäljitti Tertan äidin Seija Järvisen puhelinnumeron. Eileen Ford halusi kauniin suomalaisneidon New Yorkiin heti.

– Äiti sanoi, että Tertta käy maineikasta Suomalaista Yhteiskoulua, ja sitten hän voi tulla, kun hän on kirjoittanut ylioppilaaksi ja aloittanut yliopistossa.

Näin myös tapahtui, mutta ennen maailmanvalloitusta ehti sattua paljon.

Vuodet Eileen Fordin mallitoimiston leivissä tekivät Tertta Saarikosta kansainvälisen Max Factorin mainoskasvon.

Mallin töiden kautta Tertta Saarikko oli tutustunut televisiotoimittaja Markku Veijalaiseen, joka juonsi muotinäytöksiä. Mape kysyi, mitä Tertta haluaisi tehdä isona. Tertta ilmoitti haluavansa toimittajaksi.

Pian hän seisoi Mainostelevision jättistudiossa Suosikin päätoimittajan Jyrki Hämäläisen kanssa ja juonsi tv-ohjelmaa Kuukauden sävel.

– Se oli ensimmäisiä suomalaisia popmusiikkiohjelmia, Tertta Saarikko kertoo.

Musiikki on lähellä Tertan sydäntä. Hänen äitinsä Seija Järvinen on musiikin­opettaja ja pianonsoiton lehtori, joka otti usein neljä lastaan mukaan koulun juhliin.

– Muistan yhä tuoksuja myöten koulun juhlat, Tertta Saarikko sanoo.

Kotona soi usein piano ja myös klarinetti. Äidin uusi mies, sittemmin Levyraadista tunnettu Klaus Järvinen oli asettunut taloksi, kun Tertta oli 15-vuotias. Sekin oli yksi syy, että Tertta halusi maailmalle.

– En hyväksynyt häntä. Hän oli despootti, Tertta Saarikko hymyilee nyt jo korjaantuneelle tilanteelle.

Esikoistytär Tertta oli ollut äitinsä luottohenkilö. Isättömänä kasvanut Klaus Järvinen oli elänyt äidin ja kolmen tädin vaikutuspiirissä ja yritti määräillä uusperheessä.

– Ei siitä tullut mitään, Tertta kertoo.

Nykyään heillä on erittäin hyvät ja arvostavat välit.

Tertta Saarikko esitteli kuvia malliajoiltaan kotonaan Helsingissä.

Lapsuudenkodissa äiti Seija korosti tyttärelleen, että pitää tehdä paljon töitä. Ja uskoa siihen mitä tekee, vaikka kokisi vastustusta.

– Äiti kannusti, että usko omiin tekemisiin ja haaveisiin. Sillä on ollut suuri merkitys.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1972 Tertta aloitti Helsingin yliopistossa opinnot historiallis-kielitieteellisessä sekä valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Tertta Saarikko on akateemisesta suvusta. Hänen äidinisänsä oli tuomari ja äidin isoisä rovasti. Mummilla oli neljä professoriveljeä. Mummin isoisä oli arkkiatri Otto E. A. Hjelt.

– Olen saanut eurooppalaisen humanistiperinteen mukaisen kasvatuksen, jossa arvostetaan sivistystä.

– Raha ei ole se, jota arvostetaan.

Tertan isä oli varatuomari kauppa- ja teollisuusministeriössä. Hän kulki presidentti Urho Kekkosen seurueessa idänmatkoja.

– Meillä oli isän kanssa välit poikki vuosia, kun asuin ulkomailla. Vanhemmillani oli riitaisa avioero. Asetuin äidin puolelle.

Polaroid-kuvia maailmalta mallivuosilta.

Tertta Saarikon ansioluettelo kuulostaa nykyisessä mediamaailmassa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Toimittajan töiden ja opiskeluiden ohella parikymppinen Tertta myös ohjasi ja juonsi. Helsingin Juhlaviikot palkkasi 21-vuotiaan naisen lehdistösihteeriksi. Oli vuosi 1974.

