Alma Kaukinen teki kirpputorilta löydön, joka muutti lopulta koko elämän suunnan

Julkaistu:

New Yorkissa 1918 syntynyt Alma Kaukinen muuttui viisikymppisenä valokuvataiteilija Lady Ostapeckiksi.
Studiona huoneen nurkka vanhassa maalaistalossa. Ei keinotekoista valaistusta, ainoastaan ikkunasta siivilöityvä auringonvalo. Kamerana kirpputorilöytö.

New Yorkissa 1918 syntynyt suomalaistaustainen Lady Ostapeck ei valittanut olosuhteita. Riitti, että kuvissa kaikki oli täydellistä. Ladyn ottamia muotokuvia julkaisivat lukuisat lehdet ja ne ovat olleet esillä kymmenissä näyttelyissä niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.


Lady eli vaiherikkaan elämän, jonka kirjailija Eira Hernberg on vanginnut elämäkertaromaaniin Lady Ostapeckin maaginen kamera.

Se kertoo tarinan naisesta, jonka elämä oli täynnä värikkäitä käänteitä ja joka lopulta viisikymppisenä löysi valokuvauksen avulla oman taiteellisen kutsumuksensa.

Lady syntyi Alma Kaukisena New Yorkin Finntownissa 22. helmikuuta 1918. Etunimensä hän sai äidiltään, joka kuoli muutama päivä synnytyksen jälkeen.

Isä Esa Kaukinen oli aikoinaan muuttanut Yhdysvaltoihin välttyäkseen joutumasta Venäjän armeijaan. Alman syntymän jälkeen hän lähti New Yorkista metsätöihin. Tytär päätyi äitinsä siskon hoitoon Connecticutiin.


Kuolema seurasi Almaa tädin luokse. Naapurin mielenvikainen suomalaismies tappoi tädin ja tämän perheen kirveellä. Myöhemmin Alma muisteli tapahtumaa ja mietti sattuman osaa elämässä.

– Tehtyään tapot mies lähti ja tappoi vielä muitakin. Hän meni eri suuntaan kuin missä minä olin. Elämä on joskus pienestä kiinni, lähteekö oikealla vai vasemmalle.

Alma oli hoidettavana useammassa suomalaisperheessä, kunnes päätyi New Jerseyssä asuneen Elisabeth Jansonin luokse.

Jo nuorena Alma tunsi vetoa taiteisiin. Hän suoritti kuvataideopintoja, sillä päämääränä oli tulla suureksi taiteilijaksi. Almalta kuitenkin puuttui intohimo riittävään harjoitteluun. Toive taiteilijuudesta vaihtui pukusuunnittelun opiskeluun.

Lyhyt avioliitto ukrainalaissyntyisen Peter Ostapeckin kanssa päättyi eroon, koska Alma ei ollut halukas luopumaan taiteellisista unelmistaan. Häntä ei kiinnostanut perinteinen perheenäidin rooli. Pariskunta ehti saada elokuussa 1940 pojan, jonka nimeksi tuli Bruce.

Työkseen Alma suunnitteli ja ompeli pukuja kunnes sai töitä valokuvien retusoijana. Hän työskenteli Manhattanin suurissa studioissa. Valokuvaajat luonnehtivat Alman ammattitaitoa toteamalla, että hänen käsittelemissään kuvissa oli sielukkuutta.

– Kamera näkee liikaa, enemmän kuin ihmissilmä. Siksi kuvien retusointi on tärkeää, Alma on todennut.

Suuret lehdet New York Timesia myöten tekivät Almalta tilauksia. Aikakauden kuuluisat taiteilijat olivat hänen asiakkaitaan. Kerrotaan, että Greta Garbo tahtoi aina Alman kuviensa käsittelijäksi.


Vuodet Manhattanilla olivat työntäyteisiä, jopa siinä määrin, että Alma alkoi kaivata maaseudun rauhaa. Maiseman vaihto tuli mahdolliseksi, kun Bruce aikuistui.

Alma laittoi lehteen ilmoituksen, jossa ”Lady hevosen kanssa etsii taloa”. Hevosta Almalla ei ollut, mutta sellaisen hankkiminen kuului suunnitelmiin. Sopiva vanha maalaistalo löytyi Fly Creek -nimisen kylän laitamilta, neljän tunnin matkan päässä New Yorkista.

Itsenäinen nainen herätti kylällä ihmetystä. Kyläläiset alkoivat kutsua Almaa ilmoituksen mukaan Ladyksi. Syntyi kuin vahingossa taiteilijanimi Lady Ostapeck.

Ladyksi muuttuneen Alman harrastus oli kiertää kirpputoreja ja huutokauppoja. Vanhaa tavaraa kertyi talon täydeltä.

Yksi huone oli täynnä naisten pukuja, toinen hattuja. Rikkinäinenkin kelpasi, sillä entisenä ompelijana Lady osasi korjata vaatteita. Toisinaan hän osti asun vain tutkiakseen miten se oli ommeltu.


Elämälle löytyi uusi suunta, kun Lady eräänä päivänä osti kirpputorilta 1900-luvun alun Korona View -paljekameran. Vaikka oli tehnyt valokuvien kanssa töitä parikymmentä vuotta, Lady ei ollut koskaan itse kuvannut.

Oli tullut aika kokeilla. Ensimmäinen malli oli oma poika Bruce. Kuva onnistui hyvin. Lady alkoi kehitellä ideaa muotokuvista, joissa voisi hyödyntää kotiinsa kasaamaa vanhaa tavaraa.


Ladyllä oli ajatus voimaannuttamisesta, vaikka ei sitä sanaa silloin käytetty. Hän halusi esittää kuvattavansa mahdollisimman myönteisessä valossa, kauniina ja rakastettuina.

Lady valitsi huolella kuvattavan vaatteet ja kuvan taustat. Kuvaus tapahtui Ladyn kodin nurkkauksessa, jota hän kutsui Whimsy Hill -studioksi.

Kuvat Lady otti ikkunan läpi suodattuneessa päivänvalossa. Valotusajan hän laski ääneen. Jos oli aurinkoista, laskeminen loppui viiteentoista, pilvisellä ilmalla jatkui kahteenkymmeneen.

Syntyi taianomaisia kuvia, joissa yhdistyi nykyhetki ja menneisyys, näkyi ihminen, mutta myös jotain hänen sisimmästään. Lady puhui kodistaan taikatalona, jossa jokainen muuttui kauniiksi. Hän oli vihdoin löytänyt kanavan taiteelliselle ilmaisulleen.

Lady Ostapeck kuoli 2.2.2017. Aivan kuin kohtalo olisi leikkinyt valotusajan laskemiseen käytetyillä luvuilla. Kaksikymmentä päivää myöhemmin Lady olisi täyttänyt 99 vuotta.


Eira Hernbergin elämäkertaromaani Lady Ostapeckin maaginen kamera – Amerikansuomalainen taiteilijakutsumus (Docendo) ilmestyy 8. maaliskuuta. Lady Ostapeckin maaginen kamera -näyttely 9.3.–31.3. kulttuuritalo Laikun Galleriassa Tampereella. Lähteet: Ladyn tyyli - muotokuvaaja Lady Ostapeckin Amerikan pukuja ja potretteja. Vapriikki 2011. Dokumentti Birth of a Lady. Ohjaus Omonike Akinyemi. Dokumentti Work of a Lady. Ohjaus Omonike Akinyemi. www.thedailystar.com

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt