Mielensäpahoittaja-elokuvan tähti Heikki Kinnunen samastuu rooliinsa leikiten – yhteen asiaan 72-vuotias vetää rajan: ”Se ei käy” - Viihde - Ilta-Sanomat

Mielensäpahoittaja-elokuvan tähti Heikki Kinnunen samastuu rooliinsa leikiten – yhteen asiaan 72-vuotias vetää rajan: ”Se ei käy”

Näyttelijä Heikki Kinnusen oli helppo samaistua näyttelemänsä Mielensäpahoittajan rooliin.

14.8.2018 14:05

Kun näyttelijä Heikki Kinnunen pistää karvahatun päähänsä ja ottaa yrmeän ilmeen kasvoilleen, uusi Mielensäpahoittaja on syntynyt. Kinnunen on toinen pääosan esittäjistä Tiina Lymin ohjaamassa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvassa.

Kinnunen tunnustaa, että hahmoon oli helppo samaistua, sillä mielensäpahoittajan vikaa löytyy hänestäkin.

– Olen 72-vuotias mies. Minun ei tarvitse hirveästi samaistua, kun olen juuri sen ikäinen kuin se Mielensäpahoittajakin.

Ja syitähän mielensä pahoittamiseen riittää.

– Päivittäin totta kai. Kaikki, mitä tässä maailmassa tapahtuu. Porukat ympärillä tupeksii. Ja itse tupeksii päivittäin, niin siitähän sitä pahoittaa mielensä.

Elokuvan alussa Mielensäpahoittaja aikoo kuolla, koska elämästä on kadonnut tarkoitus. Juuri kun oma arkku on valmistumassa ja Mielensäpahoittaja on valmis jättämään kaiken maalliseen taakseen, kylään saapuu lapsenlapsi, 17-vuotias Sofia. Ongelmissa oleva lapsenlapsi tarvitsee isoisänsä jääräpäisyyttä, apua ja viisautta.

Elokuva käsittelee kärkevästi sukupolvien välistä kuilua, joka Kinnusen mukaan on ollut olemassa aina.

– Sehän on ikuinen aihe. Jo muinaiset kreikkalaiset sanoivat, että nuoriso on menetetty ja nuoriso ei tiedä mitään, mutta niin se on ollut aina. Sitten uudet tulevat ja tekevät omanlaisensa maailman.

Niin kuin tekivät Kinnunen ja muut aikanaan, kun 1960-luvun nuoriso halusi kipeästi irtiottoa vanhasta.

– Joskus tuntuu, että me olimme hurjempia kuin nämä nykyiset. Silloin 1960-luvulla, me halusimme tehdä ihan uudenlaisen maailman siihen entiseen verrattuna.

– Ja niinhän me sitten teimme vaihtelevalla menestyksellä. Sitten on otettava lusikka kauniiseen käteen ja ruvettava elämään.

Näyttelijän työ ja näyttelijöihin kohdistuvat paineet eivät ole näyttelijäkonkarin mukaan juuri vuosien aikana muuttuneet. Mukaan on tullut kuitenkin uusia areenoita, kuten sosiaalinen media, jossa nuorempi näyttelijäsukupolvi ahkerasti valtaa tilaansa.

Kinnusella sosiaalisen median tilejä ei kuitenkaan ole – eikä tule.

– Ei varmana ole. Minua inhottaa koko ajatus, että siellä chättäilisin ja näppäilisin, ja laittelisin kuviani, että tänään olin keittiössä.

– Se on sitä uutta aikaa ja siitä vaan, mutta minulle se ei käy.

Dome Karukosken komediaelokuva Mielensäpahoittaja nousi ilmestyttyään 2014 suursuosioon yltäen vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Mielensäpahoittajan roolin edellinen esittäjä Antti Litja ei sairauden takia voinut näytellä nyt ilmestyvässä jatko-osassa, jolloin ohjaaja Tiina Lymi pyysi Kinnusta astumaan remmiin.

Kinnunen halusi rakentaa tunnetusta fiktiivisestä hahmosta aivan omanlaisensa.

– Totta kai kirjailijan jäljiltä oli jonkinlainen mielikuva, millainen se on – ja lukijalla on oma mielikuvansa. Jokaisella on oma vaari, joka on juuri samanlainen vaikka se ei ole yhtään samanlainen. Näin se menee, Kinnunen tuumaa.

Kinnusen mielestä on hienoa, että hahmossa on reippaasti suomalaista itseironiaa mukana. Kirjailija Tuomas Kyrön luoma hahmo on mies, joka ei tanssi, ei laula eikä tunne.

Kinnusen mielestä on ehkä ihan hyvä pitää tällaista myyttiä suomalaismiehestä yllä, vaikka Suomessa on myös niitä miehiä, jotka puhuvat.

– Tällaisiahan me olemme, me vanhat jäärät.

– Jos tulet meille kotiin, niin en ole puhelias, Kinnunen tunnustaa hymyssä suin.

Elokuva tulee ensi-iltaan 24.8.2018.

”Koskaan ei ole liian myöhäistä korjata asioita”

Dome Karukosken komediaelokuva Mielensäpahoittaja nousi ilmestyttyään vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi.

Tiina Lymin ohjaama Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuva ei ole ohjaajan mukaan tälle suora jatko-osa.

– Siellä ei ihan tarkoituksella ole numero kahta perässä, vaan tämä on ihan oma teoksensa, Lymi sanoo.

Lymi kertoo, että hänellä olikin hyvin kirkas visio alusta asti, millainen elokuvasta tulisi. Yksi elokuvan kantavista aiheista on sukupolvien kohtaaminen, joka oli ohjaajalle tärkeä teema.

Ohjaaja Tiina Lymillä oli alusta asti hyvin kirkas mielikuva siitä, millaisen elokuvan hän halusi tehdä.­

Harvalla elämä menee kompastumatta. Sosiaalisessa mediassa näkyy Lymin mukaan hyvin valheellinen tai ohut pinta todellisuudesta.

– Monella on alla varmasti paljon surua, ohittamista ja sellaista yksinäisyyden kokemusta tai epävarmuutta. Ainoa, joka sen voi kuroa yhteen, on yhteisöllisyys, Lymi miettii.

– Eikä koskaan ole liian myöhäistä korjata asioita ja löytää reitti jonkun ihmisen luokse, jota rakastaa.

–Kaikenikäisten pitäisi ymmärtää, että maailma oli olemassa jo ennen kuin me synnyttiin ja siellä ollaan eletty ihan eri rakenteissa, kirjailija Tuomas Kyrö pohtii.­

Mielensäpahoittaja-hahmon luonut kirjailija Tuomas Kyrö pohtii, että vaikka sukupolvien välinen kuilu on olemassa aina, voi kohtaamisista oppia toinen toiselta. Ja etäisyys vanhemmasta lapseen voi olla joskus paljon pidempi kuin lapsenlapsesta isovanhempaan, mikä toimii pohjana elokuvan tarinalle.

– Jos ihminen on syntynyt vuonna 1933, niin kuin Mielensäpahoittaja, se tulee niin toisenlaisesta maailmasta, missä me olemme nyt. Kehityksen nopeus tekee sen olon, että missä vaiheessa putosin kelkasta.

– Jos ei siitä saa kiinni, alkaa se olla vierasta ja pelottavaa. Sitä saattaa alkaa käpristyä pois jostain niin kutsutusta nykyajasta.

Välillä ihmisiltä meinaa puuttua mittasuhteiden ymmärtäminen ja suhteellisuuden taju. Kyrö korostaakin, että tarvitaan perspektiiviä, jotta osattaisiin arvostaa sitä, missä olemme nyt.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?