Viihde

Rauli Badding Somerjoen kappaletta syytetään plagiaatiksi – Teosto jyrähtää suorat sanat

Julkaistu:

plagiointi
Teoston mukaan plagioinnista ei pitäisi puhua kuin silloin, kun asia on virallisesti todistettu.
IS kertoi torstaina, että oululainen Jouko Heikkala löysi laulaja Rauli Badding Somerjoen tunnetusta kappaleesta yllättäviä yhtäläisyyksiä unkarilaiseen iskelmäkappaleeseen.

Unkarilaista musiikkia harrastava Heikkala huomasi jo vuosia sitten Kuihtuu kesäinen maa -kappaleen ja unkarilaisen Teri Harangozón Minden ember boldog akar lenni -levytyksen kuulostavan varsin samoilta.

– Kyllä sen huomasi heti ensimmäisistä soinnuista, että tämähän on tuttu kappale. Se on hyvin identtinen Baddingin kappaleen kanssa, oululainen Heikkala kertoi IS:lle.

– Tämä ei oikeastaan ole edes plagiaatti, vaan aivan sama kappale tehtynä suomeksi, Heikkala jatkoi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Tieto kappaleiden samankaltaisuuksista kantautui myös Baddingista kirjan kirjoittaneen Jukka Rajalan korviin, joka kertoi asiasta Somero-lehdessä. Myös Rajala hämmästyi kuultuaan kappaleet ja totesi niiden olevan identtisiä.

– Ihan alkusoinnuista lähtien oli selvää, että kyseessä on sama biisi. Kyllä se minut yllätti. Rauli kuitenkin sävelsi paljon itsekin ja siinä mielessä se ei tunnu kovin loogiselta, Rajala sanoi IS:lle.

Rajala toivoi, että Teosto oikaisisi kappaleen tekijänoikeudet niin, että myös sen alkuperäiset tekijät saisivat lanttinsa.

Kova syytös

Nyt Teoston musiikkiasiantuntija Jennah Vainio kertoo IS:lle, että plagiaatti on hyvin voimakas ilmaisu, josta ei pitäisi puhua heppoisin perustein.

– Plagioinnista on kyse silloin kun tekijä esittää toisen tekijän teoksen omanaan, plagiointisyytöksiä työkseen tutkiva Vainio linjaa.

Vainion mukaan Teostolle tulee vuosittain lukuisia vinkkejä mahdollisista plagiaateista.

– Meille tulee valveutuneilta muusikin kuluttajilta tasaisesti vinkkejä epäillyistä plagiaateista. Suurin osa osoittautuu tarkemmalla kuuntelulla vain sisältävän samankaltaisuuksia – ei suoraa plagioimista tai kopioimista.

Ilmoitus plagioinnista otetaan tutkintaan vain, jos se tulee sävellyksen tekijältä itseltään.

– Lähtökohtaisesti Teosto ei lähde kolmansien osapuolien huomioiden perusteella näitä tutkimaan – ymmärrettävistä syistä – vaan se edellyttää aina oikeudenomistajan itsensä, joka epäilee tekijänoikeuttaan loukatun, laittamaan prosessi alulle ottamalla yhteyttä oman maansa tai omaan tekijänoikeusorganisaation, jonka jälkeen asiasta tulee ns. virallista, Vainio selvittää.


Teosto toimii plagiaattisyytöksissä puolueettomana arvioijana, jonka musiikin ammattilaisista koostuva ohjelmistotoimikunta arvioi sävellykset ja niiden yhtäläisyydet. Prosessissa kuullaan molempia osapuolia ja arvioidaan, onko kyseessä todella plagiaatti.

– Jos epäilty kappale on todettu plagiaatiksi, se on valtaosiltaan niin melodian kun harmonioiden osalta mitä suurimmissa määrin yhteneväinen alkuperäisen kappaleen kanssa.

Mikäli Teosto päätyy siihen, että kyse on suorasta plagioinnista, pyrkii se rohkaisemaan kappaleiden tekijöitä ratkaisemaan kiistan keskenään.

– Usein tekijät näin keskenään toimivatkin. Harvoin päädytään oikeuteen, joka ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.

Vainion mukaan on tärkeää, ettei puhuta plagioinnista, kunnes niin on virallisesti todistettu. Hänen mukaansa Teosto tutkii vuodessa vain 2–3 epäilyä.

– Ani harvoin voidaan puhua plagiaateista käsitellyissä tapauksissa. Samankaltaisuuksia on useimmiten valtavasti, mutta plagiaatin kriteerit ovat korkeat, eli suoria plagiaatteja on häviävän pieni osa.

– Erittäin tärkeää olisi myös kriittisesti suhtautua sanaan plagiaatti eikä käyttää sitä kevytkenkäisesti. Samankaltaisuuksia on ääretön määrä kappaleiden välillä, eikä mikään ole plagiaatti, ennen kuin toisin todistetaan. Epäilty plagiaatti olisi oikea termi ja senkin kynnys on korkea.

Vainion mukaan on kuitenkin hienoa, että musiikin kuuntelijat ovat valppaina sävellysten suhteen ja huolehtivat tekijöiden oikeuksista.

– On hienoa, että musiikin kuuntelijat tiedostavat sen, että musiikkikappaleiden takana on säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia ja että heidän leipänsä on paljolti kiinni heidän saamistaan tekijänoikeuskorvauksista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt