Koko Pori vaipui epäuskoon yhden ja saman selittämättömän kysymyksen edessä: ”Miksi juuri Olli?”

rac

Julkaistu:

IS Porissa
Olli Lindholmin kuoltua koko Pori vaipui epäuskoon. Illalla kansa kerääntyi Kauppatorin Satakieli-lavalle jättämään legendalle tunteikkaat hyvästit.
Porin kaupunki tiedotti tiistai-iltapäivänä, että Kauppatorilla järjestettäisiin vielä samana iltana kahdeksalta muistotilaisuus Olli Lindholmin muistolle.

Olli on kuollut, ja sitä on vaikeaa uskoa.
Ensimmäiset saapuvat jättämään hyvästejä jo viideltä. He saapuvat, sillä Olli oli ennen kaikkea porilainen, vannoutunut Porin Ässien mies. Se näkyy: monella on yllään Ässien paita.

Illan hämärtyessä paikalle valuu yhä enemmän ihmisiä.

– Mieti, Olli oli vasta 54-vuotias. Nuorempi kuin minä, kynttilää laskeva mies sanoo ystävälleen.

Hänen kasvoillaan on epäuskoinen ilme. Monilla on.


Miehen laskema kynttilä on vain yksi sadoista, joista Satakieli-lavan edusta täyttyy pienessä hetkessä. Väkeä tulee jatkuvasti lisää. Porilaiset pakkautuvat tiiviisti tasaiselle kaarelle lavan edustalle, mutta sen eteen jää noin puolentoista metrin väli.

Kukaan ei töni, tiuski tai turhaudu, kuten tavallisissa yleisötapahtumissa. Jokaisen kynttilälle on tilaa, jokainen mahtuu jättämään hyvästit Yön nokkamiehelle.


Lue myös: Olli Lindholmin muistokirjoitus: Joutsenlaulu koitti liian aikaisin

Virallisia puheosuuksia tai järjestettyä ohjelmaa lavalla ei nähdä, eikä sinne tuoda edes Olli Lindholmin kuvaa. Sitä ei tarvita, sillä tieto tapahtuneesta leviäisi täydestä uutispimennostakin saapuneelle minuuteissa.

Hiljaisen hartauden ja henkilöpalvonnan sijaan Kauppatorilla käy muutenkin eläväinen kuhina. Paikalle on saapunut miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Ihmiset halaavat toisiaan ja ovat läsnä. Moni tapaa tuttujaan sattumalta.

– Kuin koko Pori olisi täällä, joku naurahtaa.


Kun torille kerääntyvät porilaiset muistelevat Ollia, heidän puheissaan toistuvat kysymykset parhaista keikkamuistoista ja suosikkikappaleista. Kuinka Ollin ja Yön tuotannon pariin oli alun perin päätynyt. Aikuiset naureskelevat nuoruuden keikkamuistoille, nuoremmille Olli on tuttu muun muassa Vain elämää - ja The Voice of Finland -ohjelmista.

Yksi kysymys nousee esiin aina uudelleen. Se on myös ainut, johon kukaan ei keksi vastausta.

Miksi juuri Olli?

Kynttilöiden seassa on viestejä. Yön kappaleiden sanoja ja hyvästejä. Toiset niistä kiittävät, toisiin on vuodatettu koko sydämellä oleva suru.

Porilainen Maarit lapsineen jätti lavan portaille suuren sydämen, kirjaimellisesti. Olli oli hänen kanssaan samaa ikäluokkaa, tuttu jo nuoruusvuosilta.

Rakkaus on lumivalkoinen… Lepää rauhassa Olli, sydämeen on kirjoitettu. Sekä pahviseen, että Maaritin.

– Ihan uskomatonta. Ihan täysin uskomatonta. Hän oli sellainen terveyden perikuva, piti kunnostaan huolta, Maarit huokaa.

– Tämä oli tosi iso järkytys.


Myös Maaritille Olli merkitsi vahvasti porilaisuutta.

– Yön keikoilla tuli käytyä jo nuorena. Oli tarkoitus nytkin tässä mennä, mutta... Maarit sanoo ja hänen äänensä murtuu hieman.

– Olli oli niin monessa mukana. Monta asiaa jäi kesken, hän niiskuttaa.

Katso: 21 kuvaa surun peittämästä Porista: Olli Lindholmin kunniaksi syttyi iso kynttilämeri

Myös Pirjo seurasi Ollin uraa alkuajoista asti. Häneen vetosi miehen maanläheisyys ja helposti lähestyttävä persoona.

– Ei hän pyörinyt pää pilvissä, Pirjo tuumaa.

Pirjo tai hänen tyttärensä Emma eivät pysty nimeämään vain yhtä suosikkihetkeä, tai edes kappaletta. Paitsi Patasydämen, Ässien kannatuslaulun, jonka Olli Lindholm teki Nuorten Vihaisten Miehien kanssa vuonna 2003.

– Hän oli itse Patasydän. Isolla peellä ja vielä isommalla ässällä, Pirjo painottaa.

Yö suunnitteli parhaillaan 40-vuotisjuhlakiertuetta. Pirjo ja monet muut toivovat, että kiertue voitaisiin järjestää Ollin muistolle.

– Se olisi hieno ele, hän pohtii.


Olli Lindholmin kuolema totisesti koskettaa koko Poria. Joku aloittaa yhteislaulun, joka leimahtaa yleisössä kertosäkeen kohdalla. Rakkaus on lumivalkoinen, ihmismeri laulaa.

– Kun Olli kuoli, niin mulla alkoi heti soida Likaiset legendat päässä. Se eka sinkku. En edes tiedä mistä se biisi tuli mun päähän, nainen sanoo ystävälleen ja laskee kynttilän.

Hän tahtoi nimensä tähtiin

Hän halusi olla kuolematon

Mutta silloin ennen tähdenlentoa

Pakko kuolla on.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt