Viihde

Kirjailija tarttuu esikoisteoksessaan vaikeisiin tabuaiheisiin – kertoo, millaista on tehdä dekkaria: Seksistä kirjoittaminen on erityisen vaikeaa

Julkaistu:

dekkarimaailma
Kulttuurien yhteentörmäyksestä ja kustantamon Suomen rikollisimman mielen etsinnästä syntyi Liina Putkosen ajassa kiinni oleva trilleri.
Rikoskirjallisuus on täynnä rakastettavia mieshahmoja. Kun esikoiskirjailija Liina Putkonen, 45, alkoi pähkäilemään kirjansa juonta, oli selvää, että päähenkilöksi nousisi samaistuttava, elävä, uskoton ja epävarma – aivan tavallinen nainen.

– Monet dekkarit ovat teknisiä, niissä on miesmaailma aika vahvasti läsnä tai se on hirveen synkkää, syksyllä 2016 Rikos-Kniga-kilpailun teoksellaan voittanut Putkonen pohtii.

Usein naishahmot on kudottu tekstiin tukemaan mieshahmoa, ne ovat tunnekylmiä tai neuroottisia.

– Niissä pitää olla jokin lommo, ennen kuin ne ovat mielenkiintoisia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Putkonen päättikin antaa kaiken rakkautensa kertomuksensa naisille. Päähenkilöksi nousi entinen toimittaja, joka on opiskellut aikuisiällä poliisiksi.


Kun idea kirjaan syttyi 2016 kotimatkalla Oriveden opistolta, pinnalla oli aiheita kuten maahanmuutto ja Suomen kahtia jakautuminen. Putkosen Jäätynyt tyttö onkin enemmän kuin tarina selvittämättömästä murhasta. Se on romaanin verran pohdintaa pahuudesta, vieraiden asioiden pelosta ja kulttuurien yhteentörmäyksestä.

Kirjan alussa maahanmuuttajataustainen teinityttö löytyy kuolleena lumiselta koulun pihalta Helsingin Munkkiniemestä.

– Mietin mikä olisi hirveintä, mitä minulle voisi tapahtua – että omalle lapselle sattuisi jotain, Putkonen selittää tarinan taustoja.

Kirjan tapossa on piirteitä, jotka herättävät epäilykset kunniamurhasta.

Putkonen halusi tarkastella ajankohtaista ilmiötä laajemmin. Kuinka helposti tuomitaan ja syytetään sitä, mitä ei tunneta, ja kuinka kiihkeästi puolustetaan sellaista, mitä luulemme tuntevamme. Missä on pahuuden todellinen juuri? Ja mikä on yhteiskunnan rooli tässä kaikessa?

– Kun puhutaan muista uskonnoista, pahuudet nähdään hyvin selkeästi, puhutaan kunniamurhista ja ympärileikkauksista. Meidän kotoinen uskonto on myös sallinut huomattavia väärinkäytöksiä. Silti emme kiinnitä siihen huomiota.


Putkonen muistuttaa, että kaikilla asioilla on kääntöpuolensa. Siinä missä on absoluuttinen hyvä, on myös paha.

Rikosromaaneille tyypilliseen tapaan on myös Putkosen tarinassa läsnä raakuus, yksilö- ja yhteisötasolla vellovia ihmismielen synkkyyksiä, joita ei haluta ajatella.

– Mielestäni väkivalta ei koskaan ole tyylikästä tai hienoa, joten halusin, että jos sitä on, on se sitten myös vastenmielistä.

Ja seksin pitää tuntua seksiltä.

– Seksistä kirjoittaminen on tosi vaikeaa. En halua, että se on pornoa, mutta en halua, että se on myöskään mitään säälittävää Fifty Shades of Greytä. Pihvin pitää maistua pihviltä eikä lihamurekkeelta.

Kaiken keskellä olisi Putkosen mukaan hyvä olla myös ripaus taikaa.

– Kun katsot jonkun hyvän leffan, niin jossakin vaiheessa se nostaa jalkasi ilmaan tai voi syöstä itkuun, mutta haluat käydä pienen hetken jossakin aikuisten satumaassa. On hyvän kerronnan merkki, että olet saanut maistaa palan Mikä-Mikä-maata.

Liina Putkonen on työskennellyt aiemmin toimittajana Ilta-Sanomissa ja Kalevassa. Nykyisin Kaksplus- ja Koululainen-lehtien toimituspäällikkönä työskentelevän Putkosen kirjoittaminen jatkuu varmasti. On lukijoista kiinni, saako myös esikoiskirja jatkoa ja herääkö kirja yleisön puheissa ja tulkinnoissa henkiin, niin kuin kirjailija sen tarkoitti.

– En pyrkinyt vain ratkaisemaan murhaa. Toivoin, että ihmisille jäisi ehkä sellainen epämääräinen olo, että minkälaisessa maailmassa elämme.

Jäätynyt tyttö julkaistaan 28. elokuuta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt