Yön pianisti näki läheltä, kuinka Olli Lindholmia ryöpytettiin tämän annettua potkut kitaristille ja basistille – ”Joutui kärsimään ihan liikaa siitä paskanlatauksesta”

18 vuotta Yössä soittanut Mikko Kangasjärvi kuvailee edesmennyttä ystäväänsä Olli Lindholmia määrätietoiseksi, reiluksi ja empaattiseksi.

Mikko Kangasjärvi tunsi Olli Lindholmin 29 vuoden ajan. Hän seurasi liikuttuneena tiistaina, kun koko Suomi tuntui hiljenevän muistamaan Lindholmia.

14.2.2019 20:48

Yö-yhtyeen laulajan Olli Lindholmin kuolema tuli järkytyksenä yhtyeelle. Yön pianisti ja kapellimestari Mikko Kangasjärvi sanoo yrittävänsä ymmärtää muiden jäsenten tavoin, mitä on tapahtunut.

– Olemme kukin työstäneet asiaa itsekseen. Olemme olleet yhteydessä ja sopineet, että heti kun on mahdollisuus, niin nähdään. Torstaina olisi pitänyt olla viimeinen treeni ennen kiertuetta.

Hän näki Lindholmin viimeisen kerran viime viikon torstaina treeneissä studiolla.

– Olli oli innoissaan tulevista keikoista ja uusista sovituksista. Hän vaikutti todella hyväntuuliselta ja onnelliselta.

Lindholmin 29 vuotta tuntenut Kangasjärvi seurasi liikuttuneena, kuinka koko Suomi tuntui hiljenevän muistamaan Lindholmia.

– Itse olen tavallaan viettänyt Ollin kanssa aikaa niin arkisissa olosuhteissa, että jäi unohtumaan Ollin olleen niin tunnettu ja merkittävä henkilö. Eilen se tuli selväksi.

Porin Kauppatorilla syttyivät kynttilät Olli Lindholmin muistoksi tiistaina.

Lindholmia hän kuvailee määrätietoiseksi, reiluksi, empaattiseksi ja aika ajoin ankaraksikin. Kangasjärvi kertoo Lindholmin tunteneen monesti maailmantuskaa esimerkiksi kaltoinkohdeltujen lasten puolesta.

– Kyllä hänellä oli kultainen sydän, vaikka suomalaisen jurouden takia hänestä saattoi tulla tuntemattomille kuva kovana. Enimmäkseen korostaisin, että hän oli tosi reilu, hän kehuu.

Kangasjärvi on alun perin vanha Yö-fani, joka puhkikulutti yhtyeen esikoisalbumin Varieteen. Yön suosio hiipui 1980-luvun loppuvuosina. Lindholm ja Jani Viitanen päättivät puhaltaa jo hajonneen Yön takaisin henkiin. Mukaan tulivat Frogley ja Jesu Hämäläinen.

– Olli oli kosiskellut Jussi Hakulisen takaisin tekemään biisejä. Siellä oli yksi biisi nimeltä Liekki ja siihen tarvittiin haitaria, hän selittää.

Lindholm työskenteli siihen aikaan siivouspäällikkönä siivousfirmassa ja oli puhunut uudesta kuviosta työpaikan saunaillassa. Kangasjärven naapuri kuuli tämän ja kertoi Lindholmille tietävänsä hyvän haitaristin.

– Olli soitti mulle. Se kertoo silloisesta Yön suosiosta, sillä kun Olli soitti, en edes tajunnut, kuka hän on. Menin soittamaan levylle ja kun tuntui niin kivalta, niin lähdin mukaan keikoille.

– Tosin ei niitä keikkoja silloin ihan hirveästi ollut eikä niillä hirveästi käynyt väkeä, hän jatkaa.

Kangasjärvi jäi pian pois.

– Touhu ei oikein liikkunut mihinkään ja ikäero oli suuri, koska itse olin 18 ja ne muut 26–30-vuotiaita. Niillä oli se oma unelma kertaalleen eletty. Ei 18-vuotias jaksanut kuunnella niitä ”muistatko 85, kun oltiin siellä ja täällä” -juttuja, joten lähdin armeijaan.

Ystävyys Lindholmiin säilyi. Kangasjärvi muistaa tehneensä Lindholmin kanssa kahdestaan yksityiskeikkoja häissä ja hautajaisissa.

– Kun 1994 tuli Ihmisen poika ja alkoi uusi tuleminen, mietin, että olisiko pitänyt sittenkin jäädä.

Vuoden 2000 joulukuun miehistönvaihdosten yhteydessä puhelin soi jälleen.

– Olli soitti mulle, että tuu säkin sinne soittamaan, että tulee isompi soundi. Lupasin tulla tekemään joulukuun ja jäin sille tielle.

Yön suosio lähti jälleen uuteen nousuun, joka räjähti jättihitillä Rakkaus on lumivalkoinen vuonna 2003.

– Viime vuosikymmen oli sellaista kulta-aikaa. Laitan sen poikki vuodesta 2011, kun oli 30-vuotisjuhlakiertue, jossa konsertoitiin Hartwall-areenallakin.

Olli Lindholm oli Yön sielu. 18 vuotta Yössä soittanut Kangasjärvi kuvailee Lindholmia alulle panevaksi voimaksi, joka jaksoi aina suunnitella uutta.

Yön viimeisessä kokoonpanossa soittivat Timo Mynttinen, Mikko Kangasjärvi, Ari Toikka, Olli Lindholm, Jari Latomaa ja Jussi Turpeinen.

– Ei me oltaisi voitu tehdä tätä pitkään, jos hän ei olisi jaksanut. Aina hän jostakin sen voiman keräsi. Joskus saattoi sanoa jollekin muulle bändin jäsenelle, että yritä sä nyt olla vähän iloisempi, että hän ei nyt jaksa. 95-prosenttia siitä ajasta hän veti täysillä. Se oli hänen elämäntyönsä ja lasten jälkeen varmasti tärkeimpiä asioita hänen elämässään.

Lindholm joutui otsikoihin annettuaan potkut Yön kitaristille Daffy Terävälle ja basistille Jay Lewisille vuonna 2016. Lewis vei riidan oikeuteen ja vaati 35 000 euron korvauksia potkuistaan. Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi basistin kanteen syksyllä 2018.

Kangasjärvi näki läheltä, kuinka Lindholmia ryöpytettiin potkuista.

– Kyllä hän viimeisen kolmen vuoden aikana joutui kärsimään ihan liikaa siitä paskanlatauksesta, josta suurin osa oli vaan siitä, että ihmiset eivät tienneet mistä ne puhuu. Se mua puistatti. Kuinka monesti mun olisi tehnyt mieli somessa kirjoittaa, että olkaa nyt jumalauta hiljaa, kun ette mistään mitään tiedä, hän sanoo suoraan.

Pianisti on varma siitä, ettei Yötä olisi ollut enää ilman kahden jäsenen erottamista.

– Meillä on ollut todella hyvä meininki kahden vuoden ajan uudella kokoonpanolla. Niin oli siinä vanhassakin kokoonpanossa suurimman osan aikaa. Mutta kun ihmisten elämässä tapahtuu muutoksia, joku raitistuu ja jollekin tapahtuu jotakin muuta, ihmisten kemiat saattavat mennä solmuun ja siitä oli enimmäkseen kyse siinä, että kaksi tyyppiä laitettiin pihalle. Sekin ainoastaan sen takia, että bändi voisi jatkaa. Ei ilman sitä olisi voitu mitenkään jatkaa.

– Ollille satoi ihan liikaa paskaa niskaan, ja kyllä se häntä kuormitti, vaikka sitkeästi veti läpi. Hän oli päättänyt, ettei lue kommentteja. Hienosti hän klaarasi sen ja kantoi sen omalla painollaan.

Lindholmin kuolema vaikuttaa monen ihmisen elämään. Yön Hyvän yön lauluja -kiertueen olisi pitänyt alkaa perjantaina. Se on peruttu.

– En osaa sanoa mitään Yön tulevaisuudesta. Täytyy vaan päivä kerrallaan yrittää ymmärtää, mitä tässä on tapahtunut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?