On vaikea uskoa, etteivät näyttelijä, kirjailija Kiti Kokkonen, 44, ja stand up-koomikko, näyttelijä Krisse Salminen, 42, tunteneet toisiaan ennen Linnanmäen Peacockissa pyörivän Maailmanlopun revyyn tekoa. Naiset vitsailevat keskenään, täydentävät toistensa lauseita ja puhe pulppuaa.
– Ihailin aiemmin Krisseä vain kaukaa, Kiti tunnustaa.
Revyyn teossa naiset ystävystyivät.
Ystävytyneet naiset kehuvat vuoroin toisiaan. Ennen revyyn tekoa he olivat vain moikkailuväleissä.
– Mikäs sen ihanampaa, että pidät jotain ihmistä lahjakkaana, ja kun tutustuu, niin hän paljastuu kultakimpaleeksi, Kiti summaa, ja Krisse komppaa häntä.
– Fanitus on vain kasvanut, Krisse sanoo.
Kiti kertoo Krissen tuovan mieleen hänen Elna-mummonsa, joka oli avarakatseinen ja näki kaikessa aina jotain hyvää.
– Olet sydämeenkäypä ihminen.
Teatterin maailma on molemmille naisille tuttu jo lapsuudesta, sillä Krissen äiti näyttelijä Kaarina Turunen ja isä televisiovisailuistaan tuttu juontaja Reijo Salminen. Kitin äiti on näyttelijä Titta Jokinen ja isä Ere Kokkonen oli ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä. Ere Kokkonen kuoli vuonna 2008.
Krisse Salminen muistaa viettäneensä lapsena teatterissa monet illat, kun hänen äitinsä oli töissä.
– Se oli ihan mahtavaa. Sain katsoa kaikki ihanat musikaalit sataan kertaan rappusilla istuen ja olla siinä maailmassa mukana. Kaikki olivat niin kivoja, hän muistelee.
Krisse tunsi tuolloin, että koko teatterin väki on yhtä suurta perhettä.
Hän pääsi myös isänsä mukana keikoille.
– Näin Jukka Puotilan imitaatiot moneen kertaan, ja nautin niistä todella.
Varjopuolet tulivat myös tutuksi. Kiti Kokkonen vaivautui lapsena, kun ulkona liikuskellessa vanhemmille tultiin juttelemaan kuin vanhoille tutuille.
– Olin mustasukkainen, ja koin sen häiritsevänä. Se oli kiusallista.
Kiti Kokkonen seurasi pienestä pitäen vanhempiensa työtä ja tekemisiä ihaillen.
Krisse tietää tunteen. Hän ei pitänyt siitä, että perhe tunnistettiin kaupungilla ja heistä supistiin.
– Isä ei mukamas huomannut sitä, mutta minä katsoin aina tosi murhaavasti.
Kiti Kokkosen vanhemmat erosivat, kun hän oli pieni. Kiti asui isänsä kanssa.
– Isä oli läsnäoleva ja rohkaiseva.
Kitin välit hänen äitiinsä ovat myös erittäin läheiset ja rakkaat.
– Minulla on hyvä itsetunto elämän ja olemisen suhteen, mikä on paljolti isäni ansiota. Minulla on vankka perusta.
Kiti asui isänsä Ere Kokkosen kanssa vanhempien avioeron jälkeen. Hän kiittää isäänsä paljolti siitä, että hänelle kehittyi vahva itsetunto.
Kiti keskusteli paljon isänsä kanssa, ja tunsi, että hänet otettiin huolineen todesta.
– Lapsenakin keskustelimme sydänsuruista tosissaan. Isä on ottanut minut aina vakavasti.
Rehellisyys on asia, jonka isä juurrutti syvälle tyttäreensä. Kiti kertoo isänsä selittäneen, miten omatunto on kuin kuusikulmio, joka pyörähtää aina, kun valehtelee. Pyöriessä sen kulmat hioutuvat.
– Mitä enemmän valehtelee ja on epärehellinen, niin sitä enemmän kulmat tylpistyvät. Lopulta se on kuin pallo, eikä enää tiedä, mikä on oikein ja väärin.
– Se on sellainen ohjenuora, että minun on tänä päivänäkin aivan äärimmäisen vaikea valehdella, edes valkoisia valheita.
Krisse muistaa oman isänsä olleen myös ihminen, jolle hän uskalsi teini-ikäisenä tunnustaa, jos oli tehnyt jotain typerää.
– Hän ei ole ikinä suuttunut minulle mistään. Paitsi ehkä vähän silloin, kun juuri ajokortin saaneena romutin hänen uuden autonsa.
Koko perhe juhli syntymäpäiviä aina antaumuksella. Isälleen Reijo Salmiselle Krisse uskalsi tunnustaa vaikeatkin asiat.
Vanhemmat panostivat aina täysillä tyttärensä juhliin. Syntymäpäivät olivat suuria tapahtumia, joita valmisteltiin huolella.
– Minulla oli aivan mielettömät syntymäpäiväjuhlat aina. Mallasjuomalta haettiin ilmapallot, discovalot, ja videokamera. Iskä piti aina tietokilpailut ja improvisaatioleikit.
Naisten puolisot isinä saavat heiltä pelkkää kiitosta. Isänpäivät sujuvat perinteisen kaavan mukaan: vietetään yhdessä aikaa ja syödään.
– Molemmat lapseni palvovat isiään ja heillä on hyvät välit, Krisse kertoo.
Hän kuvaa kuvaa aina kesäisin videon, jolle haastattelee lapsiaan.
– Kysyn heiltä joka vuosi, kuka on maailman paras tyyppi, ja molemmat sanovat isi. Se tulee sekunnissa, ja se on tosi hyvä asia. Sen jälkeen tietysti kysyn, kuka on toiseksi paras, Krisse hymyilee.
Krisse Salminen näki lapsena komeat musikaalit moneen kertaan ollessaan teatterissa viettämässä aikaa.
Krissen tytär Hertta on tullut Reijo-pappaansa siinä, että haluaa juhlia isänpäivää suurieleisesti.
– Hän on niin juhlaihminen, että panostaa kaikkiin juhliin. Aamiainen viedään vuoteeseen, ja kortit tehdään. Tänä vuonna Hertta on suunnitellut myös konfettisadetta aamiaisen yhteyteen, Krisse kertoo.
Kitin miehellä herra Hevisauruksella Olavi Tikalla on keikka isänpäivänä Linnanmäen Peacockissa.
– Jos perheemme tytär on meillä, niin meillä on kakku ja kahvit aamulla, mutta ei sen erityisempää. Ajattelen, että meillä on isien-, äitien-, ja ystävänpäivät joka päivä.
Kiti Kokkonen kertoo Krissen tuovan mieleen hänen Elna-mummonsa, joka oli myös avarakatseinen ja empaattinen.
Bonusäiti Kiti katsoo usein isän ja tyttären touhuja liikuttuneena. Heillä on yhteinen huumorintaju, ja aivan omat juttunsa.
– Hän on välittävä, läsnäoleva ja huumorintajuinen isä, kun itse olen välillä vähän pirttihirmu, Kiti nauraa.
– Minua alkaa aina itkettää salaa, kun heillä on niin hyvät välit. Olen välillä tunnistavinani heistä omaa suhdettani isääni. Siinä on samanlaisia piirteitä. Ihailu on hyvä sana. Se on aivan ihanaa.
Suomen Komediateatterin Maailmanlopun revyy Linnanmäen Peacock-teatterissa 25.10.-31.12.
Kiti Kokkonen seurasi pienestä pitäen vanhempiensa työtä ja tekemisiä ihaillen.
