Kansanedustaja lopetti 32 vuotta sitten sokerin syönnin ja päätös on pitänyt – kertoo, miten elämä muuttui - Viihde - Ilta-Sanomat

Kansanedustaja lopetti 32 vuotta sitten sokerin syönnin ja päätös on pitänyt – kertoo, miten elämä muuttui

Tänä uutenavuotena Timo Heinonen teki lupauksen viettää enemmän aikaa lastensa kanssa.

Julkaistu: 13.1.2019 12:40

Kansanedustaja Timo Heinonen päätti 11-vuotiaana, että nyt loppui karkin syönti. Tänä uutenavuotena Heinonen päätti viettää enemmän aikaa lastensa kanssa.

Uutenavuotena useilla on tapana tehdä lupauksia.

Moni varmaan lupasi itselleen tälläkin kertaa vuoden vaihtuessa jättää herkuttelun tai tissuttelun kokonaan – edes kuukaudeksi.

Ja kuinkakohan moni heistä tiesi hiljaa mielessään, että pariin päivään se lakko jää.

Toisten kohdalla lupaukset pitävät. Jopa vuosia.

Kolmannen kauden kansanedustaja Timo Heinonen (kok) päätti jättää sokerin tykkänään miltei 33 vuotta sitten, ollessaan 11-vuotias varhaisteini.

– Olen pienenä poikana tehnyt sen päätöksen, että aloitan karkkilakon. Olin pikkasen pyöreä ja se oli nuorelle pojalle tosi kova paikka, se otti itsetunnolle.

– Se oli vuonna 1986, joten mitä siitä nyt tulee...miltei 33 vuotta olen ollut ilman sokeria, nyt 43-vuotias Heinonen sanoo.

Heinosen päätös ei ollut uudenvuodenlupaus, mutta venähtänyt karkkilakko tuli ilmi Ilta-Sanomien toimittaja Rita Tainolan jututtaessa Heinosta Puolustusministeri Jussi Niinistön uudenvuodenpäivän vastaanotolla 1. tammikuuta.

– Rita kun kysyi minulta uudenvuodenlupauksista, sanoin, että minun on todella vaikea kertoa mitään, moni kun lupaa jäädä herkkulakkoon tai tipattomalle. En voi olla joka vuosi lupaamassa samaa, kun olen sen lupauksen tehnyt jo vuonna ‘86, Heinonen nauraa.

Päätös on pitänyt. Kansanedustajana ja aiemmassa ammatissaan opettajana työskennellyt Heinonen ei ole syönyt lisättyä sokeria sen koomin. Ei esimerkiksi juhlakakkua omissa ylioppilasjuhlissakaan. Pois ovat jääneet pullat, jäätelöt, limsat ja oikeastaan kaikki herkut, joissa on lisättyä sokeria.

– Jos nyt jossain ruoassa on hieman sokeria kastikkeessa, en rupea sitä sentään kyselemään.

Ketsupit ja tacojen kaveriksi ostettavat salsat Heinonen valitsee sokeroimattomana.

Monia tuotteita saa nykyään sokerittomana, mutta toisin oli 80-luvun lopussa, kun karkkilakko alkoi.

– Siinä on tapahtunut iso muutos. Olisikohan silloin ollut edes mitään light-tuotteita. Vuosi ’86 oli aika erilainen.

– Tänä päivänä joku sanoo, että kyllähän sinä voisit syödä vaikka ksylitolilla makeutettuja karamelleja tai jotain muuta, mutta en syö sellaisiakaan.

Yksi esimerkki on, ettei Heinonen ole koskaan päässyt tai joutunut maistamaan energiajuomia.

– Todennäköisesti en ole menettänyt mitään.

–Eihän se jälkikäteen kauhean pyöreältä näytä, mutta silloin se näytti ja tuntui kun itsetuntokin oli heikko, Timo Heinonen sanoo nyt 11-vuotiaasta itsestään.

Makuaisti on muuttunut, kun tottumus makeaan ruokaan on jäänyt pois. Nykyään suuri herkku ovat Heinosen mukaan viinimarjat suoraan pensaasta tai tyrnimarjat, jotka nekin ovat aika happamia. Sama makumieltymys näkyy Heinosen mukaan myös hänen 8- ja 6-vuotiaissa lapsissa.

– Isompi lapsi syö toki makeisia jonkin verran, mutta huomaan, että hänkin ottaa isän maustamatonta jugurttia esanssisen mansikkajugurtin sijaan.

