Kommentti: Naistenhaku alkoi, mutta minne katosivat miehet? - Viihde - Ilta-Sanomat

Kommentti: Naistenhaku alkoi, mutta minne katosivat miehet?

Tanssikengät pitäisi vaihtaa juoksupiikkareihin, jos haluaisi lavatanssien naistenhaussa saada notkealantioisen tanssitaiturin partnerikseen, kirjoittaa Jenni Id.

7.7.2018 14:34

Silmäilen lavan seinustalla olevaa kelloa. Se lähenee seitsemää, ja silloin koittaa odotettu hetki: naistenhaku! Seuraavan tunnin ajan saan itse päättää, kenen kanssa tanssin.

Olen tehnyt taustatyöni. Olen koko alkuillan silmäillyt ohi liitäviä tanssijoita ja pannut merkille kaikki erityisen hyvin tanssivat miehet. Heidät, jotka ottavat hyvän vartalokontaktin ja tanssiasennon ja vievät daamia jämäkällä otteella. Ottavat pidempiä askeleita musiikkia tulkitessaan ja pyöräyttävät kunnolla. Liikkuvat koko kropallaan. Heihin minä isken!

Naistenhaku on yksi lavatanssi-illan odotetuimmista hetkistä.­

Naistenhaku alkaa, ja minulla jää heti luu käteen. Seison rivissä tikkana mutta hölmistyneenä: missä ne kaikki miehet nyt ovat? Missä ylipäätään on miesten rivi, josta naisten pitäisi poimia valitsemansa kavaljeeri seuraavalle kahdelle tanssikappaleelle?

Lattialla seisoo vain muutama mies hieman hämmentyneen oloisina sivuilleen vilkuillen. Ennen kuin ehdin tehdä päätöstäni, heidät on kaikki viety. Aiemmin silmäilemiäni notkealantioisia tanssitaitureita ei näy missään. Ehkä heidät vietiin lennosta, ennen kuin kukaan ehti edes muodostaa minkäänlaista rivintynkää?

Se ei olisi ihme, sillä ainakin tänä sunnuntaina Pavilla on naisia moninkertaisesti miehiä enemmän. Nopeat syövät tänä iltana hitaat.

Seuraan tilannetta kappale toisensa jälkeen, mutta ehkä tässä kohtaa hämäläiset sukujuureni pettävät minut: en ehdi tehdä mitään, kun kaikki miehet on jo viety lattialle.

Tanssijoita riittää, mutta naistenhaun aikaan miehet katoavat salamana.­

Viime hetkellä päätän iskeä nopeasti, pakkohan tässä on jo päästä tanssimaan! Pokkaan lattian reunalta ensimmäisen miehen, joka tulee vastaan. Selkäni takaa kuuluu samassa kummastunut naisen ääni: ”Anteeksi, mutta hän on minun!” Kumpikin noin viisissäkymmenissä olevasta pariskunnasta näyttää hämmentyneeltä, kun mies melkein joutui vieraan käsiin.

Pyytelen hymyillen anteeksi ja bongaan lavan seinustalta vielä yhden vanhemman herrasmiehen. Erheestäni viisastuneena katson, ettei mistään suunnasta ole lähestymässä yhtäkään rouvashenkilöä ja pyydän hänet tanssiin. Hän näyttää yllättyneeltä, ehkä jopa iloisesti.

Ikäeroa meillä on muutama vuosikymmen, mutta mitäs se tanssiessa haittaa. Vietämme lattialla ihan mukavat pari tanssia Leif Lindemanin tunteikkaan tangotulkinnan tahtiin ja jutustelemme niitä näitä.

Siinä se naistenhaku sitten olikin. Kun valokyltti lavan reunalla näyttää taas miestenhakua, purkautuu kahviosta lauma miehiä ja järjestäytyy riviin naisia hakemaan. Täällähän ne olivat juomassa Jaffaa.

Ehkä hekin haluavat itse valita.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?