Kommentti: Minne katosi Nakke Nakuttaja?

Julkaistu:

Piirrosleffojen Nakke Nakuttaja oli aivan yliveto ilkimys. Innolla siis syöksyttiin myös hänen oman sarjakuvalehtensä kimppuun.
Lintuhan meidän sukupolvemme lapset 50-luvun puolivälissä oli opettanut lukemaankin.

Kunnia ei osunut Nakke Nakuttajalle vaan Aku Ankalle, joka oli alkanut ilmestyä jo 1952. Naama punaisena potalla ähisten oli Akun tikkukirjaintekstejä tankattu siitä lähtien ankarasti.

Niinpä ihan omin silmin osasimme jo lukea lehtikioskin sarjisriviltä uuden lehden nimen: ooh, ­nonstop­leffojen tuttu tikka on nyt saatavana myös sarjakuvalehtenä!

Nakuttajalehti tuli yhtaikaa hyvään ja pahaan rakoon. 40-luvun alusta amerikkalaisissa piirrosfilmeissä seikkaillut riehakas ja anarkistinen hahmo oli valloittanut pätkismaailman – Suomenkin viimeistä elokuvateatterin lastennäytöstä myöten. Nakke oli jo kaikille tuttu tuote.

– Mutta sullehan tulee jo kotiin Aku Ankka! kuultiin muuallakin kuin meillä äitien suusta, kun pieni pojanreppana pyysi ostamaan uuden Nakke Nakuttajan.

Se vasta tavatonta olisi ollutkin, jos joku onnenpekka olisi saanut oikein kotiin tilattuna peräti kaksi sarjakuvalehteä, siis vielä Naken Aku-tilauksen päälle!

Onneksi pienellä ihmisellä oli esimerkiksi isä ja ukki ja eno, ymmärtäväisiä aikuisia, joiden kanssa lehtikioskin ohi kulkeminen mukavasti kartutti myös Nakke Nakuttajien kokoelmaa.

Ensi huumassa Nakke pärjäsi Aku Ankalle ja Mikki Hiirelle ihan hyvin. Vasta lukutaidon kehittyminen paljasti Nakke-tarinoiden juonikuviot yleensä selvästi Akuja vaatimattomammiksi.

Toisaalta Nakke Nakuttajan ”avustajajoukko” suoraan piirrosfilmeistä oli kyllä ylittämätön: Anselmi Panda, Repe Sorsa, Tipi ja Sylvesteri, Putte Possu, Väiski Vemmelsääri, Elmeri, Maantiekiitäjä, Valttu Mursu, Hekku Haukka ja keitä heitä nyt olikaan...

50-luvun vuodet olivat Nakke Nakuttajan sarjakuvalehden kulta-aikaa. Nakke eli Woody Woodpecker oli lehtenä alkanut ilmestyä Yhdysvalloissa vain kolme vuotta Suomea aikaisemmin, joten ote oli vielä tuore ja raikas.

Naken harmiksi juuri silloin Aku Ankka eli Carl Barksin suurinta luovuuden aikaa. Mitä enemmän ikävuosia kertyi, sitä kiehtovammiksi nimenomaan Barksin ankkatarinat nousivat – mihin tahansa muuhun sarjakuvaan verrattuina.

Nakke löysi silti lukijakuntansa ja jatkoi ilmestymistään vuoteen 1992 saakka. Amerikkalainen Woody-lehti oli lopetettu jo 1989.

Vaan kadonnut ei kaikkien aikojen tikka toki ole, viime vuonna tuli uusi Nakke-elokuvakin.

Ja minullakin kirpparilta löytynyt iso pino 70-luvun väliin jääneitä Nakkeja vielä lukematta!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt