Matti Nykänen ei saa tavata lapsenlapsiaan – asiantuntija kertoo näkemyksensä surullisen yleiseen ilmiöön: ”Isovanhempi ei ole perheessä ykkönen” - Viihde - Ilta-Sanomat

Matti Nykänen ei saa tavata lapsenlapsiaan – asiantuntija kertoo näkemyksensä surullisen yleiseen ilmiöön: ”Isovanhempi ei ole perheessä ykkönen”

Matti Nykänen suree, ettei hän pääse tapaamaan lapsenlapsiaan. Moni samaistuu mäkikotkan tilanteeseen.

Matti Nykänen ei saa omien sanojensa mukaan tavata omia lapsenlapsiaan.­

23.1.2019 18:49

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen, 55, suree Ilta-Sanomien tuoreessa haastattelussa sitä, ettei saa tavata lapsenlapsiaan.

– Kyllä se on tässä vuosien varrella tuntunut tosi pahalta. Olisin aidosti halunnut nähdä lapsenlapsiani, mutta heidän vanhempansa ovat kieltäneet nämä tapaamiset. Se totta kai surettaa, Nykänen kertoo.

Nykänen ei suinkaan ole ainoa, joka suree, ettei pääse tapaamaan lapsenlapsiaan. Moni jakaa samat tunteet.

Yhteydenottoja tällaisilta isovanhemmilta tulee entistä enemmän, Suomen Isovanhemmat ry:n puheenjohtaja Hannu Laaksola kertoo.

– Tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niistä haluta puhua. Ei haluta, että naapurit ja sukulaiset tietävät siitä, Laaksola kuvaa.

Syy löytyy usein isovanhemman omasta päihteidenkäytöstä tai väkivallasta, joskus taas kyse on kasvatukseen liittyvistä erimielisyyksistä.

Matti Nykänen suree lastenlasten kanssa menetettyä aikaa.­

Lapsen kasvatuksesta päättävät tämän vanhemmat, Laaksola korostaa.

– Isovanhempien täytyy muistaa, että he eivät ole perheessä ykkönen. Jokaisella perheellä on omat tapansa, eivätkä isovanhemmat päätä niistä.

Jollei tilanteita pyritä heti ratkaisemaan, ne tahtovat kärjistyä. Ainoa keino on keskustelu.

Laaksola tietää tapauksia, joissa perhe on päässyt sopuun ja tilanne saanut onnellisen lopun.

Tekeillä oleva lakiuudistus vahvistaisi isovanhempien oikeutta tavata lastenlapsia, vaikkei automaattisesti tapaamisoikeutta myöntäisikään.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lakiesityksen mukaan lapselle voitaisiin tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.

– Lapselle on voinut muodostua tällainen suhde esimerkiksi samassa taloudessa asuneeseen isovanhempaan tai sijaisvanhempaan taikka vanhemman entiseen puolisoon, lakiesityksessä sanotaan.

Eduskunnan lakivaliokunnan mukaan määrittely mahdollistaa liiankin suppean tulkinnan siitä, kuka on lapselle läheinen henkilö.

Valiokunta katsoo mietinnössään, ettei ”erityisen läheisen henkilön” määritelmä edellytä aiempaa asumista samassa taloudessa. Isovanhemmat asuvat nykyisin harvoin lasten kanssa samassa taloudessa, mutta lapsen ja isovanhempien välille on muutoin voinut muodostua erityisen läheinen suhde pitkän ajan kuluessa.

Lakimuutoksen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan jo huhtikuussa, mutta todennäköisempi ajankohta on vuodenvaihteen tienoilla.

Lukijoiden kokemuksia

Isovanhempien ja lasten suhteet puhuttivat IS:n lukijoita. Osa lukijoista puolusti lapsen oikeutta tutustua sukuunsa.

”Jokainen sukupolvi kantakoon itse oman riitaisuutensa mutta olkoon siirtämättä sitä eteenpäin.”

”Äitini iski suhteet poikki isäni kuoltua. Minulla veljeni kanssa olisi pitänyt olla oikeus tutustua isovanhempiin ja isän sukuun.”

”Isäni ei pitänyt minuun koskaan yhteyttä, mutta kun sain omia lapsia, otin yhteyttä , koska halusin että he tapaavat isoisäänsä, ja hän onneksi halusi tavata lastenlapsiaan. Olenkin antanut anteeksi sen, että hän ei halunnut olla minuun yhteydessä, enkä ole ottanut asiaa edes esiin.”

”Lasteni isoisä, oma isäni kuoli eilen. Ihan järkyttävää, mikäli lapseni eivät olisi saaneet häntä tuntea. Omat traumani olen haudannut ja hän oli lapsilleni maailman paras isoisä.”

Moni lukijoista ymmärsi, että ratkaisuun on syynsä.

”Jotkut mummit eivät ole pullantuoksuisia, vaan käryävät tulipalolle jonka itse sytyttivät.”

”Ei isovanhemmuus ole itsestäänselvyys. Se täytyy rakentaa omien lasten ollessa pieniä, ei sitä aleta yhtäkkiä vaatimaan itselle.”

”Siskoni teki saman päätöksen eikä ole katunut, ja myös nyt teini-ikäiset lapset ymmärtävät asian, kun se on heille selitetty.”

”Ei minunkaan alkoholisoitunut isäni saa tavata lapsenlastaan kuin selvin päin. Ja siihen taas ei voi luottaa, ettei mitään ole ottanut. Hän pilasi ryyppäämisellään minun lapsuuteni, sama ei tule toistumaan lapseni kohdalla.”

Millaisia ovat sinun kokemuksesi isovanhemmuudesta? Keskustele kommenteissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?