Ilkka Remes kirjoitti uuden romaaninsa maahanmuutosta – yksi asia on menestyskirjailijan mielestä Suomen suurin uhka: ”Se on realismia” - Viihde - Ilta-Sanomat

Ilkka Remes kirjoitti uuden romaaninsa maahanmuutosta – yksi asia on menestyskirjailijan mielestä Suomen suurin uhka: ”Se on realismia”

Ilkka Remeksen uuden romaanin aiheena ja katalysaattorina toimii Eurooppaan suuntautuva pakolaisaalto. Aihevalinta tuntui kirjailijasta itsestäänselvältä.

Ilkka Remes vuonna 2011. Miljoonia myynyt kirjailija ei viihdy parrasvaloissa ollenkaan.­

6.10.2018 16:22

Suomen kiistatta menestyneimpiin kirjailijoihin lukeutuva Ilkka Remes tunnetaan erittäin ajankohtaisista trillereistään. Tuorein Perikato-romaani käsittelee Euroopan kriisiä, maahanmuuttoa ja sitä, mikä taho aiheesta käytävää keskustelua ohjaa.

Samalla Remes esittelee uuden päähahmon, puoliksi suomalaisen CIA-agentin Robert Forstenin, joka tulee esiintymään myös seuraavissa kirjoissa.

– Halusin päähenkilöksi suomalaistaustainen henkilön, joka kuitenkin katsoo Suomea hieman ulkopuolisin silmin sekä toimii vakoilun ja kansallisen turvallisuuden parissa. Tärkeää oli myös luoda hänelle tätä maailmaa tukeva henkilöhistoria, jonka salaisuudet alkavat selvitä hänelle itselleenkin vasta tarinan kuluessa, Remes kertoo IS:lle.

– Robertin taustassa ja lähipiirissä on paljon ammennettavaa, Perikadossa nähdään vasta jäävuoren huippu. Tarinaa tehdessäni haluan yllättyä itsekin. Se on myös tae siitä, että lukijakin tulee yllättymään. Tekeillä olevassa seuraavassa osassa Robert joutuu rankkoihin tilanteisiin ja hyvin vaikeiden valintojen eteen, samoin kuin Suomen valtiojohto, hän jatkaa.

Remes, oikealta nimeltään Petri Pykälä, tunnetaan salaperäisenä kirjailijana, joka varjelee yksityiselämäänsä tarkoin. Yli 20 vuoden aikana Remes on esiintynyt vain yhdessä tv-lähetyksessä, eikä hän ole vuosiin tavannut toimittajia tai kuvaajia kasvotusten. Haastatteluihin hän vastaa sähköpostitse. Remes onkin todennut haluavansa mieluummin kertoa tarinoita kuin puhua itsestään.

Ensimmäinen romaani Pääkallokehrääjät ilmestyi vuonna 1997 ja siitä lähtien Remes on kirjoittanut vähintään kirjan vuodessa. Se on kova tahti, ja kirjailija onkin myöntänyt, että pidempi aika yhden aiheen parissa voisi olla liikaa, vaikka kärsimättömyys lyö korville pyrkimystä mahdollisimman hyvään lopputulokseen.

Remeksen uuden Perikato-kirjan aiheena ja katalysaattorina toimii Eurooppaan suuntautuva pakolaisaalto.­

Uuden kirjan aiheena ja katalysaattorina toimii Eurooppaan suuntautuva pakolaisaalto. Aihevalinta tuntui Remeksestä itsestäänselvältä. Kirjailija painottaa pakolaisuuden olevan tärkeä teema, joka vie vakavien kysymysten ääreen. Samalla se on vaikea aihe.

– Aidosti hätää kärsivien joukossa on myös vain sellaista esittäviä. Kaiken lisäksi pakolaisten määrä tulee vielä moninkertaistumaan viime vuosien tasosta.

Pakolaiskriisin myötä myös piilossa olleet kansallismieliset voimat ovat päässeet tai pääsemässä valtaan.

– Pakolaisaallosta tuli lännessä ärsyke, joka sai liikkeelle pinnan alla jo pidempään kehittyneet voimat. Vakiintuneet puolueet ovat aiempina vuosina pitäneet käsiä korvillaan kansalaisten edessä tai yksinkertaisesti vain nukahtaneet rattiin. Padotut kansallismieliset voimat ovat nyt pääsemässä tai päässeet valtaan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Tällä on perustavaa laatua olevia ja kauaskantoisia vaikutuksia koko lännen vakauteen ja poliittiseen järjestelmään. Näitä voimia hyödyntävät sekä Yhdysvaltain laitaoikeisto että Kreml, Remes kertoo.

Venäjä häärää jälleen vahvasti taustapiruna Remeksen kirjassa. Se ei ole sattumaa.

– Venäjä käyttää hybridivaikuttamisessa kaikkia mahdollisia keinoja. Esimerkiksi Suomen päätös hakeutua Naton jäseneksi voisi aiheuttaa erinäisiä toimia Venäjän taholta, ja näistä toimista Kreml vilauttelee esimakua, jotta ymmärrämme kuinka ikävistä asioista on kysymys.

Remes sanoo tämän oleva juuri sitä psykologista vaikuttamista, jota Venäjä menestyksekkäästi kohdistaa suomalaisiin poliitikkoihin ja kansalaisiin.

Ilkka Remes vuonna 2011. Miljoonia myynyt kirjailija ei viihdy parrasvaloissa ollenkaan.­

– Syyrian sodassa Venäjän toimet osaltaan aiheuttivat pakolaisvyöryn Eurooppaan. Se puolestaan repii maanosaa hajalle poliittisesti ja heikentää EU:n yhtenäisyyttä, mikä on Venäjän tavoite, kirjailija pohtii.

Perikato-romaanissa Euroopasta käydään taistelua piiloteltujen voimien välillä. Toiset niistä pyrkivät pitämään Euroopan avoimena ja liberaalina, toiset taas ajavat rajojen sulkemista ja perinteisten arvojen palauttamista.

– Perikadossa esiintyvien verkostojen esikuvana ovat yleisesti matalalla profiililla toimivat, samanmielisten vaikuttajien epämuodolliset kontaktiverkostot. Esimerkiksi laajaa maahanmuuttoa ajava Adam Smith Institute on erittäin vaikutusvaltainen ja hyvin tiukasti runsaat rahoituslähteensä salaava. Maahanmuuttoa puolestaan vastustaa kansallismielisten kristillisten voimien yhteistyötä edistävä Movement, jota johtaa Trumpin entinen strategi Steve Bannon.

Remes on tarkka mies, mitä tulee kirjojen yksityiskohtiin. Hän aloittaa usein kirjansa taustatyön limittäin edellisen kanssa. Jos tilanne sitä vaatii, hän käy tutustumassa kirjansa tapahtumapaikkoihin paikan päällä.

Remes kertoo harkinneensa Perikato-kirjan konservatiivisen Europeana-verkoston kokoontumispaikaksi vanhaa luostaria, kunnes hän valitsi keskiaikaisen linnan.

– Suorastaan hätkähdin, kun viime viikonloppuna näin Sunday Telegraphissa puolen sivun kokoisen kuvan Rooman eteläpuolella tammimetsän keskellä sijaitsevasta luostarista, jonka Bannon on valinnut Movement-liikkeensä päätukikohdaksi.

Ilkka Remeksen kirjoja on myyty yli 2 miljoonaa kappaletta.­

Remeksen painettujen kirjatuotteiden kokonaismyynti on ylittänyt Suomessa kahden miljoonan rajapyykin. Se on täysin poikkeuksellinen luku. Samaan ovat yltäneet harvat nykynimet.

Paljon matkusteleva kirjailija muutti Englantiin 1990-luvun puolivälissä. Hän tapasi siellä eri yhteyksissä muslimeja, samoin myöhemmin Saksassa ja Belgiassa. Monet heistä olivat syntyneet Länsi-Euroopassa.

– Nyt samoilla alueilla asuu paljon enemmän Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneita, heidän joukossaan myös ihmisiä, jotka eivät pidä naisia tasaveroisina miesten kanssa, eivät kunnioita vähemmistöjä eivätkä hyväksy moniarvoista, demokraattista eurooppalaisuutta. Heidän joukossaan leviää poliittisen islamin aatteita ja radikalismia, ja heitä tuntemani tavalliset, maltilliset muslimit kavahtavat, hän sanoo.

Tapaamiset jäivät elämään kirjailijan mieleen ja niiden pohjalta kehittyivät tuoreen tarinan teemat.

– Tutkin tavalliseen tapaan erilaista lähdeaineistoa ja keskustelin aihepiiriä tuntevien ihmisten kanssa. Poikkeuksellista oli se, että asiantuntijalähteeni painottivat erityisellä tavalla keskustelujen luottamuksellisuutta. Sekin vahvisti omalta osaltaan kiinnostustani teemaan.

Ilkka Remeksen teoksia on nähty myös teatterilavoilla. Musta Sydän -teos heräsi henkiin Tampereen teatterissa. Kuvassa Mari Turunen ja Elina Rintala.­

Venäjän otteita aina tarkasti seuraava Remes on huomioinut myös Airiston Helmen tuoreet tapahtumat.

– Baltian maiden siirryttyä Naton sateenvarjon alle Venäjä on varautunut varmistamaan Pietarin turvallisuuden sekä Kaliningradin elintärkeät meri- ja lentoliikenneyhteydet. Tähän se tarvitsee Suomenlahden pohjoisrannikkoa ja manneraluetta, jonne se on rakennuttanut sotilaalliseenkin toimintaan soveltuvaa infrastruktuuria, Remes sanoo.

Kirjailija toteaa, että tämän tietenkin Suomen turvallisuusviranomaiset ovat havainneet vuosia sitten, mutta asiaan puuttuminen oikeusvaltiossa on vaikeaa ja diplomaattisesti riskialtista.

– Täytyy ensin olla todellisia rikosepäilyjä. Mittavalla Airisto-operaatiollaan Suomi antoi selkeän viestin itään.

Remes ei usko, että Suomea uhkaa perinteinen vieraan vallan hyökkäys. Uhat ovat muuttuneet.

– Uskoisin että yksi vaarallisimmista tilanteista liittyy sähköriippuvaisen yhteiskunnan haavoittuvuuden ja pohjoisen ilmaston yhdistelmään. Laukaisevat tekijät voivat liittyä luonnonvoimiin, Suomen lähialueen kriiseihin tai Suomeen kohdistettuihin kyberhyökkäyksiin. On pelottavaa ajatella, kuinka olemattomilla tai heikoilla varmistuksilla yhteiskunnan kriittiset järjestelmät on varustettu. Tilanteen pahimpien seurausten ajatteleminen on suorastaan ahdistavaa. Valitettavasti se ei kuitenkaan ole uhkakuvien maalailua vaan realismia, hän kertoo.

Remeksen mielestä Suomessa on paljon ihmisiä, jotka vilpittömästi uskovat, että viimeiset vakavat kriisit ja sodat Euroopassa – Suomesta puhumattakaan – koettiin 1900-luvulla ja tästä eteenpäin niitä ei yksinkertaisesti enää tule.

– Useimmat turvallisuudesta vastaavat tahot eivät kuitenkaan havaintojeni mukaan ole sinisilmäisiä, mutta he joutuvat esittämään sellaista. Uhat ja vaarat kiistetään julkisuudessa myös siksi, että luullaan sen rauhoittavan, vaikka juuri se luo kansalaisissa turvattomuutta heidän tuskaillessaan viranomaisten sokeutta. Avoin, realistinen tiedottaminen on paikallaan silloin kun se on mahdollista. Aina se ei ole.

USA on Suomen puolustuksen keskeinen tukipilari. Onko tilanne muuttunut sen jälkeen, kun uusi herra asteli Valkoiseen taloon?

– Trump on halunnut irtisanoutua monenkeskisistä kansainvälisistä sopimuksista, mikä on Euroopan ja erityisesti Suomen kannalta suuri haaste, suorastaan riski. Tilanne vain korostaa sitä, kuinka tärkeää Suomen on ollut luoda sotilaallisia suhteita Euroopassa ja Pohjoismaissa ja välttää tilanteita, jotka voivat tulehduttaa Venäjä-suhdetta. Tätä linjaa Suomessa noudatetaan, enkä usko dramaattisiin käänteisiin Trumpin kaudellakaan, Remes toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?