Vaikka perheessä isä ei syö sokeria, muulle perheelle kyseinen nautintoaine ei ole pannassa.

– Lapsille kuuluu lasten herkut ja kohtuus kaikessa.

Makutottumusten muututtua jo pelkkä maidossa oleva maitosokeri maistuu hieman makealta.

– Joskus kun joku kysyy, millä herkuttelen, niin sanon, että aamukahvit juon mustana ja jälkiruokakahviin laitan eduskunnassa tilkan maitoa. Jo pelkkä maito tekee suussani nykyään siihen sellaisen pienen makeahkon maun.

”Sokerittomuus on ollut henkilökohtainen päätökseni”

Entä miten Heinonen kannustaisi niitä ihmisiä, jotka ovat nyt vuoden vaihduttua päättäneet jättää herkut sikseen?

– Varmaan meistä jokainen on yksilö, toisilla se (herkuttelu tai tissuttelu) loppuu siihen tiukkaan päätökseen ja joku voi tehdä sen hivuttamalla. Mielestäni päätös lähtee omasta tahdosta. Siitä, että päättää “teen näin” ja “pysyn päätöksessä”.

Heinosen painottaa, ettei hän halua tuputtaa valintaansa muille.

– Sokerittomuus on ollut henkilökohtainen päätökseni enkä ole sitä missään mielessä tuputtamassa. En minä nyt ketään kannusta siihen, että kannattaa koko elämä olla ilman Fazerin sinistä tai hääkakun palasta. Se on vähän jokaisen oma asia.

– Luulen, että tämän jutun jälkeen joku ravintoterapeutti sanoo, että ei ole terveellistä lopettaa sokeria noin täydellisesti, niin en anna sellaista ohjetta, Heinonen sanoo nauraen.

Tänä uutenavuotena Heinonen lupasi itselleen viettää enemmän aikaa lastensa kanssa.

– Kyllä joo, se on sellainen asia, mistä tässä ja monessa muussa työssä kantaa vähän huonoa omatuntoa.

– Yritän aina ajatella niin, että se aika, mikä ollaan lasten kanssa, niin se ollaan sataprosenttisesti. Ei ole niin oleellista, mitä tehdään, vaan oleellisempaa on se, että ollaan yhdessä.

Kansanedustaja Timo Heinonen puolustusministerin itsenäisyyspäivän vastaanotolla, jossa kertoi IS:n toimittaja Rita Tainolalle päättäneensä jo 11-vuotiaana olla ilman sokeria. Tänä uutenavuotena Heinonen teki lupauksen viettää enemmän aikaa lastensa kanssa.

Heinonen sanoo toivovansa, että tulevissa vaaleissa puhutaan enemmän lapsiystävällisestä Suomesta.

– Ei voi olla sellainen maailma, että ollaan 24/7 kiinni välineen tai tietokoneen tai sähköpostin kautta töissä. Sieltä täytyy löytyä myös aikaa itselle ja tärkeille ihmisille.

Samaan teemaan liittyisi myös se, että isien ja äitien roolit vanhempina olisivat tasavertaisemmat.

– Tarvittaisiin asennemuutosta siihen, että isät ja äidit on samanarvoisia yhteiskunnassa myös vanhempina. On hyvä etsiä se kohta, jossa isä saa olla isä ja nauttia isyydestä ja lapsella on oikeus äitiin ja isään.

Vaikka Heinonen toteaa asenteiden ja roolien muuttuneen jo paljon siitä, mitä ne joskus ovat olleet, hän kertoo yhä aina ilahtuvansa kuullessaan kollegan jäävän isyyslomalle.

– Lindtmanin Antti nyt viimeksi tai Häkkäsen Antti. Se on hienoa, että me isätkin otetaan sitä roolia ja halutaan, että se (vanhempainvapaa) on myös meidän oikeus. Isyyslomalle jääminen ei tarkoita, että tekisi työnsä huonommin vaan se tarkoittaa sitä, että tehdään työ täysillä ja sitten vapaa-aika käytetään niihin tärkeimpiin.

Isyyslomien suhteen Heinonen näkee entisen pääministerin Jyrki Kataisen olleen “lasikattojen rikkoja” kansanedustajien ja jopa ministerien joukossa.

– Hän jäi isyyslomalle ja osoitti sen, että se isyysloma ja lapsen syntymä oli niin tärkeä, (että voi jäädä työstä pois joksikin aikaa). Ja myös puolisolle se oli osoitus.