Juha Hurme pelasti klassikon – Katrina oli 30-luvulla kansainvälinen bestseller

Julkaistu:

Sally Salmisen unohdettu mestariteos oli kansainvälinen bestseller ja saariston naisen sisun ylistys. Tuore suomennos nostaa sen arvoonsa.
Eräs tuttu, jonka mielipidettä arvostan, sanoi vajaat kaksi vuotta sitten, että minun kannattaisi lukea Sally Salmisen Katrina. Sitten luin suomennosta sata sivua, ja se oli ihan paska, kertoo kirjailija, ohjaaja, käsikirjoittaja Juha Hurme.

– Tartuin sen jälkeen alkuperäiseen, ruotsinkieliseen Katrinaan ja kiinnostuin todella.

Siitä lähti liikkeelle prosessi, joka johti Hurmeen kääntämään uudestaan Sally Salmisen (1906–1976) Katrinan.

Katrina on tarina nuoresta naisesta, joka muuttaa Pohjanmaalta Ahvenanmaalle naimisiin saamattoman nahjuksen ja komean haihattelijan suurten puheiden houkuttamana. Suuri rakkaus kantaa naisen tavattoman raskaan elämän läpi. Lapsia syntyy, mies on merillä kesät, lapset karkaavat liian nuorina hekin merille. Tulee sairauksia, tulee kuolemaa, mutta nainen jaksaa, kestää ja taistelee. Katrinan pohjalainen ylpeys ja oikeudentunto asettavat hänet napit vastakkain vallanpitäjien kanssa, joiden mielestä köyhien tulee olla nöyriä ja kiitollisia kaikesta.


Katrina oli 1930-luvulla suomalainen kirjallinen menestystarina vailla vertaa. Se oli Salmisen esikoisteos, jolla hän voitti Pohjoismaisen romaanikilpailun 1936. Hän ilmestyi ”kirjalliselle taivaalle komeetan tavoin”, kuten asiasta kirjoitettiin. Katriina ilmestyi heti suomeksi, ja siitä otettiin peräti 15 painosta.

Teos käännettiin yli 50 kielelle ja tekijää ylistettiin maailmalla otsikoilla ”Tiskipaljusta kirjallisen maailman kukkuloille”.

Katrina on ennen muuta ylistyslaulu suomalaisen naisen voimalle ja sisulle. Sen vuoksi vertailu vaikkapa Väinö Linnan miesnäkökulmatuotantoon on hyvin perusteltua. Seppo Puttonen, joka toimitti Yleisradioon itsenäisyyden ajan kirjallisuutta käsitelleen Kirjojen Suomi -sarjan, sanoi, että tämä kirja oli hänelle koko sarjan voimakkain lukuelämys.

Salminen syntyi Ahvenanmaalla, josta muutti 1930 Yhdysvaltoihin. Hän oli kirjoittanut kirjaa ollessaan kotiapulaisena New Yorkissa. Palvelusväelle jäi tuolloin omaa aikaa iltaisin ja öisin ja torstai-iltapäivisin, mistä Hiski Salomaan Tiskarin polkka meitä muistuttaa.

Katriinan menestyksen jälkeen Salminen palasi kotiseudulleen, jossa häntä karsastettiin, koska hän oli käsitellyt kirjassaan liian kriittisesti vallanpitäjiä ja rikkaiden ja köyhien välistä ristiriitaa. Hän alkoi kaivata takaisin ulkomaille, mutta sitten syttyi talvisota ja hän toimi sen aikana lottana.


Vuonna 1940 hän meni naimisiin tanskalaisen taidemaalari–sotakirjeenvaihtajan kanssa ja muutti miehensä kanssa Saksan miehittämään Tanskaan, jossa auttoi vastarintaliikettä.

Juha Hurme käänsi Salmista samaan aikaan, kun hän kirjoitti Finlandia-palkinnolla viime vuonna aateloitua Niemeä.

– Käänsin sitä aamuisin sivu kerrallaan verrytelläkseni kieltä.

Juha Hurmeen mukaan on ilmiselvää, että Katrinaa ei oltaisi suomennettu 1930-luvulla, ellei se olisi voittanut romaanikilpailua.

– Silloin elettiin äärioikeistolaisen hullun politiikan aikaa ja Salmisen teos oli samalla tavalla vastavirrassa kuin vaikkapa Pentti Haanpää.

– Vaarallista sanaa feminismi ei silloin vielä ollut, mutta tämä teos kertoo rehellisesti naisen positiosta.

Salminen ei ollut Hurmeen mielestä vasemmistolainen, mutta hän reagoi herkästi eriarvoisuuteen.

 

Vaarallista sanaa feminismi ei silloin vielä ollut, mutta tämä teos kertoo rehellisesti naisen positiosta.

Tulenkantajilta Salminen meni ohi, koska se oli Hurmeen mukaan futuristinen liike ja Salmisen kirja oli konstailematon, laveasti eeppinen ja vanhanaikainen elämäkerta. Salmisen kieli on kirkasta ja juonenkäänteet ovat nerokkaita. Ja sitten kirja kertoi vielä Ahvenanmaasta, josta ei tuohon aikaan haluttu lukea.

– Ahvenanmaa oli tullut osaksi Suomea 1809 voimapolitiikan seurauksena ja siellä oli omat arvot ja oma kulttuuri ja siellä puhuttiin vain ruotsia eli manner-Suomessa ei ollut kiinnostusta, mutta se Katrina oli silti pakko kääntää.

– Kaikki muuttui yhtäkkiä toisen maailmansodan jälkeen ja takinkääntäjiä riitti. Sally Salminenkin nousi ja häntä ruvettiin julkaisemaan.

– Salminen oli kosmopoliitti ja hänen muut kirjansa kertovat eurooppalaisesta elämästä ja kulttuurista.


Sally Salminen kirjoitti kaikkiaan 17 teosta, joista kuusi on suomennettu.

Köyhään pienviljelijäperheeseen syntyneellä Salmisella oli kymmenen sisarusta, joista peräti neljästä tuli kirjailijoita; kaksi veljeä alkoi kirjoittaa vasta eläkeiässä, mutta sisar Aili Nordgren debytoi jo 1940. Aili Nordgren puolestaan oli kirjailija Ralf Nordgrenin ja säveltäjä Pehr Henrik Nordgrenin äiti.

Myrskyluoto-sarjan kirjoittanut Anni Blomqvist oli Sally Salmisen pikkuserkku ja hän on 1980-luvulla muistellut, että Salminen, joka oli rakennuttanut Ahvenanmaalle talon, oli kutsunut sinne äitinsä ja sisarensa ja pikkuserkkunsa ”jotta hänellä olisi piikoja ja ompelijattaria lähellä ja jotta hän voisi istua erillään olevassa työhuoneessaan ison kirjoituspöytänsä ääressä”.

– Kaikki kunnia Anni Blomqvistille, mutta hänen tuotantonsa on nostalgista menneen muistelua, jollaista en niin hir­veästi arvosta, kun taas Sally Salminen on pätevä sanataiteilija, Hurme arvottaa.


Blomqvistin ja Salmisen teokset osuvat ajallisesti yksiin ja samaan miljööhön, mutta Salmisen kuvauksessa on jazzin poljento.

– Salminen kirjoitti Katrinan New Yorkissa piikana, alipalkattuna prekariaatin edustajana öisin kynttilänvalossa keskellä jazzia.

Hurme nostaa 1930-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta Salmisen ohella esiin Haanpään tuotannon lisäksi Elmer Diktoniuksen Janne Kuution, Samuli Paulaharjun tuotantoa sekä Maria Jotunin Huojuvan talon, joka tosin jäi tekijältä unohduksiin ja ilmestyi vasta kauan tekijänsä kuoleman jälkeen.

Onko suomalaisessa kirjallisuudessa vielä olemassa unohdettuja mestariteoksia tai tekijöitä?

– Minä luulen, että harmaa alue on pe­rattu, mutta voihan olla, että sieltä nousee vielä jotakin todella morbideja asioita. Mene ja tiedä. Minulle anarkososialisti Kaarlo Uskela on todella kova kaveri, mutta tämän jälkeen jätän Salmisen ja Uskelan muille.

Kuin samaan hengenvetoon Hurme kertoo kuitenkin olevansa suomentamassa parhaillaan Salmisen muistelmateosta Min amerikanska saga, joka kertoo Katrinan tekoajasta.

Juha Hurme ja 2018

Juha Hurme on viime vuodet ollut hyvin tuottelias. Tässä hänen tämän vuoden urakkaansa:

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt