Viihde

Turkulainen Johanna muutti New Yorkiin tullakseen näyttelijäksi – heräsi ensimmäisenä yönä kauhunhetkiin: ”Aamulla asuntoni edessä oli verilammikko”

Julkaistu:

näyttelijä
Näyttelijä Johanna Anttila on kuuden vuoden aikana ehtinyt tehdä Yhdysvalloissa mainoksia, mallintöitä, elokuva- ja tv-rooleja – sekä asua kolmessa amerikkalaiskaupungissa.
Johanna Anttila, 33, on ripeäliikkeinen ihminen. Sillä välin kun haastattelusta on sovittu ja se viikkoa myöhemmin toteutuu, hän on jo ehtinyt muuttaa New Orleansiin asuttuaan sitä ennen kolme vuotta Los Angelesissa.

Nainen myös puhuu nopean napakasti. Kun ensimmäisen kerran tapasimme losangelesilaisessa äänitysstudiossa, hän näytti kännykästään kohtauksen elokuvasta, jossa esittää pikkulapsen äitiä.

– Ensimmäisten kahden vuoden aikana koulun jälkeen minulla oli aika paljon tällaisia rooleja. En tiedä, liittyykö lastensuojelutaustani jotenkin tähän. Useinhan koe-esiintymisiin tuodaan se lapsi mukaan. Ja tulen yleensä hirveän hyvin juttuun lasten kanssa. Niinpä sain mainoksia ja leffoja, joissa olin äitiroolissa, Johanna Anttila kertoo Skypen välityksellä New Orleansista.

Turkulainen Anttila tosiaankin teki aikaisemmin töitä lastenkodissa. Nainen kävi myös Afrikassa lapsia auttamassa. Sieltä on pitkä matka USA:han ja kameroiden eteen. Näytteleminen oli lapsuuden haave, jonka Johanna oli huitaissut pois mahdottomuutena.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kun katsoin lapsia, joiden kanssa työskentelin, mietin itseäni 4–5-vuotiaana. Mikä minulle oli silloin tärkeää ja mistä nautin? Se pikkulapsi rakasti näyttelemistä, tanssimista ja tarinoimista. Sitä kautta se lähti. Mietin, jos tämä olisi se hetki toteuttaa unelmansa, Johanna taustoittaa.


Hän pääsi opiskelemaan New York Film Academy -elokuvakoulun näyttelijälinjalle.

– Suomalaiset sanoivat, että ”oletpa rohkea kun lähdet”. En itse kokenut sitä sillä tavalla. Tiesin saapuvani kouluun, jonne oli tulossa muitakin opiskelijoita ympäri maailmaa. Tiesin, että tutustuisin siellä ihmisiin, Johanna järkeilee.

Saapuminen uudelle mantereelle oli dramaattinen. Tuoreelle opiskelijalle oli varattu paikka koulun asuntolasta, mutta se oli ylibuukattu ja Johanna viime hetkellä siirretty kirjoille toiseen asuntolaan. Suomalaisnaisen kone laskeutui New Yorkiin syyskuisena iltana.

– Menin väärään osoitteeseen Upper East Sidelle. Saavuin asuntolalle myöhään illalla ja ihmettelin, kun minua ei ollut siellä kirjoilla, nainen kuvailee.

Hänet ohjattiin Midtowniin keskelle Manhattania.

– Perille päästessäni olin jo aika väsähtänyt. Jaoin kenkälaatikon kokoisen kämpän toisen opiskelijan kanssa. Yöllä heräsin siihen, kun nainen kirkui, kuului laukaus, laskeutui hiljaisuus ja hälytyssireenit alkoivat soida. Seuraavana aamuna asuntoni ulkopuolella oli verilammikko, nainen tilittää.

Johanna ei koskaan saanut tietää, mitä asuntolan ulkopuolella oli tapahtunut. Hän ei ole sittemmin kokenut olleensa vaarassa Yhdysvalloissa.

Opiskelija pisti kaiken tarmonsa opintoihin. Koulun näyttelijälinja keskittyi filmi- ja tv-näyttelemiseen. Pääasiallisena tekniikkana oli Meisner, joka painottaa mielikuvitusta, spontaaniutta ja yhteyttä kanssanäyttelijöihin. Yhdessä elokuvatuotannon opiskelijoiden kanssa tehtiin eri projekteja.

New Yorkin -osuus kesti yhdeksän kuukautta. Sitten olikin aika jättää hyvästit Isolle Omenalle ja lentää Los Angelesiin, jossa loput opinnoista suoritettaisiin. Silloinen poikaystävä kävi kerran kuussa enkelten kaupungissa Johannaa tapaamassa.

– Olen aina ottanut nämä muutot sillä tavalla, että muutos on muutos. Tärkeimmät ja läheisimmät ihmissuhteet säilyvät välimatkasta huolimatta. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ihania ystäviä Suomessa ja lämpimät, läheiset välit perheeseeni, Johanna iloitsee.


Johanna valmistui maisteriksi vuonna 2014 ja sai ensin vuoden työluvan. Tarpeeksi näyttelijäntöitä tehtyään hänelle lankesi kolmen vuoden taiteilijaviisumi.

– Olen tehnyt muutamia indie-leffoja, lyhytelokuvia, ääninäyttelijän töitä, mainoksia, mallihommia, tv- ja teatteriroolin. Hiljattain olin mallintamassa ihmiskehon liikkeitä animaatiohahmoa varten. Eli työt ovat olleet hyvin vaihtelevia, näyttelijä luettelee.

Alalla on oltava joustava.

– Koekuvaukset tulevat agentin kautta lyhyellä varoitusajalla – joskus jopa samalle päivälle. Niitä varten on valmisteltava ja opeteltava vuorosanat, Johanna kertoo.

Filmaukset vievät näyttelijän usein päiviksi kuvauspaikalle. Viikonlopputyöt ja 12-tuntiset työpäivät ovat alalla tavallisia. Johannan viimeisin leffa on draama nimeltään And the Dream That Mattered. Se kertoo Hollywoodissa menestyvästä korealaisesta näyttelijästä, jolla on kaksi tyttöystävää. Johanna esittää niistä toista.

– Elokuvassa oli näyttelijöitä ympäri maailmaa, muun muassa georgialainen Themo Melikidze ja korealainen Jongman Kim. Ohjaaja ja kuvaaja olivat Intiasta. Heidän kanssaan oli hauska tehdä töitä. Hytisimme kylmissämme Big Bearissa, Kalifornian vuoristossa lumen keskellä, näyttelijä nauraa.

Metoo-liike on paljastanut naisiin kohdistuvan hyväksikäytön viihdeteollisuudessa. Myös Johanna on saanut osansa ehdotuksista.

– Ikävä kyllä olen – sekä New Yorkissa että Los Angelesissa. Olen kiitollinen siitä, että olen tullut tänne vähän vanhempana.

– Mielestäni naisena on tärkeää miettiä omia rajojaan jo ennen kuin niitä tilanteita tulee. Mihin olen valmis ja mihin en. Jos menestyy sillä kustannuksella, että menettää omat arvonsa, menettää loppujen lopuksi myös sen, mitä toivoo. Ihminenhän kuvittelee menestyksen tuovan onnea, Johanna kiteyttää.


Näyttelijänura jatkuu nyt New Orleansissa, jossa kuvataan nykyään paljon elokuvia ja tv-sarjoja.

– Minulla oli kaksi näyttelijäystävää, joilla oli haasteita urallaan New Yorkissa ja Los Angelesissa. He muuttivat New Orleansiin ja työskentelevät nyt jatkuvasti isoissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. He puhuivat minua sinne vuoden ajan tänne. Sitten täkäläinen agentti Brenda Netzberger halusi ottaa minut listoilleen. Päätin tarttua mahdollisuuteen kun olin sitä jo pitemmän aikaa miettinyt, Johanna perustelee.

Näyttelijän ensivaikutelmat kaupungista ovat positiivisia.

– Täällä on sympaattinen tunnelma. Ihmiset ovat ystävällisiä ja tervehtivät toisiaan. Täällä on kuuman kosteaa, musiikki soi ja ruoka on hyvää. Tykkään myös täkäläisestä arkkitehtuurista. Asun kivalla alueella omakotitalossa, Johanna kehuu.

Skype-kuvassa naisen takana näkyy Tuulen viemää –elokuvan henkinen, perinteinen etelävaltiolainen talo, jonka edessä on pylväsrivistö. Nyt nopealiikkeinen nainen lähtee luomaan uraa jälleen kerran uudella paikkakunnalla.

– Ajatuksissa on luoda suhteita roolittajiin ja käydä koe-esiintymisissä. Toki pidän edelleen yhteydet myös New Yorkiin ja Los Angelesiin, joissa on muutamia projekteja sovittuna. Ja olisi mahtavaa päästä joskus Suomeenkin tekemään jotain, näyttelijä toivoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt