Viihde

Samuli Edelmannin äiti Marja-Leena Kouki, 73, hyppäsi täysin uusiin ympyröihin: ”Juuri tässä iässä kannattaa tehdä isoja ratkaisuja”

Julkaistu:

Turkuun kotiutunut Marja-Leena Kouki näyttelee Alzheimerin tautia sairastavan naisen roolin. Hän on menettänyt samalle sairaudelle äitinsä ja näyttelijäveljensä.
Turku sai yhden parhaista näyttelijöistämme, kun Marja-Leena Kouki, 73, päätti myydä pitkäaikaisen kotinsa Helsingin Käpylässä ja muuttaa avopuolisonsa kanssa Turkuun.

– Enkä ole katunut, elämäni muuttui kokonaan ja vain positiivisesti. Juuri tässä iässä kannattaa tehdä isoja ratkaisuja, jos vain mahdollista, Kouki toteaa tyytyväisenä runsas vuosi sitten tehdystä ratkaisusta.

Näyttelijän työelämää ei ikä katkaise, mutta Kouki on tottunut freelancerina ajattelemaan, että mielekäs rooli osuu kohdalle, jos osuu. Hänellä ei ollut mitään tietoa, onko Turussa hänelle töitä.

– En tehnyt ratkaisuani työasioiden takia, hän kertoo, sillä ennen kaikkea hän halusi kivan asuinpaikan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niin sitten kävi, että Marja-Leena Kouki esittää Juha Mujeen kanssa pääroolit Katoava maa -näytelmässä, jonka ensi-ilta oli Turun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 31. tammikuuta.

Satu Rasila ohjaa kirjoittamansa näytelmän, jota on esitetty muun muassa Tampereella. Kun näytelmän nainen sairastuu Alzheimerin tautiin, aviomiehelle tulee kiire puhua se, mikä on jäänyt sanomatta.

– Näytelmässä on paljon valoisuuttakin, ei se kerro pelkästään Alzheimerista, Kouki huomauttaa.

Kun Rasila kysyi Marja-Leena Koukia päärooliin, tämä vastasi ”tulen, jos muistan”.

Se oli vitsi, mutta Kouki tietää viiltävän hyvin myös Alzheimerin taudin kauheuden sairastuneen omaisena.

– Äidilläni ja pikkuveljelläni (näyttelijä Juhani Kouki) oli tämä sairaus – ja siihen he myös menehtyivät, Kouki kertoo.

Hän seurasi vierestä molempien sairautta, joten taustatyötä hänen ei tarvinnut tehdä roolihenkilönsä sairauden tiimoilta. Lahden kaupunginteatterissa näytelleen veljen kohtalo oli erityisen raskas, sillä hän sairastui Alzheimerin tautiin alle 60-vuotiaana. Juhani Kouki kuoli joulukuussa 2017.

– Hirveintä hänelle itselleen oli alussa, kun hän vielä käsitti, mitä sairastuminen tarkoittaa.

Marja-Leena Kouki näki läheltä, miten Alzheimerin tauti vie muistin pala palalta ja kosketuksen normaaliin elämään. Sekä äidin että veljen sairastuminen oli surullista ja raskasta seurattavaa.

– Siinä tein virheen, että saatoin korjata äidin puheita. Alzheimerin tautia sairastavaan pitäisi suhtautua ymmärtäväisesti ja lempeästi, eikä rähjäämällä ja huutamalla, Kouki miettii.

Mutta vaikea on varsinkin alussa ymmärtää ja hyväksyä, ettei läheinen muista ja ajattele kuten ennen.


 

Alzheimerin tautia sairastavaan pitäisi suhtautua ymmärtäväisesti ja lempeästi, eikä rähjäämällä ja huutamalla.

Marja-Leena Koukia ei pelottanut tarttua rooliin, joka tuo mieleen äidin ja pikkuveljen kohtalon.

– Jos olisi alkanut pelottaa, olisi ollut pakko sanoa: ei kiitos, hän toteaa.

Aika monen iso pelko on muistisairaus, mutta Kouki ei halua alkaa luoda pelkoja sellaisesta, mikä ei ole tämän hetken todellisuutta.

– Olen puhdistanut tässä asiassa pääni niin, että ajattelen: jos se on tullakseen, se tulee. Pelkääminen on turhaa, Kouki miettii.

Näyttelijän työtä tekevällä ei voi olla edes lievempää muistin haurastumista, sillä varsinkin isoissa rooleissa on paljon muistettavaa.

– Varjona häivähti mielessä, opinko enää näin paljon vuorosanoja. Mutta kun harjoitukset lähtivät vauhtiin, tämä on ollut vain nautinnollista, Kouki kertoo.

Yleensä muistihairahdukset ovat vain koomisia, niitä sattuu kaiken ikäisille. Marja-Leena Kouki mietti näytelmän käsikirjoitukseen tutustuessaan, että herranjumala, miten tutulta tuntuu.

– Ei tullut heti mieleen, että olin näytellyt sen Kansallisteatterin lavaklubin lukudraamassa monta vuotta sitten, hän naurahtaa.

 

Varjona häivähti mielessä, opinko enää näin paljon vuorosanoja.

Marja-Leena Kouki on ollut viimeksi teatterilavalla pari vuotta sitten Romeo ja Julia -näytelmässä Kom-teatterissa. Sen jälkeen hän on esittänyt Mira Kivilän kanssa Rosa Liksomin tekstejä.

– Kyllähän tämä jännittää, perhosia on vatsassa, Kouki toteaa, mutta eipä kukaan näyttelijä lähde ensi-iltaan kuin ruokakauppaan.

Siitäkin Marja-Leena Kouki on riemastunut, että hän sai vastanäyttelijäkseen Juha Mujeen. He ovat kumpikin olleet aikoinaan Turun kaupunginteatterissa kiinnityksellä, mutta eivät yhtaikaa.

– Emme ole koskaan ennen tehneet töitä yhdessä. Kunnioitan Juhaa näyttelijänä ja ihmisenä, Kouki kertoo.


Turkulainen teatteriyleisökin on ilahtunut, kun Kansallisteatterissa pitkään näytellyt Juha Muje saadaan hetkeksi takaisin. Ei saisi ennakoida, mutta tässä näytelmässä taitaa mennä kaikki nappiin.

Näytelmässä liikutaan eri aikakausilla, joten se ei ole todellakaan vain sairauskuvaus. Avioparia nuorena esittävät Miila Virtanen ja Joonas Snellman.

– Paljon on näissä harjoituksissa naurettu, mutta huulenheitto ei ole koskenut näytelmää, Kouki naurahtaa.

Mutta, miksi Kouki keksi muuttaa Turkuun ihanasta Käpylän-kodistaan? Hänen ikätovereistaan vain harvat innostuvat niin isosta muutoksesta.

– Käpylän-asunto oli monessa kerroksessa, siinä oli liikaa portaita. Turussa ovat kaikki sukulaiseni, paitsi Samuli. Kaikkia ratkaisujani mietin pitkään, mutta varmasti sitä rohkeuttakin on edelleen, Kouki tuumaa.

Samuli Edelmann on Marja-Leena Koukin ainoa lapsi. Lapsenlapsia hänellä on kaksi: Venla ja Ilmari. Venla on paljon ulkomailla, joten tapaamiset ovat kortilla joka tapauksessa.

– Ilmaria on pirun ikävä, mutta kohta hän on jo siinä iässä, että hyppää toivottavasti välillä junaan ja tulee mummon luokse.

Turussa Marja-Leena Kouki on nauttinut keskustassa asumisesta. Vieressä ovat Aurajoki, tori, halli, kahvilat. Ja kun muutoksia alettiin tehdä, Kouki osti avopuolisonsa kanssa myös kesämökin.

Usein kesämökistä luovutaan eläkeikäisenä, mutta Kouki toimi toisin hankkimalla nyt vasta oman mökin. Oli tullut aika toteuttaa unelmat.

– Pysyy virkeänä, kun touhuaa, ja voihan mökillä myös vain tuijotella merta.

Ennen kuin näyttelijä pääsee tuijottamaan merta, hän on ehtinyt näytellä monta kertaa avioliittodraamassa, joka herättää kysymyksen, mitä me lopulta tallennamme muistoiksemme.
Katoava maa -näytelmä Turun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä toukokuun 17. päivään asti.

Marja-Leena Kouki

Ammatti: Näyttelijä.

Ikä: 73 vuotta.

Perhe: Avopuoliso Esa, poika Samuli Edelmann, lapsenlapset.

Ura: Näytellyt monissa teattereissa, muun muassa Kom-teatterissa ja Turun kaupunginteatterissa. Näytellyt myös elokuvissa ja televisiosarjoissa, kuten Sydän toivoa täynnä.