Markku Veijalainen oli kuullut, että Terttaa kosiskeltiin maailmalle. Eileen Fordilla oli mallitoimisto myös Lontoossa.

Mape ehdotti, että Tertta tekisi mallin hommia siellä. Samalla hän voisi toimittaa musiikkiraportteja Lontoosta.

– Se ratkaisi. En usko, että olisin lähtenyt Lontooseen vain mallin töiden takia.

Lontoossa tv-reportteri Saarikko sai lainata tunnetun toimittajan Erkki Toivasen käyttämää BBC:n kuvausryhmää. Erkistä ja Tertasta tuli elinikäiset ystävät.

Maailmalla vietetyt vuodet 1975–1977 olivat antoisia. Elämä näyttää kuin sadulta, kun katselemme vanhoja valokuvia Tertan olohuoneessa Helsingin Bulevardilla.

– Tässä ollaan Rolls-Roycen takapenkillä, Tertta esittelee mallikansiotaan.

Kuvausmatkat veivät nuoren mallin muun muassa Afrikkaan, Karibialle ja Yhdysvaltoihin. Puoli vuotta hän asui Hampurissa, jossa oli Fordin mallitoimisto.

Tertan kasvot päätyivät muun muassa Clarion-hiusväripaketin kanteen. Hänet kuvattiin myös Voguen Ison-Britannian numeroon. Hän oli myös Max Factorin maailmanlaajuisen Beauty-kampanjan keulahahmo.

Ehkä merkittävin henkilö, johon Tertta tutustui, oli Andy Warhol.

– Hän piirsi minulle Campbell-purkin, joka minulla on aarteena tallella.

Tunisiassa 1975.

Suomeen palattuaan Tertta Saarikko osti mallintöillä ansaitsemillaan rahoilla Helsingin Katajanokalta kaksikerroksisen yksiön. Televisiotoimittajan ja -juontajan työt imaisivat taas mukaansa.

– Taide- ja media-alalla oli aluksi raskasta olla nuori, kaunis nainen ja televisiossa, Tertta Saarikko sanoo.

– Ilman kotikasvatusta olisin varmaan nääntynyt, kun minulle naureskeltiin, että mitä sä blondi oikein yrität.

Yleisradion TV1:n dokumenttitoimituksessa Tertta Saarikko toimitti Avoin kanava -ajankohtaissarjaa 1979–1983. Samalla hän teki yhteiskunnallisia reportaaseja ja dokumentteja muun muassa alkoholisteista, mielenterveysongelmista ja vangeista.

– Sydämeni sykkii ihmisten puolesta, jotka eivät pysty puolustamaan itseään.

 Sydämeni sykkii ihmisten puolesta, jotka eivät pysty puolustamaan itseään.

Tertta Saarikko oli 25 vuotta skitsofreniaan sairastuneen veljensä Jyrkin uskottu mies. Sairaus puhkesi 21-vuotiaana, kun Jyrki oli valittu Rovaniemen kaupunginorkesterin viulistiksi.

– Jyrkillä oli olosuhteisiin nähden hyvä elämä. Pidimme huolen, että Jyrki on onnellinen. Hän oli mukana kaikkialla.

Tertan äiti Seija oli Jyrkin sairauden suhteen avoin. Näin se on ollut myös helpompi käsitellä. Vaikeneminen on Tertan mukaan tavallisin tapa.

– Jyrki sanoi, että olen ollut merkittävä ihminen hänen elämässään. En ole koskaan pettänyt häntä.

Jyrki kuoli heinäkuussa 2017 kaaduttuaan Helsingissä kadulla.

– Äiti oli kysynyt muutama päivä aiemmin Jyrkiltä, haluatko vielä elää. Jyrki oli vastannut joo.

Yksi Tertta Saarikon tunnetuimmista töistä on Arvopaja, joka nähtiin TV1:ssä 1993. Humanististen tieteiden kandidaatiksi valmistunut Saarikko käsitteli sivuraiteelle joutuneiden suomalaisten hätää.

– Olen halunnut vaikuttaa siihen, että huomataan, että yhteiskunnassa on erilaisia ihmisiä mutta kaikkien elämä on elämisen arvoista.

Pääosan urastaan hän on ollut yrittäjä ja ohjannut, käsikirjoittanut ja toimittanut satoja tv-ohjelmia, lyhytelokuvia ja musiikkivideoita. Hän on tehnyt henkilödokumentit Kalle Holmbergistä, Ralf Gothonista, Iiro Rantalasta ja Jari Sillanpäästä, josta tuli rakas ystävä.

– Jo lapsuudessa Mäntyharjun kesinä ohjasin 14:ää serkkuani luomissani näytelmissä, hän kertoo.

Perheen kesähuvila Terttala on kuulunut Seija Järvisen suvulle Saloheimoille (aiemmin Berner) jo lähes 70 vuotta.

– Olen saanut nimeni äitini lapsena tuberkuloosin kuolleen sisaren mukaan.

– Perheeseen tuli lastenhoitaja, jolla oli avoin tuberkuloosi. Hän ei kertonut siitä.

Mäntyharjun huvila on tärkeä tukikohta. Suku kokoontuu joka kesä yhteisiin juhliin.

– Aina kun tapaamme Helsingissä serkkujeni kanssa, ei mene puolta tuntiakaan, että puhumme Mäntyharjun ihanista kesistä.

Tertta Saarikolla on asunto myös Lahdessa. Leskeksi jäätyään hän osti oman kaksion heinäkuussa 2016 – kaksi kuukautta aviopuolisonsa, valtiopäiväneuvos Jouko Skinnarin kuoleman jälkeen. Jouko Skinnari menehtyi haimasyöpään.

Uusi asunto on heidän vanhan kotinsa yläkerrassa.

– Olin vielä niin kiinni Joukossa, etten voinut kuvitellakaan, että jätän Lahden.

Se oli suuri rakkaus. He tapasivat 1991 taitoluistelutapahtumassa.

– Olin päättänyt, että lähden New Yorkiin ja Hollywoodiin ja tähtään maailman kuuluisimmaksi elokuvaohjaajaksi. En lähtenytkään, Tertta nauraa.

1990-luvun lopussa Jouko Skinnari selvisi elinsiirron avulla maksasyövästä. Lääkärit pitivät sitä ihmeenä ja ennustivat Joukolle, että kymmenen vuotta menee hyvin.

– Emme miettineet syövän uusiutumista hetkeäkään. Uskomatonta kyllä, hän sai 17 lisävuotta.

 Olen sanonut ihmisille, joilla on vakavasti sairaita läheisiä, että ottakaa vaikka pankkilaina ja jääkää kotiin, kun tiedätte, että loppu on lähellä.

Haimasyöpä saatiin leikattua 2014. Kaikki näytti hyvältä. Tertta ja Jouko lähtivät lomalle Karibialle. Pian paluun jälkeen tuli tieto: syöpä oli levinnyt keuhkoihin.

Tertta muutti vuodeksi kokonaan Lahteen. Se oli oikea ratkaisu.

– Olen sanonut ihmisille, joilla on vakavasti sairaita läheisiä, että ottakaa vaikka pankkilaina ja jääkää kotiin, kun tiedätte, että loppu on lähellä. Ette tule katumaan.

Se oli hieno rakkaus- ja kumppanuusliitto. He olivat aika paljon myös erillään.

– Olimme samanlaisia. Ajattelimme, että toiselle pitää antaa tilaa ja ymmärtää, että toinen rakastaa työtään.

Tertta oli aina vannonut, ettei mene koskaan naimisiin. 80-luvulla hän perui häät kuvataiteilijasulhasensa kanssa muutama viikko ennen vihkimistä. Nousi kohu. Äiti ja Tertta pakenivat lööppejä San Remoon.

Tertta ja Jouko vihittiin 2002, kun Jouko Skinnari oli selvinnyt maksasyövästä.

– Joukolle tehty elinsiirto oli kuitenkin niin dramaattinen, että piti päättää, olemmeko oikeasti yhdessä.

Hääpari tarjosi Lahden torilla 5 000 ihmiselle kakkukahvit.

Tertta Saarikko ja Jouko Skinnari vuonna 2010.

Jouko Skinnarin viimeisenä vuotena he olivat yötä päivää yhdessä. Tertta uskoo, että hän selvisi siksi paremmin jaloilleen.

Vielä maaliskuussa 2016, kuukausi ennen kuolemaa, Tertta ja Jouko ajelivat autolla Lahdessa Joukolle tärkeissä paikoissa. Joukolla oli mukana repun kokoinen lisähappilaite.

– Ehdin hyväksyä tilanteen. En ole ikinä ollut sellainen, että miksi minulle kävi näin. Mutta surua se ei tietenkään vie.

Viime viikon perjantaina Tertta oli mukana Lahdessa jakamassa Jouko Skinnarin muistorahaston ensimmäisiä apurahoja.

Seuraava työ liittyy myös Lahteen.

Tertta alkaa valmistella jatkoa palkitulle pitkälle dokumentilleen Lemmenlatu, joka on tarina Lahden yli sadan vuoden historiasta. Toinen osa kertoo lahtelaisen populaarikulttuurin historian.

Kuolemaa Tertta Saarikko ei pelkää. Tertan isä menehtyi aikoinaan lastensa käsivarsille. Silloin Tertta näki ensimmäisen kerran ihmisen kuolevan.

– Jälkeenpäin se oli hieno kokemus. Saatoin isän, sain pitää kädestä kiinni. Joukolla oli ihan samanlainen lähtö.

Miehensä kuolinvuoteella Tertta muisti, että Jouko rakasti virttä Maa on niin kaunis. Tertta lauloi sen hänelle.

– Jouko sanoi, että laula kovempaa.

Tertan isä nukkui pois sairaalassa kaikki lapset vierellään. Tertan veli Jyrki ehti myös paikalle pitkän matkan päästä.

– Isä sanoi, että tuleehan Jyrki. Sanoimme, että tulee. Kun Jyrki saapui, isä lakkasi puolen tunnin kuluttua hengittämästä.

Isänsä tavaroita läpikäydessään Tertta löysi laatikkokaupalla omia lehtijuttujaan. Niistä oli kaikista myös kopiot.

– Isä oli seurannut minun elämääni. Se oli hirveän liikuttavaa.

– Kaikkein iloisin olen siitä, että ehdimme puhua kerran oikein kunnolla. Ajoin isän Mersua ja juttelimme.

Omia lapsia Tertalla ei ole, vaikka takana on monta vakavaa seurustelusuhdetta. Ennen Jouko Skinnaria hän seurusteli monta vuotta Dizzy Gillespien suosikkitrumpetisti Jon Faddisin kanssa ja kiersi heidän kanssaan maailmaa.

– Jouko oli ensimmäinen mies, jonka kanssa halusin lapsia. Nuorena en edes ajatellut äitiyttä, sillä koko maailma odotti.

– Sitten se ei enää onnistunutkaan. En kuitenkaan kuulu niihin naisiin, joiden mielestä lapsettomuus on traumaattinen asia.

Töissä hän on saanut luoda ihania juttuja. Ne ovat kuin omia lapsia.

Vanheneminen ei 65-vuotiasta Terttaa huoleta. Hän harrastaa hot-joogaa ja käy kuntosalilla personal trainerin kanssa. Työntekoa hän ei aio jättää koskaan.

– Ystäväni sanoi, että on hirveää, kun sun kanssa ei voi puhua vanhenemisen kamaluudesta, kun näkee, ettet välitä.

– Asenne on varmaan paljolti äitini ansioita. Paras kauneusleikkaus on iloinen, leveä hymy. Sitä noudatan päivittäin.